SOTE-ESITYKSEN ARVIOINTIA Juhani Lehto

KATAISEN HALLITUKSEN OHJELMA •sote rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla •muodostettava tähän vastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia •poikkeusmenettely: kunnat yhdessä muodostavat vastuuseen kykenevän sote-alueen •perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja ”peruserikoissairaanhoito” yhteen hallintoon •erityisvastuualueet hoitavat vaativimmat tehtävät •vahvojen peruskuntien ulkopuoliset syrjäiset alueet tukeutuvat vahvojen peruskuntien palveluihin vastuukuntamallilla

KATAISEN 6 PUOLUEEN HALLITUKSEN JA KAHDEN OPPOSITIOJOHTAJAN SOTELINJAUS • viisi kuntayhtymää järjestämisvastuuseen kaikesta ”kunnallisesta” sosiaali- ja terveyshuollosta • kunnilta ”pakko-otetaan” em kuntayhtymien toimintaan tarvittava rahoitus • kuntien ja nykyisten kuntayhtymien omistamat palveluyksiköt ”voivat” edelleen toimia palvelujen tuottajina yksityisten tuottajien rinnalla (mikäli uudet suurkuntayhtymät ostavat niiltä palveluja) • asukkaan oikeudet saada palveluja ja mahdollisuudet vaikuttaa niitä koskevaan päätöksentekoon ”unohtuivat” kaikessa kiireessä

MITÄ UUDISTETAAN KUN UUDISTETAAN SOTE-HALLINTOA? •rahoituksen rakenteet •palvelutuotannon rakenteet •palvelujen käyttöä ja käyttäjän oikeuksia säätelevät rakenteet •palvelutuotannon ohjauksen rakenteet •järjestelmän valtakunnallisen hallinnan rakenteet •kansalaisen vaikutusmahdollisuudet oman arkensa kannalta tärkeisiin sotepäätöksiin

TERVEYDENHUOLLON RAHOITUS RahoittajatahoOsuus % kokonaisuudesta Valtio24,4 Kunnat36,7 Kela14,4 Avustuskassat0,3 Yksityinen vakuutus1,8 Kotitalouksia palvelevat yhteisöt 1,0 Työnantajat2,9 Kotitaloudet18,6 Yhteensä100

Kokonaiskustannusten muutos julkisella ja yksityisellä sektorilla (Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009, THL 2011) muutos % Julkiset sosiaalipalvelut25,8 Julkiset terveyspalvelut29,4 Yksityiset sosiaalipalvelut95,7 Yksityiset terveyspalvelut69,1

OIKEUDET PALVELUIHIN •Subjektiivinen oikeus vammaispalveluun ja sairausvakuutuskorvaukseen lääkärin määräämästä hoidosta •Oikeus kiireelliseen hoitoon ja turvaan sekä työterveydenhuoltoon •Kunnan velvollisuus järjestää sote- palveluita ”tarvetta vastaavasti”

KUNNALLISEN PALVELUTUOTANNON OHJAUKSEN MALLIT •omistamiseen perustuva ohjaus •ostamiseen (kilpailuttamiseen ja sopimiseen) perustuva yksityisten tuottajien ohjaus •osaomistamiseen ja ostamiseen (sopimiseen)perustuva kuntayhtymätuottajien ohjaus • asiakkaan palvelutuottajavalintojen kautta tapahtuva ohjaus (”raha seuraa potilasta”) • neuvottelut ja muut yhteisymmärryksen tavoittelun pakottamattomat keinot

JÄRJSTELMÄN KOKONAISUUDEN HALLINTA •Puitelainsäädäntö, vähän yksityiskohtaisia kansalaisten oikeuksia tai ”järjestäjien” velvoitteita • Valtion rahoitusosuudet kuntien oikeuksia ilman kytkentää velvoitteisiin •Suostutteleva ja neuvotteleva hallinta •laatu- ja käypä hoito –suositukset •työehtosopimusten ohjaavuus •vertailutietojen julkaiseminen •kehittämisohjelmat

ARVIO •rahoitus auki – valtionrahoitusosuusuudistus ja monikanavaisuusuudistus? •tuottajaorganisaatiojärjestelmän kehitys auki – yksityistäminen saisi uusia mahdollisuuksia? •kansalaisten palveluoikeuksien ja tasa- arvoisuuden ongelmat sivuutettu – oikeuksien turva uhkaa heikentyä? •palvelujen tuotannonohjausjärjestelmä auki – kustannukset kasvavat, integraatio heikkenee? •valtion ohjausta lisää, mutta millaista? •perustuslain kanssa ristiriitaa sekä rahoitusmallin että asukkaiden itsehallinnon toteuttamistavan osalta