 VARSINAIS-SUOMEN AIKUIS- JA  AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPIKNIK   Kehittämispäällikkö Martti Rantala  Koulutusjaoston puheenjohtaja, ELY-keskus 1

Hallituksen rakennepoliittinen uudistus: Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi  Koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointia kehitetään lähtien työ-, elinkeino- ja koulutuspolitiikan tavoitteista.  Monipuolisesti tuotettu ennakointitieto ja vaihtoehtoja sisältävät skenaariot palvelevat koulutustarjontaa ja -päätöksentekoa.  Koulutuksen osuva mitoittaminen ja osaamishaasteisiin vastaaminen edistävät työmarkkinoiden toimintaa, työpaikkojen syntyä ja yritysten kilpailukykyä.  Syvennetään ja tarkennetaan ministeriöiden ennakointitoimintaa ja työnjakoa perustuen nykyiseen toimintamalliin, jossa TEM, OKM, STM ja VM yhdessä tilaavat ennakoinnin taustaksi VATT:lta skenaarioita ja analyysejä.  Lopputuote: Ennakointi raportoidaan laajasti eri foorumeilla ja kirjallisesti. Ennakoinnin numeeriset tulokset saatetaan tietokantoina julkiseen käyttöön. 2

Hallituksen rakennepoliittinen uudistus: koulutuksen uudelleensuuntaaminen  Parannetaan osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia ja otetaan käyttöön uusia ennakoinnin välineitä (liittymä hankkeeseen 2.9)  Lisätään ammatillisen työvoimakoulutuksen joustavuutta ja kysyntä- /tarvelähtöistä räätälöintiä niin työnantajien kuin henkilöasiakkaiden tarpeista  Lisätään työelämälähtöisiä ja muita joustavia koulutussisältöjä tutkintoon tai sellaisen osaan johtavan koulutuksen rinnalla ammatillisen työvoimakoulutuksen nopean reagointikyvyn turvaamiseksi  Selkiytetään OKM:n ja TEM:n työnjakoa aikuiskoulutuksen kohdentamisessa ja toteutuksessa (hallitusohjelman kirjauksen mukainen virkamiesvalmistelu)  Henkilö- ja työnantaja-asiakkaiden osaamisen kehittämiseen liittyviä monikanavaisia ohjauspalveluja kehitetään. Lopputuote: Nykyistä joustavampi työ- ja elinkeinoelämän murroksen aiheuttamiin laadullisiin ja määrällisiin osaamis- ja työvoimatarpeisiin vastaava ammatillisen koulutustarjonnan kokonaisuus, jonka tuloksena koulutuksen suorittaneet sijoittuvat avoimille työmarkkinoille työvoima kysyville aloille tai aloittavat elinkeinotoiminnan. Kehittämistyö painottuu vuoteen

Hallituksen rakennepoliittinen uudistus: Rakennerahastot  Tulevan EU-rakennerahastokauden rahoitus priorisoidaan tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, elinkeinoelämän rakennemuutosta, vähähiilisyyden edistämistä ja työllisyyttä sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Tavoitteena on pitkäkestoinen ja entistä parempi vaikuttavuus.  Rakennerahastojen hallintomalli uudistetaan kustannus- tehokkaammaksi, joustavammaksi ja yksinkertaisemmaksi.  HALKE päätti , että ensi vuoden alusta alkavalla rakennerahastokaudella neljä ELY-keskusta (POP/Oulu, ESA/Mikkeli, KES/Jyväskylä, HÄME/Lahti) erikoistuu rakennerahastojen hallintoon.  Kokonaisuus ei vaadi uusia päätöksiä osana rakennepoliittisen ohjelman valmistelua. 4

Osaamisella menestykseen ELY-keskuksen toimenpiteet, joilla eniten vaikuttavuutta: 1) Alueellisen ennakointiverkoston rakentaminen toimivaksi ja sen työtä hyödynnetään kattavasti VARELYn koulutus- ja palvelusuunnittelussa 2) Rakennetaan elinikäisen ohjauksen -verkosto (ELO), jolla ohjaus kehitetään vastaamaan tehokkaasti alueen tarpeisiin 3) Lisätään kansainvälistymis-, yrittäjä- ja myyntiosaamista koulutus- ja yritysten kehittämisohjelmissa 4) Hankitaan maahanmuuttajille (erityisesti korkeakoulutetuille) koulutusta, jonka avulla heidän osaamistaan voidaan aiempaa paremmin hyödyntää 5) Työelämä 2020 –alueverkoston yhteisesti valituilla toimilla kohennetaan työelämän laatua ja tuottavuutta sekä osallisuutta työpaikoilla 5