LIIKUNTA AP-IP TOIMINNASSA, 2008 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja lasten liikuttajana ap-ip kerhossa MM, opettaja, LO, -08

MIKSI, MITEN JA MILLAISTA LIIKUNTAA? Miten liikunta linkittyy ap-ip toimintaan? MM, opettaja, LO, -08

Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen Terveyttä edistävien elämäntapojen tukeminen, Työntekijän oman esimerkin vaikutus: Ohjaaja toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa tukee lasten terveyttä ja edistää lasten terveellisten elämäntapojen kehittymistä. MM, opettaja, LO, -08

Toiminnan ohjaaminen Liikunnan ohjaaminen: Ohjaaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi ohjattua liikuntaa. MM, opettaja, LO, -08

LIIKUNNAN OHJAAMINEN Ohjaaja: tietää monipuolisen liikunnan merkityksen lapsen kasvulle ja kehitykselle tuntee liikunnan perusliikkeet osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida liikuntatuokioita, jotka edistävät lapsen kehontuntemusta sekä perustaitojen ja niiden yhdistämisen oppimista osaa kehitellä ja muunnella lapsille sopivia leikkejä, pelejä ja ilmaisullista liikuntaa käyttää monipuolisesti liikkumiseen sopivia välineitä ja erilaisia toimintaympäristöjä tukee lasten omaehtoista liikkumista kannustaa lapsia iloitsemaan omasta edistymisestään ja saavutuksistaan auttaa lasta tunnistamaan omia vahvuusalueitaan, kiinnostuksen kohteitaan ja kehittymään niissä hakee aktiivisesti tietoja ja taitoja asiantuntijoilta kehittääkseen osaamistaan. MM, opettaja, LO, -08

LIIIKUNTA LINKITTYY MONELLA TAVOIN MUIHINKIN OHJAAJAN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN Ohjaaja tuntee keskeiset kasvatus- ja oppimisnäkemykset sekä ymmärtää niiden merkityksen ohjaustoiminnassa. Tuntee ihmisen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä. Osaa tukea lapsen myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehitystä. Osaa edistää lasten sosiaalista kehitystä toiminnassaan. Osaa ottaa huomioon erityistä tukea ja opetusta tarvitsevan lapsen tarpeet ohjaustoiminnassa. Tuntee syrjäytymiseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja osaa toimia niiden ehkäisemiseksi yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Osaa luoda turvallisen ja viihtyisän toimintaympäristön. Osaa antaa ensiapua. Osaa huolehtia lasten erityistarpeista. Osaa arvioida omaa toimintaansa lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Osaa arvioida omaa toimintaansa turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin luomisessa. MM, opettaja, LO, -08

LIIIKUNTA LINKITTYY MONELLA TAVOIN MUIHINKIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN Ohjaaja suunnittelee ja toteuttaa toimintaa lapsilähtöisesti ottaen huomioon lasten kehitystason. Ohjaaja hallitsee yksilö-, ryhmä- ja yhteisöohjauksen keskeiset menetelmät. Huolehtii siitä, että lapset saavat monipuolista toimintaa ja virikkeitä. MM, opettaja, LO, -08

MIKSI LIIKUNTAA? Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18 –vuotiaille www.nuorisuomi.fi/materiaalit/julkaisut MM, opettaja, LO, -08

Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille: päivittäisen liikunnan määrä 7-18-vuotiailla MM, opettaja, LO, -08

TEHOA LIIKUNTAAN Päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja (kunto ja sydänterveys) Vähintään kolme kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa MM, opettaja, LO, -08

ILOA LIIKUNTAAN Liikunta on luonnollista, hauskaa ja tuottaa iloa ja elämyksiä Sosiaalisen ja eettisen kehityksen kannalta liikunnan on hyvä perustua yhdessä työskentelyyn ja omatoimisuuteen Kilpailun ylikorostamista on syytä välttää MM, opettaja, LO, -08

TULEVAISUUDESTA: Opetusministeri Sari Sarkomaa: Lapset liikkumaan kansallisilla talkoilla Opetusministeri Sari Sarkomaa haastaa kunnat, kodit, koulut ja järjestöt mukaan kansallisiin liikuntatalkoisiin lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi. Sarkomaa lupaa lisätä liikuntatunteja, kannustaa kouluja pitämään yksi pidempi liikunnallinen välitunti, edistää kerho- ja iltapäivätoimintaa sekä koulujen pihojen kuntoon saattamista. MM, opettaja, LO, -08

MIKSI JA MITEN LIIKUNTAA? Liikkuminen edistää ja ylläpitää lapsen terveyttä. Erityisesti vähän liikkuvien lasten liikkeelle saamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monipuolinen liikkuminen edistää lapsen oppimista. Monipuolisen liikunnan perustaitoja ovat mm. juokseminen, hyppääminen, heittäminen ja kiinniottaminen. Lapsi oppii liikunnan kautta sosiaalisia taitoja. Lapsen omille oivalluksille ja ideoille tulee antaa tilaa. Liikkumalla lapsi tuntee, käyttää ja hallitsee kehonsa paremmin. Silloin lapsi on sinut kehonsa kanssa ja hänen itsetuntonsa vahvistuu. Liikunnan kautta oppii myös ryhmässä toimimista. Kannustus ja positiivinen palaute tärkeää liikunnan ohjauksessa, koska ne auttavat myönteisen minäkuvan muodostumisessa. Jos liikkuu lapsena, niin on helpompi jatkaa liikkumista aikuisenakin. AP-IP TOIMINNAN TAVOITE: 1 TUNTI LIIKKUMISTA JOKA PÄIVÄ! ULOS JOKA PÄIVÄ! MM, opettaja, LO, -08

MIKSI LIIKUNTAA? Liikkuminen edistää useita ap-ip toiminnan tavoitteita: Liikkuminen tukee tiedollista oppimista. Liikunta tarjoaa myönteisiä elämyksiä. Liikunta tarjoaa mahdollisuuden tasa-arvon kehittämiseen. Liikunta kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Liikunta vahvistaa minäkuvaa ja itsetuntoa. Liikunta luo mahdollisuuksia osallisuuteen. MM, opettaja, LO, -08

SUUNNITTELU JA SEURANTA APUVÄLINEENÄ TAVOITTEEN TOTEUTTAMISESSA Liikunnan jaksottainen suunnittelu helpottaa päivittäistä toimintaa. Suunnittelun avulla liikuntaa voidaan monipuolistaa ja liikunnan kaikki osa-alueet tulee paremmin huomioitua. Toiminnan lomassa kannattaa myös toteuttaa seurantaa: toimintaa voidaan kehittää ja siitä tulee tavoitteellista. LAPSET VOIVAT LIIKKUA ILMAN OHJAUSTAKIN: - mennään ulos aina kun vain mahdollista - välineitä vapaaseen käyttöön – innostavat liikkumaan - lapset saavat itse päättää leikkejä vuorotellen - jne. MM, opettaja, LO, -08

MITEN OHJAAN? Liiku itse ja poista liikkumisen ilon esteet: tarjoa aikaa, tilaa, liikuntavälineitä ja ideoita. Avainsanoja lasten liikkumisessa ovat leikki, päivittäisyys, monipuolisuus ja lasten ehdoilla toimiminen. 2 tuntia joka päivä, niistä tunti ap-ip –toiminnassa. Monipuolinen liikkuminen kehittää motorisia perustaitoja ja innostaa osallistumaan. Monipuolinen liikkuminen: omaehtoinen liikkuminen, liikuntaradat ja tehtävät, pelit ja leikit, perustaitojen harjoittelu: maastossa, kentällä ja pihalla, salissa, sisätilassa, vedessä, lumessa ja jäällä. Monipuolinen liikkuminen koostuu 1. liikunnallisesta alueesta: motoriset perustaidot, lajitaidot, fyysinen kunto. 2. tiedollisesta alueesta: aistit ja keho, tiedot ja käsitteet sekä 3. tunnealueesta: vuorovaikutus ja tunteet. MM, opettaja, LO, -08

MITEN OHJAAN? Mistä syntyy liikkumisen ilo? Millaisia muistoja Sinulla on iloisesta liikkumisesta? Siirrä hyvät muistosi käytäntöön  MM, opettaja, LO, -08

MITEN OHJAAN? Yhteinen ilo on isompi ilo. Ilon liikuntaan tuovat: kaverit, saa tehdä itse, on kivaa tekemistä, kiva leikki, saa valita, mitä tekee… MM, opettaja, LO, -08

MITEN OHJAAN? Vihjeitä leikin ohjaamiseen: Opettele leikki niin että osaat sen. Sinä johdat leikkiä. Jaa tarvittaessa ryhmät ja valitse avustajat. Leikin kokeilu. Innostu itse leikistä. Seuraa leikin kulkua. Ole oikeudenmukainen ja samalla johdonmukainen. Käytä sopivasti harkintaa ja rohkaise leikkiin. Aloita ja lopeta leikki – lopeta oikeaan aikaan. Kiitä hyvästä leikistä ja reippaasta osanotosta. Merkitse muistiin uudet leikit. MM, opettaja, LO, -08

MITEN OHJAAJA? Mosstonin opetustyylit esimerkkinä. Ole iloinen, kannustava, oikeudenmukainen, huomioi lapset, huomioi heidän ehdotukset, liiku itsekin jos vain voit, pedagoginen rakkaus  osana liikunnan ohjausta. Anna mahdollisuus liikkua omaehtoisesti. MM, opettaja, LO, -08

INNOSTU OHJAAMISESTA INNOSTUNEEN OHJAUKSEN ELEMENTIT: Ohjaajana olet lasta varten: Lapsi kokee olevansa arvostettu, kun häntä kuunnellaan. Herätä innostusta ja oppimisen halu: Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Arvioi itseäsi ohjaajana: Huomio – lämpö – huomioonottaminen, myötätuntoinen ja arvostelematon suhtautuminen, aitous ja vilpittömyys, vaativa, mutta ei komentava ohjaaja. Rakenna liikkumisen puitteet ja sytytä liikkumisen innostus. MM, opettaja, LO, -08

INNOSTU OHJAAMISESTA LAPSILÄHTÖISYYS Lapsilähtöinen toiminta tukee lapsen senhetkistä kehitystä: ohjaaja toivottaa jokaisen lapsen tervetulleeksi mukaan, muistaa lasten nimet ja puhuttelee nimellä, tarjoaa lasten taitojen ja kiinnostuksen tasoista toimintaa, kuuntelee lasten toiveita ja myös toteuttaa niitä, innostaa lapsia ja myös kannustaa heitä. MM, opettaja, LO, -08

INNOSTU OHJAAMISESTA TURVALLISUUS Vastuualueet on sovittava toimintasuunnitelmaa tehdessä ja niiden on oltava kaikkien kerhossa toimivien tiedossa. Sovi miten valvotaan ja varmista, että säännöt ovat kaikille osapuolille selvät. Huolehdi vakuutuksista. Tee riskikartoitus: Ea-koulutus voimaan, tutustu toimintasuunnitelmaan, kerhon ea-ohjeet tulee laatia yhteisesti, lasten kanssa luodaan säännöt yhdessä sopien, pidä kiinni sovituista säännöistä. MM, opettaja, LO, -08

MONIPUOLISEN LIIKKUMISEN KULMAKIVET Lapsi kehittyy kokonaisvaltaisesti: Tunnealue Tiedollinen alue Liikunnallinen alue MM, opettaja, LO, -08

LIIKKUMISEN MONIPUOLISUUS KOOSTUU ERI TEKIJÖISTÄ Toimintamuodot: omaehtoinen liikunta, liikuntaradat ja tehtävät, pelit ja leikit, perustaitojen harjoittaminen. Toimintaympäristöt: maasto, sali, sisätila, lumi ja jää, vesi, kenttä ja piha, maasto. Motoriset perustaidot: tasapainotaidot, liikkumistaidot, käsittelytaidot Toimintamuotojen vaihtelu tuo mielekkyyttä liikuntaan. MM, opettaja, LO, -08

LEIKIN TAI HARJOITTEEN KEHITTELY JA MUUNTELU Vaihtele liiketekijöitä: suunnat, tilat, aika, voima, taso. Kokeile toista liikkumistapaa tai välinettä: liikkumistaidot, käsittelytaidot. Muuntele liikkumista toimintaympäristöä vaihtamalla. Tee leikki paritehtävänä, pienryhmissä, kaikkien lasten yhteistoiminnalla jne. Pyri kekseliäisyyteen ja lainaa toisten ideoita! MM, opettaja, LO, -08

LIIKKUMISEN SUUNNITTELU AP-IP TOIMINNASSA Kartoita mahdollisuudet. Kerhoon, ulos ja liikkumaan. MM, opettaja, LO, -08

LIIKUNTATUOKION SUUNNITTELU Varaa aikaa suunnitteluun. Piirrä iltapäivän aikajana. Kartoita liikuntapaikat ja välineet. Nimeä osallistujat. Mitä tehdään: ALOITUS, TOIMINNALLINEN OSA, LOPETUS MM, opettaja, LO, -08

KAUSISUUNNITELMA JA KUUKAUSISUUNNITELMA Suunnittele kerhon liikuntatuokiot myös isompina kokonaisuuksina. MM, opettaja, LO, -08

LIIKUNTATUOKION ORGANISOINTI Liikuntatuokio on liikkumista varten! Kaikki liikkuvat. Useita suorituspaikkoja, monipuolisia välineitä, hyviä ohjeita, kannustava ilmapiiri. Sovi yhteiset pelisäännöt. Ole itse esimerkki. Varmista turvallisuus. Pidä ea-taitosi ajan tasalla. MM, opettaja, LO, -08

ITSELLE SOPIVAT OHJAUSTAVAT Mosstonin opetustyylit: komentotyyli, harjoitustyyli, ongelmanratkaisutyyli, ohjattu oivaltaminen jne. Etsi omat tapasi ohjata ja kehitä itseäsi lisää ohjaajana  Liikuntavinkkejä www.nuorisuomi.fi - Liikuntavinkit MM, opettaja, LO, -08

LÄHTEITÄ LASTEN LIIKUTTAMISEEN ¤ Hakala Liisa. Liikunta ja oppiminen. Mitä merkitystä on kuperkeikalla? Jyväskylä 1999. ¤ (toim.) Pilvikki Heikinaro-Johansson & Terhi Huovinen & Lea Kytökorpi. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Porvoo 2003. ¤ Pulli Elina. Opi liikkuen, liiku leikkien. Liikuntaa esiopetukseen. Tampere 2001. ¤ Karvinen Jukka, Hiltunen Pentti, Jääskeläinen Leena. Lapsi ja urheilu. Perustietoa liikunnasta ja urheilusta ohjaajille, opettajille ja lasten vanhemmille. Keuruu 1991. ¤ Miettinen Pauli. Liikkuva lapsi ja nuori. Jyväskylä 1999. ¤ Autio Tuire. Motorisia perusharjoitteita lapsille. Jyväskylä 1997. Huovinen Terhi (toim.). Talviliikuntaa kaikille. Soveltavan talviliikunnan käsikirja. Helsinki 2003. ¤ Aalto Mikko. Ryppäästä ryhmäksi. Turvallisen ryhmän rakentaminen. 1999. ¤ Toimittanut Vappu Laine. Koulu tanssii 1 - 2. Koulu tanssii 3 - 6. Opetushallitus. Vantaa 1997. Zimmer Renate. Liikuntakasvatuksen käsikirja. LK-kustannus 2001. ¤ http://www.cc.jyu.fi/~tehuovin/soveltavaliikunta ¤ http://www.perheliikunta.net/ ¤ http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=7290 ¤ http://www.edu.fi – perusopetus – liikunta – laatua liikuntakasvatukseen ¤ http://www.psykomotoriikka.info/psykomotoriikka.html ¤http://www.nuorisuomi.fi yms. MM, opettaja, LO, -08