Suomalaisten suhtautuminen sortotoimiin

Esitys aiheesta: "Suomalaisten suhtautuminen sortotoimiin"— Esityksen transkriptio:

1 Suomalaisten suhtautuminen sortotoimiin

2 Myöntyväisyyssuunta ”Taipuu, vaan ei taitu”
Pikkuasioissa kannattaa antaa periksi, jos vain suomalainen kulttuuri säilyy. Eivät hyväksyneet sortotoimia, mutta ajattelivat sortotoimien vastustamisen vain pahentavan tilannetta. Vastarinta vain pahentaisi tilannetta, mikä voisi kiristää sortoa entisestään. Kannatusta vanhasuomalainen puolueessa.

3 Passiivinen vastarinta
Suomen lakia on kunnioitettava. Uudet lait laittomia, eikä niihin pidä suostua. Osa virkamiehistä kieltäytyi panemasta toimeen laittomina pitämiään määräyksiä. Aleksanteri I:n 1809 antama hallitsijanvakuutus sitoo myös Nikolai II:ta. Uskoivat, että Keisaria on johdettu harhaan ja hän tulee kyllä järkiinsä. Kannattajina monet virkamiehet ja tuomarit sekä Nuorsuomalainen puolue ja Ruotsalainen puolue.

4 Aktivistit Venäläiset sortajat on saatava pelon valtaan.
Olivat valmiita puolustamaan Suomen autonomista asemaa vaikka ase kädessä. Keinoina terroriteot, aseiden hankinta Saksasta, lentolehtisten levittäminen. Suunnittelivat kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhaamista.

5 Suuri Adressi Muutamassa viikossa kerättiin adressi, jossa vastustettiin venäläistoimia ja pyydettiin keisaria perumaan sortotoimet. Adressin allekirjoitti puoli miljoonaa suomalaista. Adressin toimitti Pietariin ns. Suuri valtuuskunta. Keisari ei kuitenkaan ottanut adressia vastaan. Kulttuuriadressissa eurooppalaiset vaikuttajat pyysivät tsaari Nikolaita perumaan helmikuun manifestin määräykset.

6 Taiteilijat suomalaisuuden asialla
Vastustivat venäläistämistä taiteen keinoin. Suomen taiteen kultakausi. Merkittäviä taiteilijoita olivat Albert Edelfelt, Pekka Halonen ja Akseli Gallen-Kallela. Erityisen kiinnostuksen kohteeksi nousi Karjala, koska sitä pidettiin Kalevalan runojen syntyseutuna. Syntyi ns. karelianismi, joka saavutti huippunsa Gallen-Kallelan maalauksissa, kuten Sammon puolustus. Rakennustaiteessa jugend toi esiin suomalaisuutta ja karelianismia. Jean Sibeliuksen Karelia-sarja edusti musiikin karelianismia. Eetu Iston maalaus Hyökkäys. Sibelius sävelsi Finlandia-hymnin.

7 Urheilijat puolustivat Suomen asemaa
Tukholman Olympialaisissa 1912 suomalaiset urheilijat saavuttivat menestyksellään kansainvälistä huomiota. Suomalaiset urheilijat korostivat olevansa suomalaisuuttaan, mikä ärsytti venäläisiä. Kisojen avajaisissa suomalaisurheilijat nostivat esiin Suomi- kyltin erottuakseen Venäjän joukkueesta. Kisojen parhaaksi urheilijaksi valittiin Hannes Kolehmainen.

8 Jääkäriliike Suomessa oli tuhansia venäläisiä sotilaita ja oma armeija oli lakkautettu. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä heräsi ajatus Suomen irrottamiseksi Venäjästä asevoimin. Syntyi jääkäriliike, joka pyysi tukea Saksasta. Saksa oli valmis antamaan suomalaisille nuorille sotilaskoulutusta ja samalla heikentämään vihollismaansa Venäjän asemaa. Suomalaisista muodostettiin Kuninkaallinen Preussin 27. jääkäripataljoona. Se osallistui Saksan joukoissa itärintaman taisteluihin. Kaikkiaan 2000 suomalaista sai Saksassa sotilaskoulutuksen. Jääkärit palasivat Suomeen vasta helmikuussa 1918 osallistuakseen sisällissotaan valkoisten joukoissa.