_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Arviointiryhmän alustavia havaintoja korkeakoulujen vaikuttavuudesta Arviointiryhmä Esitys pj. Veijo Ilmavirta

Korkeakoulut murroksessa 1/2 •Yliopistolaki 2010 ‒ Juridinen asema ‒ Suunnan muutos ‒ Fuusiot •Ammattikorkeakoululaki uudistuu ‒ Rahoituksen merkittävä leikkaus ‒ Toimiluvat haettava uudelleen syksyllä 2013 ‒ Verkoston harventamispaineet? •Ikäluokkien pieneneminen •Väestöpaineet Helsingin metropolin alueella ‒ Fuusiot ja liittoutumat •Hyviä käytänteitä: Lapin korkeakoulukonserni, Innovaatiostrategia

Korkeakoulut murroksessa 2/2 •Poliittiset linjaukset hallitusohjelmassa ‒ Aluepolitiikasta innovaatiopolitiikkaan •Suomesta maailman kilpailukykyisin kansa v •Korkeakoulut keskiössä elinkeinoelämän kanssa ‒ OKM:n linjaukset ‒ Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset •Globaalit haasteet ja EU •Ydinkysymys: Miten korkeakoulut vastaavat näihin haasteisiin?

Yliopistojen vaikuttavuus •Yliopistolaki ja sen täydennykset ‒ Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. ‒ Yliopistojen kolmas tehtävä •Painoarvo OKM:n rahoitusmallissa? Strategiarahoitus?

Ammattikorkeakoulujen vaikuttavuus •Ammattikorkeakoululaki ‒ Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista. ‒ OKM:n tuloskriteereissä jonkinlainen vaikutus TKI:n kautta?

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Alustavia havaintoja

ESR- ja EAKR-rahoitus v. 2011

Yliopistojen ja muiden oppilaitosten toteuttamien hankkeiden osuus rr-ohjelmissa (tilanne )

Tutkimusrahoitus pohjoisen yliopistoissa • Tutkimusmenot yhteensä 124,4 M€ v (10,5 % koko maan yliopistojen tutkimusmenoista) • Oulun yliopisto111,4 M€4. Suomessa • Ulkopuolinen rahoitus (58,9 %) yht. 65,6 M€3. • Suomen Akatemia 18,6 M€5. • Tekes 13,0 M€4. • Kunnat ja kuntainliitot 7,3 M€1. • EAKR 5,1 M€2. • Kotimaiset yritykset 4,6 M€4. • EU puiteohjelma 4,0 M€4. • Muu julkinen 3,0 M€5. • ESR 2,9 M€1. • Lapin yliopisto 13,0 M€11. • Ulkopuolinen rahoitus (74,8 %*) 9,7 M€ ”rakennerahoitusta” 7,2 M€, Suomen Akatemia 0,98 M€, Tekes 0,53 M€, EU po. 0,29 M€, kotim. yritykset 0,17 M€)* Korkein % Suomessa

TK-rahoitus pohjoisen amk:ssa •Rahoitus yhteensä 24,0 M€, josta ulkopuolista rahoitusta 14,8 M€ (61,5 %)v Kemi-Tornio CentriaOulu Rovaniemi •Yht.4,93 4,65 11,43 3,02 •EU2,14 1,782,81 1,12 •Ministeriöt1,49 1,693,15 0,96 •Kunnat0,21 0,330,67 0,06 •Tekes0,09 0,310,42 0,22 •Omarah.0,85 0,043,77 0,53 •Suomen Akatemian rahoitusta ei kenelläkään

Wepropol-kysymykset A. Korkeakoulunne keskeisimmät tavoitteet ja tehtävät yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä sekä kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä (1-8) B. Yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden tulokset ja niiden arviointi (9-16) C. Yhteistyö ja verkostot (17-20) D. Esimerkkejä parhaista käytänteistä (21-23)

Korkeakouluverkosto 1/2 •Edelleenkin kaksi rinnakkaista järjestelmää (duaalimalli), ei yksi monipuolista yhteistyötä tekevä kansallinen korkeakouluverkosto ‒ Monien yliopistojen strategioissa ei ole mitenkään huomioitu ammattikorkeakouluja, ei edes mainittu ‒ Toisaalta lähes jokainen amk puhuu yliopistoyhteistyöstä •Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkittävät yhteistyömuodot ovat enemmänkin poikkeuksia kuin sääntö ‒ Esimerkkeinä hankkeet, allianssit, metropoliyhteistyö mm. Lapin korkeakouluallianssi, innovaatiostrategia, Botnia-strategia •Kysymys: Löytyisikö duaalimallille uusi tulevaisuuteen tähtäävä sisältö vaikuttavuuden kautta?

Korkeakouluverkosto 2/2 •Tutkimustehtävän työnjako on edelleen epäselvä ja kiistanalainen ‒ Yliopistoilla vuosisataiset perinteet tutkimuksessa ‒ Ammattikorkeakouluja ei arvosteta riittävällä tavalla tutkimuksen tekijöinä ja TKI-rooli on vielä jäsentymätön •Tutkimuksessa on tilaa ja kysyntää kummallekin ‒ Soveltava käytännönläheinen tutkimus ei ole pois tieteellisestä tutkimuksesta mutta on yhteiseksi eduksi •Ehdotus: Etsitään ratkaisuja korkeakoulujen tutkimustoiminnan yhdentämiseen alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden kautta. Niin vahvistamme Suomen kansainvälistä kilpailukykyä

Vaikuttavuus strategioissa ‒ Harva korkeakoulu määritteli vastauksissansa vaikuttavuuden: se kuvataan leiketeksteillä virallisesta strategiasta ‒ Yliopistojen strategioissa kolmas tehtävä on taka-alalla niukassa sivuroolissa. Esim. aluekehittämistä, jos yleensä on esillä, rakennetaan tutkimuksen ja koulutuksen osana ja sisällä, tutkimuksen ja koulutuksen ehdoilla •Vain muutama yliopisto määrittelee aluekehityksen uskottavalla tavalla omana todellisena tehtävänä •Hyvä esimerkki: Lapin yliopisto •Emoyliopistojen ja yliopistokeskusten vastauksissa erilaisuutta

Vaikuttavuuden kuvaus Lapin yliopisto •”Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on osa tutkimuksen ja koulutuksen prosesseja ja kaikkien yliopistolaisten työtä. Läpäisevänä periaatteena kaikissa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muodoissa ja toiminnoissa painotetaan yhteiskuntavastuuta ja dialogisuutta. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta yliopisto saa kumppaneiltaan ja sidosryhmiltään palautetta vaikuttavuudestaan ja toimintojensa laadusta.”

Yliopistokeskukset •Keskukset mainitaan yliopistolaissa •Eduskunta: lakialoite 51/2011 yliopistolain muuttamiseksi •”(Yliopistokeskusten) Osaamistason nostamisen perusta on alueeseen liittyvässä kansainvälisen tason tutkimuksessa ja tutkimukseen perustuvassa opetuksessa. Siksi yliopistokeskusten rooli yhtenä yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteuttajana tulee jatkossakin ottaa huomioon.” •Kysymys: Miten yliopistokeskusten painoarvoa onnistuttaisiin lisäämään vaikuttavuuden eduksi? Miten amk:t kunnolla mukaan?

Vaikuttavuus strategioissa •Ammattikorkeakoulujen vaikuttavuus on kytketty tiukasti alueeseen, joskus myös valtakunnallisesti ja/tai kansainvälisesti ‒ Lähes kaikilla ammattikorkeakouluilla on vahva halu hakeutua tiiviiseen yhteistyöhön yliopistojen kanssa ‒ Muutamia omaperäisiä vaikuttavuuden ja aluetehtävän määritelmiä esitettiin vastauksissa •Kysymys: Miten yliopistot ja amk:t löytäisivät toisensa ja aloittaisivat yhteisen strategisen tutkimus- ja kehittämistyön?

Vaikuttavuuden kuvaus Centria •”…yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus on osaamisen siirtämistä työelämälähtöisen koulutuksen, toiminta-alueelle sijoittuvien ammattitaitoisten valmistuneiden opiskelijoiden sekä aktiivisen, erityisesti yritysten kilpailukykyä kehittävän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintojen yhteisvaikutusta. Koulutusohjelmien sisällöt suunnitellaan ja toteutetaan vastaamaan alueen elinkeino- ja työelämärakennetta ja osaamistarpeita. Tki- toiminta kohdennetaan alueen elinkeino- ja työelämän kilpailukyvyn kasvattamiseen sekä ammattikorkeakoulun kehittämiseen.”

Kolmas tehtävä •Nyt kolmas tehtävä ja sen toteuttaminen määrittyy ensisijaisesti korkeakoulujen omien strategisten tavoitteiden parhaan toteutumisen näkökulmasta? •Kysymys: Tulisiko korkeakoulujen kolmas tehtävä määritellä vaikuttavuuden ja aluekehittämisen näkökulmasta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn hyväksi?

12. Mikä on ollut korkeakoulunne aluekehitystoiminnan tulosten merkitys Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta? •Satsaus alueen keskeisille osaamisaloille •Relevantin osaamisen tuottaminen työelämään •Osaamisen tason nosto •Tasokas tutkimus ja opetus •Alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen •Yrittäjyyden edistäminen •Kansainväliset kumppanuudet sekä verkostot •Kv-opetus ja kansainväliset opiskelijat •Maantieteellisiä painotuksia kansainvälisessä toiminnassaan •Uudet, avoimet innovatiiviset toimintatavat •Eriarvoisuuden vähentäminen •Vienti korkeakoulujen omana toimintana

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Innostusta ja menestystä seminaarille!