SUURVALLAN ROMAHDUS JA VAPAUDEN AIKA

Esitys aiheesta: "SUURVALLAN ROMAHDUS JA VAPAUDEN AIKA"— Esityksen transkriptio:

1 SUURVALLAN ROMAHDUS JA VAPAUDEN AIKA
Sivut

2 Suuri Pohjan sota Ruotsin naapurimaat hyökkäsivät Ruotsia vastaan.
Ruotsi oli aluksi voitollinen, mutta kuningas Kaarle XII sotkeutui Puolan asioihin eikä tehnyt rauhaa Venäjän kanssa. Ruotsi kärsi ratkaisevan tappion Venäjällä Rauhanneuvottelut käytiin vasta kun kuningas kuoli vuonna 1718. Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menetti suuria alueita ja suurvalta-asemansa. Uusia aluemenetyksiä seurasi 1743 (hattujen sota).

3 Venäjän miehitysaikaa Suomessa on
Isoviha Venäjä miehitti Suomen Pohjan sodan aikana useiksi vuosiksi. Virkamiehet ja herrasväki pakeni ja kansa jäi ankaran miehityshallinnon alaiseksi. Miehitysaikaa on sittemmin kutsuttu Isoksi vihaksi. Rauhanteon jälkeen Ruotsi sai Suomen pääosin takaisin. Koska Venäjän uusi pääkaupunki Pietari lähellä rajaa, Suomen sotilaallinen merkitys entistä tärkeämpi. Venäjän miehitysaikaa Suomessa on ollut tapana kutsua isoksivihaksi. Pohdi, onko nimityksen käyttö perusteltua.

4 Säätyvallan eli Vapauden aika
Hallitusmuodon vallanjako: Valtiopäivät päättivät lainsäädännöstä verotuksesta ulkopolitiikasta sodasta ja rauhasta. Toimeenpanovalta oli valtaneuvostolla, joka oli vastuussa valtiopäiville. Kuninkaalle jäi vähäinen rooli valtaneuvosten nimittämisessä ja valtaneuvoston puheenjohtajana. Kuninkaan yksinvaltiutta pidettiin suurimpana syynä tappioihin ja aluemenetyksiin. Vuoden 1720 hallitusmuoto lakkautti yksinvaltiuden, ja valta siirtyi valtiopäiville ja valtaneuvostolle. Vuoden 1723 valtiopäiväjärjestyksen mukaan valtiopäivät kokoontuivat vain joka kolmas vuosi. Valta oli todellisuudessa valtaneuvostolla ja korkeilla virkamiehillä (aatelisto).

5 Vapauden ajasta valistuneeseen yksinvaltiuteen
Vapauden ajan ongelmia: Kustaa III:n vallankaappaus puolueiden (hatut ja myssyt) valtataistelut säätyristiriidat (aateliston erioikeudet) korruptio vieraiden valtioiden puuttuminen maan sisäisiin asioihin. Tyytymättömyys lisääntyi. Vallankaappaus ja uusi hallitusmuoto Kuninkaan valta kasvoi huomattavasti. Kustaa III:n valistunut itsevaltius nojasi alempien säätyjen tukeen. Aatelisten upseerien salaliitto ja kuninkaan murha 1792.