Mitä auditointi tekee? Vaikutukset suuren kasvukeskuksen ulkopuolella toimivan ammattikorkeakoulun toimintaan. Timo Ala-Vähälä Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Hotelli Paasitorni, Helsinki 1

Tutkimusongelma • Miten KKA:n toimeenpanemat laatujärjestelmien auditoinnit vaikuttavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaan? – Ideologinen taso (asenteet, määrittelytavat) – Normatiivinen taso (säädökset, prosessikuvaukset) – Käyttäytyminen (kirjaamattomat toimintatavat) • Käyttäytyminen • Millaisessa kontekstissa laatujärjestelmien rakentajat ja hyödyntäjät kokevat toimivansa? • Miten se näkyy laatutyölle ja auditoinneille annetuissa tulkinnoissa? 2

Tutkimuskohteet • Helsingin yliopisto – 2 tdk, oikeustieteet, biotieteet • Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu – 2 yksikköä, molemmista tekniikka ja sosiaaliala • Haastateltavat – Johdosta opiskelijoihin henkilöitä, jotka laatutyön kanssa tekemisissä – Ei kerro yleisestä asenteesta laatutyöhön, vaan niiden asenteesta, jotka auditoinnin haasteen ovat joutuneet kohtaamaan • Kirjallinen aineisto – Suunnitteluasiakirjat, auditointiraportit 3

Haastateltavan/laatutyön tekijä • Virallinen rooli • Osallistumisen/sitoutumisen kautta hankittu asema • Sitoutuminen (tulkinta omasta asemasta) – Korkeakoulu, oma yksikkö (osallistuminen, johtaminen) – Tiedeyhteisö/ammatillinen yhteisö (verkostot, arvot) – Alue/reviiri (Koko maa, paikallinen alue, oma yksikkö) – Vastuullisempi tehtävä -> vahvemmat sitoumukset – > voimakkaammat mielipiteet 4

Yliopiston/ammattikorkeakoulun tilanne • Haastatteluissa yleensä esiin haasteet ja ongelmat – Jännite paikallisyksikköjen kesken – Perinteinen ”tiedekulttuuri” vs. yliopisto yrityksenä – Maine, houkuttelevuus • ”Laadun takaavat hyvät opettajat ja opiskelijat” – Aseman turvaaminen, pelivaran säilyttäminen • ”Kriisiala” – Miten markkinoida koulutusta, keille? Mitä ongelmia valitsee? – Tulevaisuutta koskevat odotukset • Rakenteellinen kehittäminen • Muut uudistushankkeet (esim. aluehallinto) 5

Laatutyötä koskevat käsitykset • Kolme laatuoppia: – Johtamisen ja hallinnon laatuoppi (KKA auditoi), • Laatua ”ylhäältä alas” – Teollisen tuotannon laatuoppi (T&K- toiminta) • Asiakasrajapinnan laatu – Akateemisen työn laatu (Opetuksen ja tutkimuksen taso) • Tiedeyhteisön määrittämä laatu • Ammattilaisten määrittämä laatu (?) 6

Laatutyötä koskevat käsitykset • Vahvuudet: – Laatutyö tukee suunnitelmallista ja arvioivaa toimintaa – Läpinäkyvyys, selkeys, yhteismitallisuus • Ongelmat – Heikentää paikallista toimintakykyä – Pakottaa samaan muottiin – Eri laatuopit eivät aina kohtaa toisiaan – Osa rakenteista muodollisesti kasassa, mutta toimii huonosti – ”Laatutyö vie aikaa” 7

Auditoinnin toteutus • Tekninen toteutus hyvä • Auditointihaastattelut hyviä kokemuksia • Auditointiryhmän havainnot osuivat kohdalleen • Kritiikkiä – Vähän – ”Näytelmä” – Ei puututa tärkeisiin asioihin (rahanjako, työn organisointi) 8

Auditoinnin vaikutukset • Ennakkovaikutukset – Ohjaa laatujärjestelmän rakentamista • Suora ohjaus, KKA:n ohjeisto, • “Vertaisohjaus” – Laatuasiantuntijat: koulutus, yhteiset projektit, osallistuminen muiden yksikköjen auditointeihin – Tavoitetason määrittäminen, vertailu • Auditoinnin seuraukset – “Laatuleima”, mahdolliset sanktiot, suositusten toimeenpano (?) • Auditointi oppimiskokemuksena – Prosessien kartoittaminen ja kuvaus 9

Auditoinnit ja arvioinnit johdon työkaluna • Ongelmien esiintuonti – Kierrättäminen auditointiryhmän kautta? • Taustatuki uudistuksille • Ammattikorkeakouluja kehitetty alusta pitäen arviointien avulla – Toimilupa-arvioinnit, laatuyksikkövalinnat, laatujärjestelmätyö 90-luvun lopulta lähtien – KKA: lla ilmeisesti keskeinen rooli AMK-kehitystyössä • Auditoinnit ja laatutyö yhtenäistämisen ja vallankäytön välineenä – Keskushallinto vs. yksiköt 10

Väljät hierarkiat • Muodolliset päätökset, toimeksiannot, tulossopimukset – “Ylhäältä alas” • Sisällön ja standardien määrittäminen – Opettajien, asiantuntijoiden yhteistyö yli oppilaitosten rajojen – Opetus, hallinnon käytännöt, laatutyö – Johto ei voi sanella toimintatapoja • Laatutyöntekijä voi joutua työskentelemään ristiriitaisten intressien alla – Johdon antamat tavoitteet ja resurssit, kollegiaalisesti määritellyt standardit, työyhteisön intressit (Vrt. kolme eri laatukäsitystä) • Uudistukset eivät etene ylhäältä alas, vaan ”kiemurtelevat” eri reittejä (aloitteentekijät, viestinviejät) 11

Muita havaintoja • Auditoinnin lakiperusta • Vuosina 2005 – 2009 ei lakiperustaa • Seurattiin tulosneuvottelujen yhteydessä • Riippumattomuudella ei (vahvaa) lakiperustaa, ”välttämättömyys” perustui OPM:n sivustatukeen • Haastateltavat epätietoisia auditointien merkityksestä • Fokuksena laadunvarmistuksen prosessit • Voiko laadunvarmistuksen toimivuutta arvioida uskottavasti puuttumatta lopputuotosten laatuun? • Voidaan tarkistaa, ovatko prosessit olemassa, mutta ei sitä, miten ne vaikuttavat • Peilattava: huippuyksikköarvioinnit, laajat kv-vertaisarvioinnit (HY) • -> Raskas koneisto (Arviointiväsymys) 12