Työllisyysohjelman tulokset ja tulevat työllisyyshaasteet Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Työllisyysohjelmaseminaari 24.1.2007.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TURVALLINEN LÄÄKEHOITO – KERTAUSTA JA TEHYN NÄKEMYKSIÄ
Advertisements

Palkkatuki.
Etuuksia koskevat kannanotot AKKU-johtoryhmän esitysten johdosta •Aikuiskoulutus on tullut myöhään tuen piiriin, ja sen taso on myös alhaisimpia. Ajatuksena.
TYÖHÖNVALMENNUS Nina Erholtz Tampereen kaupunki
Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2013 TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 3 Hanna Autere ja Juhani.
Ammatillisen koulutuksen monet muodot 1.Ammatillinen peruskoulutus (53 perustutkintoa) Koko ikäluokka ja ennakoidut työelämän tarpeet huomioon. 2.Ammatillinen.
Työ(hön)valmentajat opetuksen tukena
 VARSINAIS-SUOMEN AIKUIS- JA  AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPIKNIK   Kehittämispäällikkö Martti Rantala  Koulutusjaoston puheenjohtaja,
Joensuu EQUAL Aktivoivan ja sosiaalisen työllistymisen malli 1 Joensuu EQUAL Aktivoivan ja sosiaalisen työllistymisen malli.
Itä-Suomen ESR-päivät Opetusministeriön puheenvuoro Merja Niemi Opetusministeriö.
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
SH-V Työvoima- ja elinkeinokeskus 1 ESR-RAHOITUKSEN HAKU TE-KESKUKSESSA Tiedotustilaisuus , Kajanus ESR-koordinaattori Sanna Halttunen-Välimaa.
J Kangasniemi 2010 Valtion rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin.
KUNTOUTUSKESKUS MENTAL OY SOSIAALINEN YRITYS. SOSIAALINEN YRITYS VAI YRITYS ? MENTAL OY ON PIRKANMAAN ENSIMMÄINEN REKISTERÖITY SOSIAALINEN YRITYS. TARKOITUKSENA.
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Sirkka Hulkkonen
Yritysvastuu sosiaalialalla Perustietoa yritysvastuusta | Aino Närkki 1.
Köyhyys ja t Osallistava sosiaaliturva ja perusoikeudet
HALLITUSOHJELMA /TL. HALLITUKSEN TALOUSSTRATEGIA Osaaminen, yrittäjyys ja uudistumiskyky hyvinvoinnin lisäämisen perustana: Työikäisen väestön.
Uudistunut aluehallinto ja TYKE-tehtävä
Työelämäosallisuuden lisääminen on YHTEINEN ASIA Asiantuntijaryhmän ehdotukset heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden lisäämiseksi.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen
Julkisten ja hyvinvointialojen tulevaisuus ja osaamistarpeet Skills-seminaari Tuire Santamäki-Vuori puheenjohtaja Julkisten ja hyvinvointialojen.
EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoite Manner-Suomen ESR- toimenpideohjelma – Itä-Suomen suuralueosio.
Tekstiä tähän kohtaan ” Osaavana pidempään työelämässä”
J Kangasniemi 2010 Osaava-ohjelman taustaa ja rakenne Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin versio. (viimeksi.
Vaikeasti työllistyvien palvelujärjestelmän kehittäminen
ESR -ohjelman tilannekatsaus Merja Hilpinen, suuraluekoordinaattori Mikkeli
Aikuiskoulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoja Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto
Kokkolan ammattiopisto
Maakuntaohjelma strategisten valintojen ohjaajana Hyvä-hankkeen aluefoorumi
Harri Sirén1 TULOKSELLISUUS, PALKINTA JA NEUVOTTELUTOIMINTA.
Kari Blomberg Kone- ja metallituoteteollisuus toimitusjohtaja
EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto ESR Merja Hilpinen ESR -koordinaattori Pohjois-Savon TE-keskus.
Aikuiskoulutuksen rooli yliopistossa Keijo Virtanen, Turun yliopisto
Rauno Vanhanen | Kimmo Ruth0 Huolehditaan työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saatavuudesta.
ESR-hankkeet Etelä-Savon TE-keskus ESR-koordinaattori Kati Torniainen.
Osallisuus ja työllistyminen
Vaikeasti työllistyvät – yhteinen haaste Kuntatalo Avaus Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
GOPP –hanketyöpaja Teemaryhmät Ohjausryhmän edustajat SAMOK ry. Projektipäällikkö.
Teija Felt, TM Ohjauspalvelut julkisten työvoimapalvelujen strategiassa Teija Felt, TM
Itä-Suomen ESR- ohjelman toteutus TE-keskuksien näkökulmasta Itä-Suomen ESR- päivät Kirsi Vainikainen Pohjois-Savon TE-keskus.
ESR-hankkeet Itä-Suomen suuralueen TE-keskukset ESR-koordinaattori Kati Torniainen.
Työ- ja elinkeinokeskus ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS – TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 –
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen opetushallituksen uudessa organisaatiossa Oppisopimuksen tulevaisuus –seminaari Johtaja Pasi Kankare, Opetushallitus.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUSTILANNE JA HAASTEET Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous Neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen.
Työantajan näkökulmaa nuorten palkkaukseen ja oppisopimukseen TEM
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Ohjelmasta tekoihin Työpoliittisen toimintaohjelman käytännön toimet.
MAHDOLLISUUKSIEN MARKKINAT IHMISARVOFOORUMI 2010 KANAVATYÖSKENTELY klo Ihan sama ihmisarvo?
Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaesitys 2007 –
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
Työurien pidentämiseen liittyvät valtakunnalliset raportit > jatkoa ns. Ahtelan työryhmän työlle Työhyvinvointityöryhmän raportti. STM selvityksiä 2011:4.
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
STUDIO-projekti Toimintalinja 3: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla.
Timo Katajainen Tampere Kummiyritystoiminta Liedossa.
Rahoittajan (Etelä-Suomi) toiveet ja ESR-toimintalinja 5 Miksi työllistymisnäkökulma on tärkeä Sinikka Kauranen
Kuntoutuksen asema sosiaali- ja terveysalan muutoksessa – kokemuksia Suomesta ja Ruotsista Rehabilitation Finland ry:n järjestämä seminaari kuntoutusalan.
Osallistumistulo osana työvoimapolitiikan muutosnäkymiä
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus vuosi >
Osatyökykyisille tie työelämään
Kelpo-hanke Amisto
Ensilinjan työntekijän rooli TOIKEssa
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Saimaan ammattiopisto Sampo
Mitä kunta tekee tulevaisuudessa?
Rakennerahastohaun painopisteet
Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen Huippu –hankkeessa 2017
RR-info Timo Ollila Timo Ollila
Esityksen transkriptio:

Työllisyysohjelman tulokset ja tulevat työllisyyshaasteet Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Työllisyysohjelmaseminaari

T Kietäväinen Työllisyysohjelman ja työvoimapolitiikan tuloksista •Tulokset positiivisia työpaikkojen lukumäärällä mitattuna •Työllisyyspolitiikassa monia oikean suuntaisia toimia mm. työvoiman palvelukeskusten perustaminen, palkkatuen kehittäminen •Kotimaista kulutuskysyntää tukevan veropolitiikan onnistuminen •Yritys rakennemuutospaikkakuntien auttamiseksi määrärahoja kokoamalla •Pitkä, maltillinen tuloratkaisu tuki positiivista kehitystä •Kansainväliset suhdanteet tukivat myös kehitystä

T Kietäväinen Työllisyysohjelman ja työvoimapolitiikan tuloksista •Ongelmia jäi ratkaistavaksi: - rakennetyöttömyyden merkittävä alentaminen - työttömyysturvan ja muun toimeentuloturvan ongelmien ratkaiseminen toimivalla, aktiivisuuteen kannustavalla tavalla - lisääntyvä pula osaavista työntekijöistä - työperäisen maahanmuuton merkittävä edistäminen ja maahan muuttaneiden onnistunut kotouttaminen - valtion työhallinnon ja kuntien työnjaon ja vastuiden selkeyttäminen - virta pitkäaikaistyöttömyyteen jatkuu yhä liian vuolaana, varhainen puutuminen ei toimi kunnolla

T Kietäväinen Työvoimapolitiikan haasteista •Täystyöllisyys tavoitteeksi •Työelämän kehittäminen ja työssä jaksamisen edistäminen •Ylisektoraalisen toimintatavan edistäminen mm. osaamisen varmistamiseksi sekä alueellisten kehittämisohjelmien ja työvoimapolitiikan paremmaksi yhteensovittamiseksi – politiikkaohjelman jatkoa tarvitaan! •Työllisyyden hoidossa päähuomio vaikuttavuuteen ei puhtaaseen aktivointiasteeseen, muutenkin mittarit kuntoon – huomio vaikuttavuuteen = erit. työllistymiseen! •Kuntien rooli tunnustettava ja toimintamahdollisuudet turvattava: sosiaaliturva, terveydenhoito, koulutus, päivähoito, vuokra-asuminen ja työllisyys keskeisiä koko työvoimapolitiikan onnistumisen kannalta

T Kietäväinen Työvoimapolitiikan haasteista: Rakennetyöttömyyteen keskeinen huomio: •Valtion työhallinnon kannettava vastuunsa myös vaikeasti työllistyvistä – heitä ei saa sysätä kuntouttavan työtoiminnan kautta kunnille •Räätälöidyt toimenpiteet kaikille ja aktivointiohjelmille rahoitus •Työvoiman palvelukeskusten verkko koko maahan ja toimintatapana joka kuntaan (ei lakisääteisenä) – niiden asiakasmäärä suhteutettava voimavaroihin => toimenpiteiden vaikuttavuuden turvaaminen •Vaikeimpien työttömien sosiaalinen työkyvyttömyys tunnustettava ja eläkeratkaisu toteutettava => voimavarat niihin, joilla mahdollisuus toimenpiteiden kautta työllistyä •Aktivointitoimenpiteisiin myös päihde- ja mielenterveyskuntoutus

T Kietäväinen Työvoimapolitiikan haasteista: Rakennetyöttömyyteen huomiota…: •Koulutusosioiden joustava sijoittaminen osaksi aktivointitoimenpiteitä •Välityömarkkinat toimiviksi sosiaalisten yritysten ja työllistymissetelin avulla avointen työmarkkinoiden avulla (ei kuntouttavan työtoiminnan kautta kuntien vastuulle) •Työttömyysturvan, aktivointitoimenpiteiden tuen, verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus vireille välittömästi vaalien jälkeen, jotta ehditään toteuttamaan! Tavoitteena aktivointitoimenpiteisiin kannustaminen ja kannustinloukkujen purkaminen – osittaisuudistukset eivät auta!

T Kietäväinen Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen •työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi •lähentää koulutusta työelämään - täsmäkoulutus •koulutustarjonnan joustavuus •työssä tapahtuneen oppimisen tunnustaminen •työvoimapoliittisen ja ammatillisen koulutuksen lähentäminen toisiinsa ja työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuuden edelleen parantaminen •oppisopimuskoulutuksen laajentaminen •etuudet työikäisen väestön ammatillisen opiskelun edistämiseksi •muunto-, uudelleen-, jatko- ja täydennyskoulutuksen käyttö ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi •lähi-, verkko- ja monimuoto-opetuksen kehittäminen •työhallinnon ammatinvalinnanohjauspalvelujen aktiivinen tarjoaminen ammatinvaihtajille •helpotetaan vaikeasti työllistyvien pääsyä tarvitsemaansa koulutukseen osana aktivointisuunnittelua.