©Tampereen kaupunki Kirjastojärjestelmien tilanne, versio 3 Opetusministeriön neuvonpito Tuula Haavisto kirjastotoimenjohtaja, Tampere

©Tampereen kaupunki 2 Perusasiat ennallaan •Kirjastojärjestelmä on kirjaston ydinasia kokoelman, osaamisen ja tilojen lisäksi  oltava hyvä ja suorituskykyinen •Järjestelmän kylkeen voidaan rakentaa myös muita palveluita, joissa sen tietovarantoja hyödynnetään •Suomen yleisissä kirjastoissa vuosittain yli 100 milj. lainaa, rekisteröityjä lainaajia oli v •Olennainen kirjastojen työkalu: esim. Tampereella ylivoimainen osa kaikista tiedonhauista tehdään PIKI-tietokannasta

©Tampereen kaupunki 3 Millä paloilla pelataan? •Aineistoluettelon ja lainauksenhallinnan mahdollistava kirjastojärjestelmä, ent. luettelo, tunnetaan myös verkkokirjastona ja virtuaalikirjastona •Kirjaston kotisivut, usein osa kunnan sivuja –Nämä halutaan nykyään yhdistää verkkokirjaston kanssa ja lisätä soppaan vuorovaikutuksellisia elementtejä •Yhteydet muihin järjestelmiin (BTJ:n, Kirjavälityksen etc.) •Paikalliset/alueelliset vuorovaikutukselliset sivustot ja yhteisöt (HämeWiki) •Valtakunnalliset palvelut kuten Kirjastot.fi ja sen liitännäiset kuten Sivupiiri –näiden painoarvo kasvamassa, näitäkin halutaan ja pystytään yhdistämään kahden ensin mainitun kokonaisuuteen

©Tampereen kaupunki 4 Kokonaan toinen lähestymistapa •Nykyjärjestelmissä mahdollisimman paljon toimintoja yritetään sisällyttää samaan järjestelmään –Parantaa osien yhteentoimivuutta •‘Integroidut kirjastojärjestelmät’ olivat 90-luvulla merkittävä uutuus •Uusi ajatus on ottaa käyttöön vain lainauksenhallintaohjelma, joka noutaisi sekä asiakastiedot että aineistotiedot valtakunnallisista rekistereistä –ehtona SOA –ajattelu eli avoimet rajapinnat sekä kunnollinen valtakunnallinen aineistorekisteri paikkatietoineen –En osaa arvioida idean toimivuutta käytännössä, paperillahan se näyttää hyvältä

©Tampereen kaupunki 5 Suuria muutoksia •siirrytään kansainväliseen tiedontallennusformaatti MARC21:en, iso ja pakollinen muutos, vetäjänä Suomessa Kansalliskirjasto, laskettu aika yleisissä kirjastoissa 2011 •kirjastojärjestelmiin tulossa vuorovaikutuksellisia palveluita (web 2.0, library 2.0); edellyttävät järjestelmiltä nykyistä avoimempia rajapintoja eli yhteistyökykyä muiden verkkopalvelujen kanssa •suunta kohti yleisten kirjastojen yhteistä, kansallista aineistohakujärjestelmää (Suomi on tässä jälkijunassa) –Muualta löytyy sekä kaikille kirjastoille yhteisiä että erikseen tieteellisten ja yleisten kansallisia yhteistietokantoja •Ruotsissa suunnitellaan parhaillaan kaikkien tietokantojen yhdistämistä

©Tampereen kaupunki 6 Järjestelmätoimittajat Suomessa Kolmella järjestelmätoimittajalla yht. seitsemän järjestelmää •Axiell AB:lla vankka markkina-asema Suomessa; –PallasPro-ohjelma toimiva mutta elinkaarensa loppupäässä –Origo modernimpi mutta ’pieni’ –LIBRA21 moderni mutta vaatii paljon kehitystyötä sopiakseen Suomen oloihin •Pääkaupunkiseutu / Helmet, amer. Innovativen Millennium –hyvä peruspalvelu, korjaukset tehdään nopeasti –ei intoa kehitystyöhön pohjoismaiden ehdoilla • tieteellisten kirjastojen Ex Libris (Voyager ja Aleph) –tieteellisissä kirjastoissa edelleen eri vaateet

©Tampereen kaupunki 7 Axiellista vielä •Axiell tähtää yhteispohjoismaisiin järjestelmäratkaisuihin •maailman kuudenneksi isoin kirjastojärjestelmätoimittaja, hakee laajentumista Pohjoismaiden ulkopuolelle •yhtiöllä eri maissa yht. 5 järjestelmää, Suomessa nyt PallasPro, Origo ja Libra (lisäksi DDE Libra, BookIT) •Sulautuminen sujunut Suomessa positiivisesti, nyt kotimainen osaaminen on yhdessä korissa •Axiellin ainoa tuotekehitysosasto on Suomessa •Axiellin markkinaosuudet yleisissä kirjastoissa, arvio:  Suomessa laskutavasta riippuen 80%-95%  Tanskassa väh. 70 %  Ruotsissa arviolta %

©Tampereen kaupunki 8 Markkinoista ja kilpailusta •Markkinat kansainväliset, kattavat kaikki kirjastotyypit (esim. kilpailuasiamiehen näkökulmasta) •Suomella toiveita, jotka eivät ole kv. toimijoille mielenkiintoista bisnestä: kieli, isot volyymit, kehittyneet vaatimukset (esim. verkkomaksaminen) •Laadukkaan järjestelmän laatiminen ja ylläpito nykyaikana todella vaativaa •Vuorovaikutuksellisia verkkosivuja ei ole pakko tehdä saman järjestelmätoimittajan ohjelmalla, muitakin vaihtoehtoja löytyy –Haastavaa, eri ohjelmat saatava pelaamaan yhteen –Sama toimittaja on helpoin ratkaisu, vaarana ylirahastus •Axiellin Arena vielä kovin keskeneräinen (ja kommentti Tanskasta: ylihinnoiteltu) •Millenniumin ao. toimintoja ei ole toistaiseksi otettu käyttöön, osin kalleuden takia, osin ajan puutteessa

©Tampereen kaupunki 9 Isoja trendejä •Valtio ajaa kohti yhteisratkaisuja (SADE-raportti) –kuntien itsehallinto kantona kaskessa  esitetty lainmuutoksia •Suosiota avoimien rajapintojen ratkaisuille (SOA) –esim. muutaman kaupungin tietohallintopäälliköiden kannanotto 05/08; Tampereella niiden suosiminen kirjattu kaupungin tietohallintostrategiaan •Kaupungit ulkoistamassa ns. konesalipalveluja –Näissä liikkuu paljon rahaa, sitovat resursseja –Esim. Axiellin Arena tarjoaa tällaista ratkaisua: eri kirjastojen kautta kertyvä aineiston kommentointi ohjataan samalle palvelimelle •Tässä on järkeä, ilman yhteistä pyttyä emme saa kasaan kriittistä massaa aineistokommentteja •Sopimuksilla varmistettava että sisällön omistus säilyy kirjastoilla ja kommentteja tuottavilla asiakkailla –Kaupunkien tietopalvelukeskukset eivät tästä pidä, mutta tietohallinnot ajavat tällaista politiikkaa

©Tampereen kaupunki  kirjastojärjestelmä muuttuu monin tavoin joka tapauksessa, …mutta miten ja milloin? …ja mitä kaikkea voisimme siinä samalla saavuttaa?

©Tampereen kaupunki 11 Vaihtoehtoja ei juuri nyt ole liiaksi asti… •Axiellilta menee aikaa ennen kuin tarjolla on ’uusi’ kokonaispaketti –pyrkiikin myymään sen pala palalta, se on järjestelmätuottajan intressissä –suomalaisilla MERKITTÄVÄT mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä Axiell tarjoaa Suomeen •Innovativen Millennium (Helmet) on toimiva, ’valmis’ järjestelmä –sisältää web 2.0 –sovelluksia, ei vielä otettu Helmetissä käyttöön •israelilainen Aleph on mainittu, suuntautunut yliopistokirjastoihin (saman toimittajan kuin Voyager) –tammikuussa 2009 käyttöönotto nikottelee

©Tampereen kaupunki 12 Ratkaisuja hidastavia tekijöitä •tällä hetkellä ei siis ole mitä kilpailuttaa (Axiellin sortimentti sekalainen, kansainvälisissä ei tarpeeksi valikoimaa) •puuttuvat kirjastokentän strategiset päätökset ja kuntien tuki sille, mihin valtakunnallisesti tähdätään (esim. yhteisluettelo) •Axiell edelleen työllistetty kuntaliitosten aiheuttamien konvertointien ja toimintojen yhdistämisen kanssa •Helmet-järjestelmä toimivassa tuotantovaiheessa, pääkaupunkiseudulla alkaa silti olla tarve miettiä uusia ratkaisuja –Vaikuttaa mahdollisiin valtakunnallisiin hankkeisiin kuten yhteisluetteloon  1,5-2 vuotta selvittää, mitä ITSE haluamme ja pohjustaa sen hankinta  Yleisten kirjastojen neuvoston tulevan strategian ydinasioita, esillä myös yleisten kirjastojen verkkostrategiassa

©Tampereen kaupunki 13 Yksittäisen kunnan tai kimpan kannalta •nykysysteemit toimivat toistaiseksi •uutta kehitetään: Axiellilla vuorovaikutt. palveluita tarjoava Arena, järjestelmissä keskipisteenä Libra 21 •pääkaupunkiseudulla rauha maassa, mutta uusi tilanne alkanut virittää mietintää sielläkin •ratkaisua ei voi tehdä kukaan toimija yksin •Yleisten kirjastojen neuvoston ja isojen & maakuntakirjastojen johtajien ääneen lausuttu mutta konkretisoimaton tavoite on yhteisluettelo –auki: kattavuus: nykyiset Axiell-kirjastot? kaikki yleiset kirjastot? liittyminen Kansalliskirjaston KDK-hankkeeseen?

©Tampereen kaupunki 14 Kohti yhden luukun palvelua eli yhteisluettelosta •Useita tapoja toteuttaa (ks. Maija Kanerva/ Kansalliskirjasto 4/2007* sekä Ari Rouvarin esitykset keväällä 2008** ): 1) eri kirjastojen omista tietokannoista eräajoilla tms. koottava tietokanta/nimekerekisteri •hiukan Mandan tyyppinen kanta, vain saatavuustietojen tarkistuksiin •mahdollisesti tietueiden poimintaa omaan kirjaston tietokantaan 2) tieteellisten ja/tai yleisten kirjastojen yhteinen tosiaikainen aineistotietokanta * ** Rouvari_Kirjastoverkkopaiva_2008.pdf

©Tampereen kaupunki 15 Ostajaosaamisen lisäämisestä ja monopoliaseman välttämisestä –Monopolit pakkaavat rahastamaan, se on talouselämän peruslainalaisuuksia –Hankala tapaus, mitä oikeasti voi tehdä? –Jos meillä olisi yksi yhteinen luettelo yhdellä kirjastojärjestelmällä toteutettuna, vain ajoittainen kilpailutus pitäisi monopoliaseman kurissa •Oltava mitä kilpailuttaa, mutta vaihtoehdot ovat ehkä pysyväisesti vähissä

©Tampereen kaupunki 16 Ostajaosaamisen lisäämisestä •kirjastoilla tapana kysyä järjestelmäasioissa liian herkästi neuvoa järjestelmätoimittajilta, joilla – med all respekt – on markkinointiketunhäntä kainalossa; sekin on markkinatalouden lainalaisuus •oma järjestelmäosaaminen puutteellista politiikkatasolla – mitä oikein haluamme, miten aiomme sen saada •jatkossa tarvittaneen kuntien suostumus isoihin yhteishankkeisiin, siinäkin politiikkaosaaminen tarpeen: osattava perustella •uusin PIKI-yhteistyöesimerkki kyllä rohkaisee

©Tampereen kaupunki 17 Muuta huomattavaa •joissain kirjastoissa vielä järjestelmiä, jotka eivät noudata standardeja •pienet, yksin toimivat kirjastot pahimmassa pulassa?

©Tampereen kaupunki 18 Keillä on asiassa intressejä •kirjastoilla, jotka haluavat tarjota hyvät palvelut •Helsingin kaupunginkirjastolla yleisten kirjastojen keskuskirjastona •yleisten kirjastojen neuvostolla, jolla on verkkostrategia ja jonka yleisstrategia on työn alla •Kansalliskirjastolla, joka on tehnyt tilannetta sivuavia esityksiä, ennen kaikkea kansallisesta yhteisluettelosta ja vie tavanomaiseen tapaansa strategioitaan määrätietoisesti eteenpäin •kunnilla, jotka joutuvat maksamaan koko lystin  Kuntaliitolla •BTJ:llä (luettelointitiedot), aineistontoimittajilla yms. •OPM:lla, joka suosii ajatusta yhdestä hakujärjestelmästä ja jonka toivotaan maksavan suuren osan MARC21- siirtymästä ja mahdollisesti muistakin muutoksista •järjestelmätoimittajilla, jotka haluavat myydä tuotteitaan

©Tampereen kaupunki 19 Kunnon järjestelmä Kirjastot tarvitsevat kirjastojärjestelmän, joka •hoitaa perustoiminnot asiallisesti •osaa vuorovaikutuksellisuuden (library 2.0) •toteuttaa uskottavasti siirtymän MARC21- formaattiin •hoitaa hankinnan edellyttämät liittymät kuntien omiin järjestelmiin (esim. reskontra) •on rajapinnoiltaan avoin eli yhdistettävissä muihin verkon palveluihin ja tietysti muiden kirjastojen/kirjastoryhmien tuottamiin palveluihin

©Tampereen kaupunki 20 Ne pari vuotta eli mitä seuraavaksi? •keskitytään selvittämään, mitä itse haluamme ja tarvitsemme –Yhteisluettelo – kuinka laajasti? Tämä vaikuttaa järjestelmäpäätöksiin olennaisesti; yleissuunta ja linja (yhteisjärjestelmän ulottuvuudet) voidaan kirjata YKN:n strategiaan •Jos haetaan maanlaajuista ratkaisua, on toimittava maanlaajuisesti suhteessa kuntiin ja järjestelmätoimittajiin •Jos toimitaan pienemmissä kimpoissa, millainen jako? •Miten silloin rakennetaan yhteinen hakujärjestelmä? –Järjestelmäominaisuudet – pohjustusta on niin PallasPro kuin myös Origo –käyttäjäryhmistä, nyt Axiellin kehittämisryhmistä ja Helmet-kokemuksista •sitten selvitetään esim. kilpailuttamalla, mikä järjestelmä vastaa vaatimuksiin –  äksöniä!