Hyvän hallinnon periaatteet Hyvän hallinnon periaatteet ja asiantuntijoiden virkamiesvastuu TAIKEn asiantuntija- ja verkostoitumispäivä 10.9.2013 Valkoinen Sali, Helsinki Johtaja Tuula Lybeck

Perustuslaki ja oikeusturva ”Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. (Perustuslaki 21 § 2 mom)” Hyvän hallinnon käsite Lailla turvataan hyvän hallinnon takeet – Hallintolaki (434/2003) Viranomaisten toimintaa yleisesti ohjaava periaate

Hallintolain tarkoitus ”Hallintolain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.” (hallintolaki 1 §)

Hallintolaki – hyvän hallinnon perusteet ”Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.” (hallintolaki 6 §)

Hyvän hallinnon perusteet 1 Tasapuolisuus jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet asioidensa hoitamiseen ja oikeuksiensa valvomiseen yhdenmukaiset prosessit tärkeitä Puolueettomuus ei saa suosia ystäviä tai tavoitella henkilökohtaista hyötyä ei soveliasta hakea apurahaa Tarkoitussidonnaisuus lakeja sovelletaan vain niihin tarkoituksiin, mihin ne on säädetty Suhteellisuus toimien tulee olla oikein mitoitettuja siihen verrattuna, mihin niillä pyritään Luottamuksensuoja toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä päätösten pysyvyyteen on voitava luottaa

Hyvän hallinnon perusteet 2 Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (7 §) Neuvonta (8 §) Hyvän kielenkäytön vaatimus (9 §) Viranomaisten yhteistyö (10 §)

Virkamiesvastuu Rikosoikeudellinen virkavastuu (rikoslain 40 luku) Vastuu koskee myös julkista luottamustehtävää hoitavaa henkilöä

Esteellisyys (jääviys) ”Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.” (Hallintolaki 27 §) Jäävi ei saa osallistua asian käsittelyyn, jottei päätöksen puolueettomuus vaarannu

Esteellisyysperusteet 1 ”Virkamies (jäsen) on esteellinen: 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; osallisuusjäävi 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; edustajanjäävi 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; intressijäävi 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; palvelussuhdejäävi 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; yhteisöjäävi 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; virastojäävi tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu yleislauseke (mm. toisen asteen jäävi, esimiesjäävi, hyvä, muttei läheinen ystävä tai vihamies).” Hallintolaki 28 § MILTÄ TILANNE ULKOPUOLISEN SILMISSÄ NÄYTTÄÄ?

Esteellisyysperusteet 2 ”Läheisellä tarkoitetaan: 1) virkamiehen (jäsenen) puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä* samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; = perheenjäsenet 2) virkamiehen (jäsenen) vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; = kaukaisemmat sukulaiset (ei enää serkut, serkkujen puolisot ja sisarusten lasten puolisot) sekä 3) virkamiehen (jäsenen) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia = puolison sukulaiset Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.” Hallintolaki 28 § * Erityisen läheinen henkilö= seurustelukumppani, kihlattu ja erittäin läheinen ystävä

Esteellisyyden ratkaiseminen ”Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.” (Hallintolaki 29) ”Esteellisen virkamiehen (jäsenen) tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.” (Hallintolaki 30 §)