Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000

Esitys aiheesta: "Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000"— Esityksen transkriptio:

1 Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
Suomessa perinteisesti ollut vahva presidentti (kompromissi, kun monarkiaa ei saatu 1918). Lisäksi esikuvina Tsaari ja Ruotsin kuningas. Ideana myös, että vahva presidentti olisi arkisten puolueriitojen yläpuolella. Suomessa on ollut presidenttijohtoinen parlamentarismi, demokratian ytimessä ollut eduskunta ja hallitus, mutta myös presidentillä on ollut paljon vaikutusvaltaa. presidentin asema on ennen v uudistusta muistuttanut paljon USA:n ja Ranskan malleja. V jälkeen valta-asema kaventunut

2 Millainen presidentti? Kolme mallia:
1) Ristiriitojen sovittelija (Pouvoir Moderateur): Presidentti pyrkii jättäytymään takaa-alalle, on käytettävissä sovittelijana ja johtajana, kun tarvitaan Ståhlberg: ensimmäinen presidentti, antoi hallituksen ja eduskunnan rutiinien muovautua Paasikivi: YYA, sotakorvaukset, vaaran vuodet => Yritti pitää poliittista kenttää koossa, jotta kriiseistä selvittiin. Toisaalta muodosti useita vähemmistöhallituksia Koivisto: Kekkosen jälkeen paluu parlamentaristisempaan suuntaan Ahtisaari: EU – suomeen siirtyminen, hyväksyi pääministeri ja muun hallituksen vahvan roolin. - Halonen? Toisaalta käytti valtaa lujasti Suomen pankin johtokunnan nimitysasiassa, toisaalta parlamentarismi toimii nyt hyvin. Ottanut itselleen roolin ulkopoliittisissa suhteissa, jotka eivät suuntaudu EU:hun

3 2) Parlamentaarinen malli
2) Parlamentaarinen malli. Presidentti antaa eduskunnan ja hallituksen toimia käytännön vallassa, on itse muodollinen keulakuva. Kallio: Heikon terveyden takia Mannerheim: Oli vanha, tuli presidentiksi lähinnä velvollisuuden tunteesta Relander: Lapuan liikkeen kanssa ongelmia, keskittyi paljon pohjoismaisten suhteiden rakentamiseen

4 3) Aktiivinen ja vahva johtaja
Svinhufvud: Kukisti Lapuan liikkeen, eväsi demareilta hallitukseen pääsyn 1936 Ryti: Sota-ajan presidentti. Loi ”sisärenkaan” (Ryti, UM, PuolustusM, Mannerheim) joka päätti asioista Urho Kekkonen: Presidentti 25 vuotta. Hajotti hallituksia ja eduskunnankin. Käytti paljon henkilökohtaisia suhteita ja ”Moskovan korttia”

5 Presidentin tärkeimmät valtaoikeudet:
Puolustusvoimien ylipäällikkö. Kriisiaikoina todennäköisesti joku muu (vrt. Mannerheim) Päättää sodasta ja rauhasta yhdessä eduskunnan kanssa Johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa Nimittää hallituksen virkaan ja myöntää sille eron Voi hajottaa eduskunnan ja määrätä uudet eduskuntavaalit pääministerin perustellusta pyynnöstä Nimitysoikeudet (piispat, ministeriöiden kansliapäälliköt, SP, PV, jne.) Armahdusoikeus Allekirjoittaa lait Päättää sellaisista Ahvenanmaan asioista, jotka eivät kuulu itsehallintolain piiriin ( = muu kuin talous)

6 Presidentin toiminta:
Perjantaisin kokoontuminen hallituksen kanssa (= presidentin esittely). Allekirjoittaa lait + muut päätökset, jotka kuuluvat hänelle (ministerit asioiden esittelijöinä)