Suomen autonominen asema: Porvoossa pidettiin maaliskuussa 1809 maapäivät (valtiopäivät) jossa tapasivat tsaari Aleksanteri I ja suomalaiset säätyedustajat (Aatelisto, porvaristo, papisto ja talonpojat ) Porvoossa Aleksanteri I antoi hallitsijan vakuutuksen ja suomalaiset säädyt antoivat uskollisuudenvalan Tätä tilannetta on perinteisesti pidetty autonomisen Suomen ja samalla Suomen valtiollisen kokonaisuuden syntymisen hetkenä!

ME ALEXANDER I., ALEXANDER. Jumalan Armosta, Kejsari ja Itsevaldias yli koko Ryssänmaan etc. etc. etc. Suuri Ruhtinas Suomen maasa etc. etc. Teemme tiettäväxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeim- man edeskatsomisesta olemma ottaneet Suuren Ruhtinan maan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kautta tahtoneet vahvistaa ja kiinittää Maasa olevan Christillisen Opin ja perustuslait niin myös niitä vapauxia ja oikeuxia, kuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruhtinan maasa erinomattain, ja kaikki sen Asuvaiset yhteisesti, niin yl- häiset kuin alhaiset tähän saakka Constitutionin eli säättä- misen jälkeen ovat nautinneet; Lupaamme myös pitää kaikkia niitä etuja ja asetuxia vahvana ja järkähtämättä- mänä heidän täydellisesti voimasansa. Suuremmaxi vis- seydexi olemma ME tämän Vakutus-Kirjan MEIDÄN omalla kädellämme ala kirjoittaneet. Annettu Borgåsa sinä 15/27* päi- vänä Maalis-Kuusa 1809. Pääkirja on korkiammasti omalla kädellä allekirjoitetu ALEXANDER.

Maapäivät pidettiin Porvoon tuomio-kirkossa. Tuo Aleksanterin tuoli on sitten kansallis-museossa!

Huomioita: Suomen saama hallitsijanvakuutus ei ollut erityistapaus, vaan tämä oli yleinen käytäntö Näyttäisi siltä, että Aleksanteri lupasi pitää voimassa Suomen (Ruotsin!) siihen saakka käytössä olleen lainsäädännön – jopa perustuslait! Samoin uskonto, ja säätyjen erivapaudet säilytetään. Ongelmana on se, että perustuslakeja ei Suomessa ollut! Tarkoittiko tämä nyt sitten ruotsalaisen monarkian säilyttämistä? Tuskin! Suomalaiset ovat usein viitanneet tähän dokumenttiin, kun ovat halunneet korostaa Suomen autonomian laajuutta. Kriittisesti tarkastellen: Suomen aseman ennallaan pitäminen oli käytännöllistä. Venäjän hallinto oli huonosti organisoitunut, Suomen taas hyvin tehokasta. Aleksanteri ei tässä luvannut, että Suomen asema tulisi ikuisiksi ajoiksi olemaan näin vapaa. Hänellä olisi siis Suomen monarkkina oikeus muuttaa lakeja myöhemmin tarpeen mukaan! Suomesta ei luotu ”valtiota” Porvoossa, vaan siitä tuli autonominen alue, maakunta (Osmo Jussila). Erona Ruotsin vallan aikaan se, ettei Suomi enää ollut emämaan osa nippuna maakuntia tai läänejä vaan yhtenäisenä kokonaisuutena

Autonominen asema: Suomen asemasta kehittyi myöhemmin kaksi näkemystä: Suomalainen ja venäläinen Suomalaiset korostivat tietysti oman asemansa vapautta ja Aleksanterin lupausten ikuista luonnetta. Oli tehty ikään kuin valtiosopimus. Venäläiset suhtautuivat asiaan käytännöllisemmin, Suomen asema oli tuon ajan olosuhteiden sanelema ratkaisu, muttei toki mikään ikuinen sitova sopimus. Missään tapauksessa Suomi ja Venäjä eivät olleet tasavertaisia sopimuskumppaneita! Yhtä kaikki, suomalaiset olivat itse asiassa tyytyväisiä päästessään Venäjän vallan alle. Ruotsin vallan aika oli ollut yhtä verottamista ja sotaväenottoja kaiken aikaa.

Tsaari (Suomen suuriruhtinas) Suomen autonomian ajan päätöksentekosysteemi: Helsingissä TO IMEENPANO Pietarissa Kenraalikuvernööri Senaatin PJ Korkein venäläinen virkamies Suomessa Tsaari (Suomen suuriruhtinas) Ylin päätäntävalta sekä Venäjän, että Suomen asioissa Hallituskonselji (Senaatti) Vastaa nyk. hallitusta. Puheenjohtajana venäläinen kenraalikuvernööri (Ministeri)valtiosihteeri Antaa tsaarille päätösehdotuksia Suomea koskevissa asioissa Suomen asiain komitea Valmistelee valtiosihteerille Tsaarille esiteltävät asiat Lakien, verojen yms. hyväksyntä Säätyvaltiopäivät - Edustajat kaikista säädyistä

Kuinka autonominen Suomi sitten oikein oli? + Omaa hallintoa, esim. Posti, Tulli, lääkintähallitus, jne. + Senaatti ja omat valtiopäivät + Suomen asiain komitea ja valtiosihteeri (tosin Suomi ei ollut ainoa tällainen tapaus) + Aleksanteri I: ”Olen korottanut Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon” + Suomesta kerätyt verot käytettiin Suomen hyväksi Toisaalta Ei omaa armeijaa Kenraalikuvernööri (senaatin puheenjohtaja) oli venäläinen! Valtiopäivät eivät kokoontuneet 1809 – 1863 (= valtioyö). Muutenkin niiden valta oli aika vähäinen Suomen asema tarvittaessa muutettavissa (autonomian kaventuminen myöhemmin) Suomen asema ei ollut mitenkään ainutlaatuinen (myös muita melko autonomisia alueita oli). Verrattuna muiden alueiden asemaan, hallintoon ja historiaan Suomea olisi voinut käsitellä kovemmallakin kädellä.