Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos

Esitys aiheesta: "Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos"— Esityksen transkriptio:

1 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos
KUNNALLISOIKEUS ( , 5 op) HTT Ulla Väätänen

2 Luennot Ti klo C2 To klo C2 Pe klo AU100

3 Tenttiajankohdat Pe 21.9.2012 klo 8–12 Ma 29.10.2012 klo 16–20
Tenttiin ilmoittautuminen WebOodissa viim. 10 pv ennen tenttiä Etätenttiä koskevat ohjeet opinto-opas s. 89–90

4 Kirjallisuus Säädökset
Harjula – Prättälä: Kuntalaki – tausta ja tulkinnat (2007 tai 2012), ei kommentaariosan lukuja 6 (Henkilöstö), 8 (Kunnan talous) ja 9 (Hallinnon ja talouden tarkastus) Säädökset Kuntalaki (365/1995), ei lukuja 6, 8 ja 9 Kotikuntalaki (201/1994) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) Kuntajakolaki (1968/2009) Säädökset on hallittava sellaisina, kuin ne ovat kuulusteluhetkellä voimassa

5 KUNNALLISOIKEUDEN MÄÄRITTELY
Kunnallisoikeus on kunnallisyhteisöjen yhteiskunnallista asemaa, organisaatiota, tehtäviä ja toimintaa koskevien oikeussäännösten kokonaisuus Yleinen kunnallisoikeus Kuntalaki 395/1995 Kuntajakolaki 1698/2009 L kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009 L kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 254/1993 VaaliL (714/1998) 11 luku (kunnallisvaalit)

6 Kunnallishallinnon säädösperustan historiasta
Kunnallisen lainsäädännön historiaa 1865 Asetus maalaiskuntain hallinnosta MKunA 1873 Asetus kaupunkien kunnallishallinnosta KKunA loivat pohjan nykyiselle kuntajärjestelmälle maaseudulla asioiden hoito erotettiin kirkollisista asioista kunnalle oma hallinto-organisaatio hallinnon kansanvaltaisuuden puutteet: äänioikeus kytketty varallisuuteen 1917 Kunnallislakien kokonaisuudistukset kumottiin 1919, kunnallisesta itsehallinnosta säännös hallitusmuotoon 1919, 51.2 §

7 Kunnallislakien kokonaisuudistukset
1948KunL - kokoava kaupunkeja ja (maalais)kuntia koskevat säännökset koottiin yhteen lakiin, oikeudelliset erot säilytettiin 1976KunL - yhtenäistävä hyvinvointivaltion luomiskausi  lainsäädännön voimakas lisääntyminen suunnittelujärjestelmät: 5-vuotisuunnitelmat kunnallisen lähidemokratian kehittäminen; kunnanosavaltuustot vapaakuntakokeilu 1989–1996 1995KuntaL - mahdollistava kuntalaki kunnallishallinnon peruslaiksi tavoitteena kunnallinen itsehallinnon ja kunnallisen demokratian vahvistaminen 3/2012 mennessä 20 muutoslakia

8 Vuoden 1995 kuntalaki Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (KuntaL 1.3 §) yleinen kunnallishallinnon toiminta-ajatus, suuntaa toimintaa kaikissa kunnissa tavoitenormi, joka ei yksin riitä oikeudelliseksi ohjeeksi yksittäistä oikeudellista ongelmaa ratkaistaessa kukin kunta määrittelee toiminta-ajatuksensa osana strategista suunnittelua omat erityispiirteensä huomioon ottaen säännös ei ota kantaa esim. hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien palvelujen tuottamistapaan kestävä kehitys; ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti – laaja-alainen tulkinta 

9 Kehitys kunnallishallinnon erityisaloilla
Hyvinvointivaltion luominen 1960–1990  lakisääteisten tehtävien ja niitä normittavan lainsäädännön lisääntyminen Kansainvälistyminen, syvenevä integraatio, EU-oikeus Taloudellinen lama  vaikutus kunnan palveluihin ja henkilöstömäärään Valtionosuusuudistus Hallinnon muutos 1990-luvulla: New Public Management, ohjaus talouden avulla, tulosjohtaminen, yksityistäminen (ulkoistaminen), kolmas sektori

10 Kunta itsehallintoyhdyskuntana
Kunnalle on turvattu perustuslaissa itsehallinto Suomen perustuslaki (PL, 731/1999) 121 § Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto. Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

11 KuntaL (365/1995) 1 § Kuntien itsehallinto. Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä. Kunta pyrkii edistämään asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.

12 Kunta on alueyhteisö, jonka hallinto perustuu kunnassa asuvien itsehallintoon (PL §, KuntaL 1 §) Kunnallisen itsehallinnon sisältö kunnallinen verotusoikeus kuntalaisten valitsema päätöksenteko- organisaatio kunnan toimialan yleisyys kunnan omaisuus toiminnan omavastuisuus suhteessa valtioon Kunta on oikeustoimikelpoinen oikeushenkilö – tosin laissa ei mainintaa

13 Perustuslakiuudistus kunnallisen itsehallinnon kannalta
Rahoitusperiaate: Tehtävistä säädettäessä on myös huolehdittava, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään (PeVM 25/1994 vp) PeV:n käytäntö: taloudelliset voimavarat lakisääteisten tehtävien suorittamiseen Kunnallisen itsehallinnon suoja ei turvaa yksittäisen kunnan olemassaoloa (PeVL 24/1997)

14 Kunnan alue, nimi ja kuntamuoto
PL §: Kuntajaon perusteista säädetään lailla. Kunnallisen jaotuksen muuttamisesta säädetään kuntajakolaissa (1698/2009) KuntajakoL 1 § Kuntajako. Asukkaiden itsehallintoa, palvelujen järjestämistä ja yleistä hallintoa varten Suomi jakaantuu kuntiin. Kuntajaon muuttamisesta säädetään lailla tai siitä päättää, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, valtioneuvosto tai valtiovarainministeriö, jäljempänä ministeriö.

15 lain soveltamisala: kuntajaon muuttaminen, joka tarkoittaa kuntien yhdistymistä tai kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaa kuntien yhdistyminen: kuntajaon muuttaminen siten, että yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken, jaettava kunta lakkaa (KuntajakoL 3.2 §)

16 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet (KuntajakoL 2 §)
Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toiminta kuntarakenne Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta Riittävät voimavarat (talous ja henkilöstö) vastata palvelujen järjestämisestä kunnan asukkaille Taloudelliset resurssit huolehtia palvelujen rahoituksesta

17 Kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset
Muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta

18 Kuntajakomuutoksen vireillepano (KuntajakoL 5 §)
Esityksen kuntien yhdistymisestä tekevät muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä Kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle, ministeriö määrää ajankohdan, johon mennessä esitys seuraavan vuoden alusta voimaan tulevaksi aiotusta kuntien yhdistymisestä on toimitettava Ministeriö voi panna kuntien yhdistymisen vireille määräämällä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen – säännökset KuntajakoL 4 luvussa Huom. Esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdessä tai kunnan jäsen. Kunnan tai kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle (KuntajakoL 11.1 §)

19 Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen
Kunta- ja palvelurakenneuudistus nk. Paras-hanke (2005) – yhteistoiminnan vahvistaminen (vapaaehtoiset kuntaliitokset, yhteistoiminta-alueet) Kuntien yhdistämisavustukset L kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007), puitelaki voimassa v loppuun Kuntarakenneuudistuksen käynnistyminen syksyllä  kuntarakennelaki korvaamaan Paras-puitelaki Kuntien asukkaiden hyvinvointipalvelujen turvaaminen (väestön vanheneminen)

20 Kunnan tehtävät KuntaL 2 §
Kunnan tehtävät. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla. Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä.

21 Kunnan tehtävien hoitaminen
KuntaL 2.3 §: Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta. Kunnat palvelujen tuottajista niiden järjestäjiksi yhteistoiminta: kuntayhtymät, vapaaehtoiset sopimukset esim. yhteiset virat, ostopalvelut jne. yksityistäminen: tarkoituksenmukaisuus- ja oikeusturvakysymykset? kolmas sektori; järjestöt, yhdistykset, säätiöt jne. kuntalainen on muuttunut asukkaasta asiakkaaksi: asiakasdemokratia, laadun varmistaminen, palveluiden saatavuus ja riittävyys

22 Yleinen ja erityinen toimiala
Yleinen eli vapaa toimiala Kunta voi ottaa hoitaakseen tärkeäksi katsomiaan tehtäviä, joiden toteuttamisessa on noudattava seuraavia periaatteita: tehtävien yleishyödyllisyys tehtävien paikallisuus yhdenvertaisuus – yksityisen tukemisen kielto hallinnon toissijaisuus ja työnjako muiden viranomaisten kanssa. Kunta ei saa ottaa hoitaakseen tehtäviä, jotka kansalaiset ja yhteisöt voivat hoitaa tehokkaammin sopeutuminen muuhun lainsäädäntöön, säädetty esim. toisen viranomaisen tehtäväksi Viimekädessä asian kuulumisen kunnan toimialaan ratkaisee KHO

23 Elinkeinoelämän tukeminen
maankäytön suunnittelu, kunnallistekniikan rakentaminen, energia- ja vesihuolto, koulutuspalvelut jne. EU:n kilpailulainsäädäntö rajoittaa pelkästään voittoa tuottava elinkeinotoiminta ei kuulu kunnan toimialaan kunnat harjoittaneet kuntalaisia yleisesti palvelevaa elinkeinotoimintaa esim. energiahuolto (huom. kilpailunrajoituslaki) kunnan omistama yhtiö voi luoda edellytyksiä muiden elinkeinonharjoittajien toiminnalle (kehitys- ja yrityspalveluyhtiöt) yrityksille annettava tuki: tarkoitusperät, joita se voi myös omalla yritystoiminnalla edistää, esim. matkailu työllisyyden edistäminen takauksen muodossa annettava tuki

24 Sidottu eli erityistoimiala
Kunnan hoidettavaksi määrätyt lakisääteiset tehtävät Kunnat käyttävät noin 90 % vuosibudjetistaan lakisääteisten tehtävien hoitamiseen, osa kunnista rahoittaa lakisääteiset tehtävät velkarahalla sosiaali- ja terveyspalvelut koulutus tekninen asuinympäristö Perusoikeusuudistuksen vaikutukset?

25 Kunnan oma säädösvalta
Turvallisuuden edistämiseksi yleisillä paikoilla säädettiin erillinen laki, järjestyslaki (612/2003), johon koottiin muusta lainsäädännöstä ja kuntien järjestyssäännöistä asiaa koskevia säännöksiä. Järjestyslaki tuli voimaan ja sen myötä poistuivat kaupunkikohtaiset järjestyssäännöt. Erityislainsäädännön nojalla pakollisia kunnalliset jätehuoltomääräykset; JäteL (1583/2009) 17 § rakennusjärjestys; MRL (132/1999) 14 § satamajärjestys (L yksityisistä yleisistä satamista 1156/1994) 4 §

26 Kunnan jäsenet ja jäsenasema
KuntaL 4 § Kunnan jäsen. Kunnan jäsen on: 1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas); 2) yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä 3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

27 KotikuntaL (201/1994) KotikuntaL 2 § 1 – 2 mom. (1650/1995)
Kotikunta. Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa hänen äidillään on kotikunta lapsen syntyessä. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys.

28 KotikuntaL 2.3 § Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta.

29 Kotikunnan muuttumista koskevat rajoitukset
KotikuntaL 3 §: Henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa: 1) enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä; 2) hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla;( /1377) 3) merillä olosta laivaväkeen kuuluvana; 4) rangaistuksen suorittamisesta rangaistuslaitoksessa; 5) eduskunnan tai valtioneuvoston jäsenyydestä taikka julkisesta luottamustoimesta; tai 6) asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisesta.

30 Kotikunnan valintaoikeus
KotikuntaL 3 a § ( /1377) Kotikunnan valintaoikeus pitkäaikaisessa hoitosuhteessa. Jos henkilö on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle, hän voi 3 §:n 2 kohdan estämättä valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai on kestänyt yli vuoden.

31 kunnan asukkaan oikeudet
kunnan jäsen/asukas kunnan asukkaan oikeudet vaaliosallistuminen oikeus palveluihin osallistumisoikeudet kunnan asukkaan velvollisuudet verovelvollisuus velvollisuus ottaa vastaan luottamustoimi

32 Kunnan suhde valtioon KuntaL 8 § (21.12.2007/1375)
Valtiovarainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa Aluehallintovirasto voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan. ( /1433) Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä käsitellään kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kunnallishallinnon ja -talouden asioita valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittamista (säännökset KuntaL 8 a ja 8 b §:ssä).

33 Valtion ja kunnan suhde
Valtion valvonta vs. kunnallinen itsehallinto Aluehallintoviraston valvontavalta; ei oma-aloitteista valvontavaltaa, kantelut, pakkokeinot (uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämisuhka) Hallitusohjelmiin kirjatut tavoitteet Siirrytty erilaisiin laatusuosituksiin ja tulostavoitteisiin Tarvitaanko normiohjausta? Peruspalvelujen saatavuus eri puolilla Suomea

34 valtion ja kunnan suhteen oikeudellinen perusta on PL 121 §:ssä
kuntiin kohdistuvien valvontatoimien on perustuttava lakiin alistusmenettelyä koskevat säännökset poistuneet Aluehallintovirastolla ei lakiin perustuvaa yleistä toimivaltaa oma-aloitteisesti puuttua kuntien toiminnassa havaitsemiinsa laillisuusvirheisiin erityislaeissa aluehallintovirastolle säädetty lukuisia ohjaus- ja valvontatehtäviä (erit. valtionosuuslainsäädännön perusteella) peruspalveluohjausmenettely (KuntaL 8 a §) kunnallistalouden ja –hallinnon neuvottelukunta (KuntaL 8 b §)

35 Peruspalveluohjelmamenettely
KuntaL 8 a § (1375/2007) Peruspalveluohjelmamenettelyllä tarkoitetaan peruspalveluohjelmaa sekä peruspalvelubudjettia. Peruspalveluohjelmamenettely on osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä ja valtion talousarvion valmistelua (1 mom.) Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön ja palvelujen kysynnän muutokset, kuntatalouden kehitys ja kuntien tehtävien muutokset kuntien lakisääteisten tehtävien rahoitustarvetta, kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä tehdään ohjelma tulojen ja menojen tasapainottamisen edellyttämistä toimenpiteistä

36 Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
KuntaL 8 b (1375/2007) Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyyn kuuluu peruspalveluohjelmamenettelyn lisäksi asioiden käsittely valtiovarainministeriön yhteydessä toimivassa kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä 8 §:n 3 momentissa tarkoitettuja asioita, valmistella peruspalveluohjelmaan liittyvä kuntatalouden kehitysarvio seurata, että peruspalveluohjelma otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön ja päätöksien valmistelussa Neuvottelukunnan tarkemmista tehtävistä sekä kokoonpanosta ja jaostoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

37 Kunnallishallinnon dualismi
Kunnan toiminnot jakautuvat kunnan päätösvallan käyttöön ja valmisteluun, täytäntöönpanoon ja muuhun hallintoon

38 KUNNAN ORGNISAATIO Valtuusto Lautakunta Toimialajohtaja
LUOTTAMUSELIMET VIRANHALTIJAELIMET Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Kunnanjohtaja Jaosto Johtoryhmä Lautakunta Toimialajohtaja Johtokunta Johtoryhmä Jaosto Yksikön johtaja Johtoryhmä

39 Kunnan hallintosääntö
KuntaL 50 §: Hallintosääntö. Valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: kohdat määrätään kunnan sisäisestä hallinto- ja päätöksentekomenettelystä jäykkyys toimivalta ja tehtävät säädetty laissa ja kuntakohtaisesti hallintosäännössä koskee kunnan sisäistä hallinto- ja päätöksentekomenettelyn järjestämistä

40 Kunnan toimielimet Kunnanvaltuusto (KuntaL 2 luku 9 – 15 b §:t)
KuntaL 9 §: Kunnallisvaalit. Valtuuston jäsenet ja varajäsenet (valtuutetut ja varavaltuutetut) valitaan kunnallisvaaleissa vaalivuotta seuraaviksi neljäksi kalenterivuodeksi. Kunnallisvaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Kunnallisvaalien ja muiden kuin varsinaisten kunnallisvaalien toimittamisesta säädetään kunnallisvaalilaissa (361/72). KunnallisvaaliL 361/1972 on kumottu VaaliL:lla 714/1998. Ks. 33–34 § ja KuntajakoL 1698/ luku

41 Toimielinten valinta Menettelystä säädetään VaaliL (714/1998) 11 luvussa ja kuntalaissa kunnalliset toimielimet vaalien järjestämiseen vaalipiiri, äänestysalueet keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat vaalit vaiheittain vaalin tuloksen laskeminen (d´Hondtin järjestelmä) varavaltuutetut, sama määrä kuin valittuja kuitenkin vähintään 2 alhainen äänestysaktiivisuus ongelma?

42 Valtuuston kokoonpano
KuntaL 10 § ( /1375) Valtuutettujen lukumäärä. Valtuutettuja valitaan kunnan asukasluvun mukaan 17–85 Kunnassa, jonka asukasluku on enintään 2 000, valtuusto voi vaalivuoden kesäkuun loppuun mennessä päättää valittavaksi valtuutettuja pienemmänkin parittoman lukumäärän kuin 17, ei kuitenkaan vähempää kuin 13. Lukumäärän muutoksista on viipymättä ilmoitettava oikeusministeriölle. Asukasluku määräytyy väestötietolaissa (507/1993) tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä vaalivuoden toukokuun 31 päivän päättyessä olevien tietojen mukaan.

43 Varavaltuutetut KuntaL 11 §:
Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua. Jos valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa, hänet on vapautettu toimestaan tai hän on kuollut, valtuuston puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan järjestyksessä ensimmäisen varavaltuutetun.

44 Varavaltuutetut Milloin käytetään varavaltuutettuja
vaalikelpoisuuden menetys esteellisyys/este eroaminen

45 Puheenjohtajat (pj ja vpj)
KuntaL 12 § valtuusto valitsee keskuudestaan pj:n ja tarpeellisen määrän vpj:ia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta puheenjohtajat valitaan samassa kokouksessa sama henkilö voi toimia sekä valtuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajana  pyrkimys kunnalliseen parlamentarismiin

46 Valtuuston tehtävät KuntaL 13 §
Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee: 1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista; ( /519) 2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista; 3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio; ( /81) 3 a) päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; ( /325, voimaan )

47 Valtuuston tehtävät, jatkoa
4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; 6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 9) valita tilintarkastajat; 10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä 11) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

48 Toimivallan siirtäminen
KuntaL 14 §: Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on tässä tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä. Valtuusto voi johtosäännössä antaa kunnan muulle 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle oikeuden siirtää sille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Toimivalta sellaisessa asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä, voidaan siirtää vain toimielimelle. delegointi ja subdelegointi

49 Valtuuston työjärjestys (KuntaL 15 §)
Annetaan määräyksiä valtuuston toiminnasta varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle valtuutetun aloitteen käsittelemisestä valtuutettujen työskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä 56 a §:ssä tarkoitetusta kokouksiin osallistumisesta videoneuvotteluyhteyden avulla kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti

50 Kokouskäyttäytyminen
KuntaL 15 a § ( /81): Kokouksen johtaminen ja valtuutettujen puheenvuorot. Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Mikäli valtuutettu käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa valtuutettua käyttäytymään asianmukaisesti. Jos valtuutettu ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi määrätä valtuutetun poistettavaksi. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

51 Kokouskäyttäytyminen
Valtuutetulla on puheoikeus käsiteltävänä olevassa asiassa. Valtuutetun on puheessaan pysyttävä asiassa. Jos valtuutettu puheessaan poikkeaa asiasta, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos valtuutettu ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi kieltää häntä jatkamasta puhetta. Jos valtuutettu ilmeisen tarpeettomasti pitkittää puhettaan, puheenjohtaja voi asiasta huomautettuaan kieltää häntä jatkamasta puhettaan. Valtuuston työjärjestyksessä tai muussa johtosäännössä voidaan antaa kokouksen kulun turvaamiseksi tarpeellisia määräyksiä valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa.

52 Vaalikelpoisuus valtuustoon
Yleinen vaalikelpoisuus: KuntaL 33 §: Yleinen vaalikelpoisuus. Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3) joka ei ole holhouksen alainen. Ehdokkaaksi valtuustoon valitsemista varten voidaan asettaa vain henkilö, joka on antanut kirjallisen suostumuksensa valtuutetun toimen vastaanottamiseen.

53 Vaalikelpoisuus valtuustoon KuntaL 34 §:
Vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; 3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; eikä 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.

54 Kunnan muu hallinto KuntaL 3 luku 16 – 25 §:t KuntaL 16 §: Hallinnon järjestäminen ja johtosäännöt. Kunta päättää hallintonsa järjestämisestä tässä laissa säädetyllä tavalla. Hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kaksikielisessä kunnassa asetetaan opetustoimen hallintoon erillinen toimielin kumpaakin kieliryhmää varten taikka yhteinen toimielin, joka jakautuu kieliryhmiä varten jaostoihin. Toimielimen tai jaoston jäsenet on valittava asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä.

55 Kunnanhallitus ja sen tehtävät
KuntaL 23 §: Kunnanhallitus. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

56 kunnanhallitus johtaa kunnan käytännön hallintoa
vastaa valtuuston päätösten laillisuudesta – laiton päätös jätettävä toimeenpanematta huom. ei valvo tarkoituksenmukaisuutta

57 Kokoonpano KuntaL 18 §: Toimielinten kokoonpano. Valtuusto voi johtosäännössä määrätä, että kunnanhallitukseen ja nimettyyn lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Tasa-arvoL (609/1986) 4 a § ( /232): Julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpano. Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

58 KHO 1999:20: Tasa-arvoL 4.2 §:ssä tarkoitettuina erityisinä syinä ei voitu pitää sitä, että kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenistä enemmistön tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja KHO 1997:48: Tasa-arvoL 4.2 §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä eivät olleet jäsenten asema kunnan luottamushenkilönä tai viranhaltijana, poliittisten ryhmien edustus, jäsenyys aikaisemmin samoja tehtäviä hoitaneessa yritys- ja valmistelutoimikunnassa eikä toimikunnan arvovaltaisuus tai pienikokoisuus.

59 Luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden
KuntaL 21 § ( /578): Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.

60 Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen
KuntaL 35 §: Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

61 Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen, jatkoa
Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

62 Muut toimielimet ja niiden tehtävät
KuntaL 17 §: Kunnan toimielimet. Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Valtuusto asettaa kunnanhallituksen sekä 71 §:ssä tarkoitetun tarkastuslautakunnan. Valtuusto voi lisäksi asettaa: 1) kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten; sekä 2) johtokuntia liike- tai muun laitoksen taikka tehtävän hoitamista varten. Kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan jaostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään. Kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten.

63 Toimielinten kokoonpano
KuntaL 18 §: Toimielinten kokoonpano. Valtuusto voi johtosäännössä määrätä, että kunnanhallitukseen ja nimettyyn lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valtuusto voi päättää: 1) että muu toimielin kuin valtuusto valitsee johtokunnan jäsenet tai osan jäsenistä; 2) että johtokunnan jäsenet tai osa sen jäsenistä valitaan valtuuston määrittämien perusteiden mukaisesti kunnan asukkaiden, kunnan henkilöstön tai palvelujen käyttäjien esityksestä; 3) että kunnan osa-alueen asioita hoitamaan asetetun toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä ja että jäsenten asuinpaikan tulee olla asianomaisella osa-alueella; ja

64 Toimielinten kokoonpano, jatkoa
4) että kaksikielisen kunnan muuhun kuin 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimielimeen asetetaan jaosto kumpaakin kieliryhmää varten. Jaoston jäsenet on valittava asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä. Jaoston jäsenenä voi olla myös toimielimen varajäsen. Valtuusto voi päättää, että jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä. Toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet, joista on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta toimielimen jäseniä valittaessa säädetään erikseen.

65 Vaalikelpoisuus muihin toimielimiin
KuntaL 36 §: Vaalikelpoisuus muihin toimielimiin. Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. ( /81)

66 Vaalikelpoisuus muihin toimielimiin, jatkoa
Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavaan toimielimeen sovelletaan, mitä 35 §:n 2 momentissa säädetään. Johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. esim. opettaja ei vaalikelpoinen koulutuslautakuntaan kunnan omistamat osakeyhtiöt esim. sähkölaitokset; sähkölaitoksen hallituksen jäsen vaalikelvoton ko. lautakuntaan yksityisen vanhusten hoitokodin hoitohenkilökuntaan kuuluva vaalikelvoton sosiaalilautakuntaan

67 Kunnanjohtajan ja pormestarin asema, tehtävät ja erottaminen
KuntaL 24 § ( /578). Kunnanjohtaja ja pormestari. Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanjohtajan tai pormestarin valitsee valtuusto. Kunnanjohtaja on virkasuhteessa kuntaan ja pormestari on kunnan luottamushenkilö. Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana.

68 Kunnanjohtaja ja pormestari, jatkoa
Jos kunnanjohtajan virka on täytettynä pormestarin toimikauden alkaessa, valtuusto päättää kunnanjohtajan siirtämisestä hänelle soveltuvaan toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen. Määräaikainen kunnanjohtaja siirretään jäljellä olevaksi määräajaksi toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen. Toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen siirretyllä kunnanjohtajalla on oikeus saada siihen kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin kunnanjohtajan virkaan kuuluneet edut.

69 Kunnanjohtaja ja pormestari, jatkoa
Kunnanjohtaja voidaan valita joko toistaiseksi tai määräajaksi. Pormestari voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi. Pormestarin toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes uusi pormestari tai kunnanjohtaja on valittu. Jos kunnanjohtajan tai pormestarin vaalissa kukaan ei ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä vaalissa eniten ääniä saanut tulee valituksi. Pormestarin vaali suoritetaan ennen kunnanhallituksen vaalia. Kunnanjohtajalla tai pormestarilla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta sekä saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

70 Kunnanjohtajan irtisanominen
KuntaL 25 §: Valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. Asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kannattaa kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Päätös voidaan panna heti täytäntöön. Samalla kunnanjohtaja voidaan vapauttaa tehtäviensä hoidosta. valmistelua varten asetettava KuntaL 22 §:n mukaisesti tilapäinen valiokunta tärkeää kunnanjohtajan kuuleminen ja luottamuspulan ilmoittaminen

71 Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus
KuntaL 4 luku PL 14.3 §: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. poliittinen toiminta on perusoikeus vuoden 1995 kuntalain kokonaisuudistuksen demokratiatavoitteet paikallisen itsehallinnon peruskirjan vaikutukset

72 Äänioikeus ja äänestysoikeus
PL 14 §: Vaali- ja osallistumisoikeudet. Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

73 Äänioikeus ja äänestysoikeus
KuntaL 26 §: Äänioikeus kunnassa toimitettavissa kunnallisvaaleissa on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. ( /1647)

74 Äänioikeus ja äänestysoikeus, jatkoa
Äänestysoikeus neuvoa-antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään äänestyspäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 51. päivänä ennen äänestyspäivää päivän päättyessä. Äänestysoikeus kunnallisessa kansanäänestyksessä on myös muulla edellä säädetyt ehdot täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. ( /1647) Äänestysoikeus kunnan osa-aluetta koskevassa kansanäänestyksessä on vain henkilöllä, jonka asuinpaikka on asianomaisella kunnan osa-alueella.

75 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Kunta L 27 §: Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

76 Aloiteoikeus KuntaL 28 §: Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

77 Kunnan jäsenen oikeus saada tietoja
KuntaL 29 §: Tiedottaminen. Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta.

78 Tiedotusvelvollisuus
Kuntien velvollisuus: “Kuntien on tiedotettava…” Keinot valtuuston kokoukset ovat julkisia (KuntaL 57 §), jollei valtuusto jonkin asian osalta toisin päätä myös muu toimielin voi päättää pitää tietyn kokouksen julkisena; pääsääntö suljettuja JulkisuusL (621/1999) laajensi avoimuutta, julkisuusmyönteisyyttä ja julkisuusperiaatetta Vrt. HL 41 § Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta (HL 41.1 §) Lukuisa määrä tiedottamista koskevia erityissäännöksiä

79 Kunnallinen kansanäänestys
KuntaL 30 §: Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys. Kansanäänestys on neuvoa-antava. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kunnan osa- alueena on tällöin yksi tai useampi kunnallisvaalilaissa tarkoitettu äänestysalue. Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Menettelystä kunnallisessa kansanäänestyksessä säädetään erikseen.

80 Kunnallinen kansanäänestys
säännökset kunnallislakiin 1990 (655/1990) sitovuusaste: neuvoa-antava vrt. mielipidetiedustelu käyttöala: voidaan järjestää kunnalle kuuluvassa asiassa  hyvin laaja L neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä (656/1990) ei voida järjestää yleisten vaalien yhteydessä menettelynä muotosidonnainen kansanäänestys KuntajakoL (1698/2009)16.5 §:n perusteella äänestyksiä järjestetty kuntaliitoksista ja tiehankkeista

81 Kansanäänestysaloite
KuntaL 31 §: Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys. 5 %:n aloitteentekoraja vuonna 1995, sitä ennen 2 % valtuustolla välitön käsittelyvelvolvoite seuraukset, jos aloite ei täytä muotovaatimuksia Valituskielto (KuntaL 99 §) ei voi valittaa, jos valtuusto päättää järjestää jos hylkää vaatimuksen kansanäänestyksen toimittamisesta, voi tehdä kunnallisvalituksen

82 Kunnan hallintomenettely
Otto-oikeus KuntaL 51 § ( /578): Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi. Kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen.

83 Otto-oikeus, jatkoa Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti lautakuntia, niiden puheenjohtajia tai johtosäännössä määrättyä kunnan viranhaltijaa asianomaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toimivaltaan siirretyissä asioissa, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai 1 momentissa tarkoitettu johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

84 Otto-oikeus, jatkoa Johtosäännössä voidaan määrätä, että johtokunta, sen puheenjohtaja tai kunnan viranhaltija voivat ottaa johtokunnan käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty johtokunnan alaisen viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Tällöin asiaa ei voida ottaa sen lautakunnan käsiteltäväksi, jonka alainen johtokunta on. Jos asia on päätetty ottaa sekä johtokunnan että kunnanhallituksen käsiteltäväksi, asia käsitellään kunnanhallituksessa. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä.

85 Otto-oikeus, jatkoa Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita; eikä 3) 77 §:ssä tarkoitetulle kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat.

86 Esteellisyys kunnallishallinnossa
KuntaL 52 § ( /1034): Esteellisyys. Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

87 Esteellisyys, jatkoa Hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä taikka viranhaltijaa tai työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen.

88 Esteellisyys, jatkoa Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 §:n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa. ( /519) Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään.

89 esteellisyyden eli jääviyden käsite: henkilön sellainen suhde asiaan tai asianosaisiin, että se saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä este tai estyminen: tosiasiallinen este osallistua luottamustoimen tai muun tehtävän hoitamiseen vaalikelvoton: henkilöä ei voida lainkaan valita tiettyyn kunnan luottamustoimeen

90 Esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä (HL 29.1 §)
Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään (HL 29.2 §) Monijäsenisen toimielimen jäsenen, esittelijän ja läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä päättää toimielin (HL 29.2 §)

91 Hallintolaki (434/2003) 28 § Esteellisyysperusteet. Virkamies on esteellinen: jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; (osallisuusjäävi) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; (edustusjäävi) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; (intressijäävi)

92 Esteellisyysperusteet, jatkoa
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; (palvelussuhde- ja toimeksiantojäävi - soveltamisrajoitus kunnassa!) 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;(yhteisöjäävi - soveltamisrajoitus kunnassa!)

93 Esteellisyysperusteet, jatkoa
6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; (virasto- ja laitosjäävi - ei sovelleta kunnassa) 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleisklausuulijäävi)

94 HL 28.2 §: Läheinen Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:
1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöit

95 jääviyssäännösten tiukempi soveltaminen: asian käsittelyn on myös näytettävä puolueettomalta
säännökset koskevat hallintoasioita käsitteleviä henkilöitä riippumatta siitä, ovatko he virka- vai työsuhteessa esteellisyydestä tulee päättää ensisijaisesti itse ja oma-aloitteisesti, on virkavelvollisuus arvioidaan tapauskohtaisesti monijäseninen toimielin päättää jäsentensä esteellisyydestä, jo asiassa on epäselvyyttä

96 Esittelijän esteellisyys
palvelussuhde- ja toimeksiantojäävi yhteisöjääviys Toisen asteen jääviys ei sovelleta kunnassa; voi osallistua asian käsittelyyn useassa eri yhteydessä pl. palvelussuhteeseen perustuvat aikaisemmin esitellyt asiat

97 Esteellisyyden vaikutus
HL 27 §: Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa. Läsnäolo- ja käsittelykielto Valtuuston kokoukset ovat julkisia (KuntaL 57 §), esteellisen ei tarvitse poistua kokoustilasta, mutta on siirryttävä yleisölle varattuihin tiloihin HL 30 §: Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.

98 Valtuuston työskentely ja päätöksenteko
KuntaL 53 § ( /81): Valtuustoasioiden valmistelu. Kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka 22 §:ssä tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai 71 §:ssä tarkoitettu tarkastuslautakunta on valmistellut. Tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto.

99 valmistelupakko, valmistelun keskittäminen
riittävä tieto päätöksentekoa varten hallitus valmistelee myös viranhaltijan vaalin valtuusto voi ottaa kiireellisen asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa päätös asian kiireellisyydestä on tehtävä yksimielisesti

100 Kunnanhallitus valvoo valtuuston päätösten lainmukaisuutta
KuntaL 56 §: Valtuuston päätösten laillisuuden valvonta. Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kunnanhallituksen on saatettava hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei saa ratkaista asiaa ennen kuin valitusaika päätöksestä on kulunut. ( /435)

101 koskee vain lainmukaisuutta, ei tarkoituksenmukaisuutta
mikäli valtuusto pysyy päätöksessään, ratkaisee HaO (KHO), onko täytäntöönpanolle estettä valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä (KuntaL 58 §) muu toimielin on päätösvaltainen, kun enemmistö on paikalla

102 Äänestys KuntaL 59 §: Äänestys. Jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa” tai "ei” ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys toimitetaan avoimesti. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt.

103 pohjaehdotuksen esittelee valtuustossa puheenjohtaja kunnanhallituksen valmistelun pohjalta
muissa toimielimissä esittelijä (viranhaltija) vastaa esittelystä esittelyssä noudatetaan HL:n ja KuntaL:n säännöksiä vastuun muodostuminen – eriävä mielipide vapauttaa vastuusta (KuntaL 61 §)

104 Vaali KuntaL 60 §: Vaali. Vaalissa tulevat valituiksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen. Jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituiksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat.

105 Vaali, jatkoa Suhteellista vaalia toimitettaessa on noudatettava soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Lisäksi valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaali voidaan toimittaa suljetuin lipuin toimielimen jäsenen osallistuessa kokoukseen videoneuvotteluyhteyden avulla vain, jos vaalisalaisuus on turvattu. Vaalisalaisuuden turvaamiseksi edellytetään, että: 1) toimielimen jäsen voidaan luotettavasti tunnistaa; 2) annettu ääni toimitetaan varsinaiselle kokouspaikalle salatulla sähköisellä yhteydellä; sekä 3) äänet lasketaan siten, ettei äänen antajaa ja äänen sisältöä voida keskenään yhdistää. ( /1068)

106 Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus
KuntaL 43 §: Tietojensaantioikeus. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

107 luottamushenkilön tiedonsaantioikeus on kuntalaisen tiedonsaantioikeutta laajempi
erityislaeissa säännöksiä tiedonsaantioikeudesta valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenen tiedonsaantioikeus on laajempi kuin muiden luottamushenkilöiden – tehtävät koskevat kaikkea toimintaa lautakunnan ja muun toimielimen jäsenen tiedonsaantioikeus rajoittuu toimielimen käsiteltävänä oleviin asioihin luottamushenkilöllä tiedonsaantioikeus myös salassa pidettäviin asiakirjoihin, jotka kuuluvat asioiden hoitamiseen ja päätöksenteon perustaksi huom. lautakunnan jäsenellä ei ole oikeutta saada tietoja viranhaltijan päätettäviin asioihin kuuluvista salassa pidettävistä asiakirjoista

108 Asiakirjojen ja viranomaistoiminnan julkisuutta sääntelee JulkisuusL (621/1999)
Salaisia ovat esim § 25 kohta: “asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta; ( /1060)”

109 Luottamushenkilöiden vastuu
Vaitiolovelvollisuus JulkisuusL 23.1 §: Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto. Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt.

110 säännös koskee myös luottamushenkilöitä
vaitiolovelvollisuus laajempi kuin salassapitovelvollisuus vaitiolovelvollisuus jatkuu myös luottamustehtävän hoidon päättymisen jälkeen - > valtiolovelvollisuuden lakkaamiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin asiakirjan salassapidon lakkaamiseen ts. ei enää ole elinikäinen. Pääsääntö: tulee julkiseksi 25 vuoden kuluttua yksityiselämän suojaamiseksi JulkisuusL 24 §:n 1 momentin 24–32 kohdassa salassa pidettäväksi säädetyn asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta. (JulkisuusL 31.2 §) vaitiolovelvollisuuteen on suhtauduttava erittäin vakavasti

111 Rangaistus salassapitorikoksesta
RL 40:5 (625/1999): Virkasalaisuuden rikkominen ja luottamuksellisen virkasalaisuuden rikkominen. Jos virkamies tai julkisyhteisön työntekijä tahallaan palveluksensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti 1) paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota lain mukaan ei saa ilmaista, tai 2) käyttää omaksi tai toisen hyödyksi sellaista asiakirjaa tai tietoa, hänet on tuomittava, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

112 Rikosoikeudellinen vastuu virheellisestä menettelystä luottamustoimessa
KuntaL 40 §: Virheellinen menettely luottamustoimessa. Jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen toimessaan virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos. Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan. Ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. ( /81)

113 Luottamushenkilö on toimessaan rikosoikeudellisessa virkavastuussa
lahjusrikokset salassapitorikokset (vrt. edellä) virka-aseman väärinkäyttäminen virkavelvollisuuden rikkominen  rangaistuksena voidaan tuomita sakko tai enintään neljä vuotta vankeutta

114 KuntaL 41 §: Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella
KuntaL 41 §: Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella. Jos luottamushenkilö on asetettu syytteeseen rikoksesta, jonka laatu tai tekotapa osoittaa, ettei hän voi toimia luottamustehtävässään sen edellyttämällä tavalla, valtuusto voi oikeudenkäynnin ajaksi pidättää hänet toimestaan. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. ( /81) Jos luottamushenkilö vaalin toimittamisen jälkeen on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi, valtuusto voi erottaa hänet luottamustoimestaan. Päätös pannaan täytäntöön heti.

115 Päätöksenteon vastuusta vapautuminen
KuntaL 61 §: Eriävä mielipide. Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä.

116 eriävä mielipide vapauttaa päätöksenteon oikeudellisesta vastuusta, ilmoitus tehtävä suullisesti kokouksessa mikäli luottamushenkilö on äänestänyt päätösesitystä vastaan ja äänestyskäyttäytyminen ilmenee pöytäkirjasta, vapautuu hän automaattisesti vastuusta toimielimen jäsenen eriävällä mielipiteellä on merkitystä suljetussa vaalissa (esim. virkavaali) tai myös silloin, kun hän on tehnyt ehdotuksen, joka kannatuksen vuoksi on rauennut

117 KUNTIEN YHTEISTOIMINTA
Yhteistoiminnan julkis- ja yksityisoikeudelliset muodot KuntaL 76 §: Yhteistoiminnan muodot. Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Kunnat voivat myös sopia, että kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Kunnan velvollisuudesta kuulua kuntayhtymään jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella säädetään erikseen.

118 yhteistyö voi olla vapaaehtoista ja pakollista
pakollista yhteistyö on esim. sairaanhoidon, erityishuollon ja seutukaavoituksen alalla seutukaavoitusta hoitavat maakuntien liitot, jotka ovat jäsenkuntiensa omistamia kuntayhtymiä  pakkokuntayhtymä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä tuottaa 15 jäsenkunnalleen erikoissairaanhoidon ja sosiaalialan palveluja

119 julkisoikeudellinen/yksityisoikeudellinen yhteistoiminta
 merkitystä sopimuskiistoissa yksityisoikeudellisia ovat kuntien omistamat osakeyhtiömuotoiset energia- ja vesilaitokset ja elinkeinopolitiikan alalla kehitys- ja yrityspalveluyhtiöt jne. pyrkimyksenä kustannussäästöt ja tehokkuus tarkoituksena kuntien yhteisten etujen valvominen, matkailun ja elinkeinojen markkinointi jne.

120 Alueellinen yhteistoiminta
laaja-alaiset kuntayhtymät esim. seutukaavoitus, kehitysvammaisten erityishuolto pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskeva yhteistoiminta (L 829/2009) kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa hoidettava yhteistoiminnassa Jätelaissa (1072/1993) tarkoitetut kunnan tehtävät lukuun ottamatta tehtäviä, jotka säädetään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviksi kuntien aluetta koskeva: 1) liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu; 2) joukkoliikenteen liikennepalveluiden suunnittelu ja hankinta; ja 3) joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmästä sekä taksoista päättäminen. tehtävien hoitamisesta vastaa kuntayhtymä kuntayhtymään sovelletaan, mitä kuntalain (365/1995) 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä.

121 Kuntayhtymän perustamissopimus
KuntaL 78 §: Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä sopimuksella (perussopimus). Perussopimuksessa on mainittava kuntayhtymän nimi, kotipaikka, jäsenkunnat ja tehtävät. Kuntayhtymän nimessä tulee olla sana "kuntayhtymä". Perussopimuksessa on sovittava: 1) tavasta, jolla kuntayhtymän päätöksenteko järjestetään; 2) kuntayhtymän toimielinten jäsenten tai yhtymäkokousedustajien lukumäärästä ja äänivallan perusteista; 3) mahdollisen yhtymäkokouksen tehtävistä ja toimivallasta; 4) siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä millä tavoin oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen päätetään;

122 Kuntayhtymän perustamissopimus, jatkoa
5) jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista; 6) kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta; 7) kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta; sekä 8) siitä, miten kuntayhtymä puretaan ja loppuselvitys suoritetaan. Perussopimuksessa voidaan myös sopia, että sopimuksessa määrätyissä asioissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö. Kuntayhtymän perustamisesta ja purkamisesta ilmoitetaan sille aluehallintovirastolle, jonka toimialueella yhtymällä on kotipaikka. Perustamisilmoitukseen on liitettävä jäljennös perussopimuksesta sekä sopimuksen hyväksymistä koskevista valtuustojen päätöksistä. ( /1433)

123 Kuntayhtymässä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän yhtymäkokous ja laaja-alueisissa kuntayhtymissä valtuusto (esim. sairaanhoitopiiri, maakuntien liitot), myös hallitus  valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa Vaalikelpoisuus KuntaL 82 § Rahoituksensa kuntayhtymät saavat jäsenkunnilta ja valtionosuuksista

124 OIKEUSTURVA KUNNALLISHALLINNOSSA
KuntaL 11 luku Preventiivinen oikeusturva Ennen päätöksentekoa selkeä lainsäädäntö osaava henkilöstö toiminnan julkisuus, tiedottaminen HL:n säännökset: kuuleminen, perusteleminen, tiedoksianto, neuvonta, käsittelyn asianmukaisuus ja joutuisuus jne. PL 21.2 §: Hyvän hallinnon takeet turvataan lailla – kyseessä perusoikeus

125 Kunnallinen oikaisuvaatimus
Kunnan viranhaltijan tai luottamuselimen päätökseen tyytymätön saa valittaa päätöksestä joko kunnallisvalituksen tai hallintovalituksen kautta. Hallintovalitusta käytetään silloin, kun haetaan muutosta erityislainsäädännöllä säädetystä asiasta (esim. rakennuslupa). Kun muutoksenhausta ei ole erikseen säädetty, käytetään kunnallisvalitusta. Kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe on kunnallinen oikaisuvaatimusmenettely (korvannut aikaisemman kunnan sisäisen kunnallisvalituksen)

126 Oikaisuvaatimus KuntaL 89 § ( /1375): Oikaisuvaatimus. Kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan 87 c §:n 3 momentissa ja liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan 87 c §:n 5 momentissa tarkoitetusta päätöksestä tehdään päätöksen tehneelle johtokunnalle. Jos johtosäännössä on 51 §:n nojalla määrätty, että päätös voidaan ottaa johtokunnan käsiteltäväksi, oikaisuvaatimus johtokunnan ja sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään johtokunnalle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä. Jos kunnanhallitus on 51 §:n nojalla ottanut lautakunnan, sen jaoston tai niiden alaisen viranomaisen päättämän asian käsiteltäväkseen, on päätöksestä tehty oikaisuvaatimus käsiteltävä kunnanhallituksessa.

127 Oikaisuvaatimus- ja valitusosoitus
KuntaL 92 §: Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jolla on 1 tai 2 momentin nojalla oikeus tehdä kunnallisvalitus.

128 Määräaika KuntaL 93 §: Oikaisuvaatimus- ja valitusaika. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja kunnallisvalitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

129 Kunnallisvalitus KuntaL 90 § ( /1375). Kunnallisvalitus. Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto- oikeudelta. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

130 Kunnallisvalitus, jatkoa
Valitusperuste: laillisuusperustein (miksi ei tarkoituksenmukaisuutta?) ei valmistelusta ja täytäntöönpanosta (KuntaL 91 §) Valitusoikeus: kunnan jäsen asianosainen valitusoikeus kuntayhtymän päätöksestä; kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen Valitustie: HaO ja siitä edelleen KHO Valitusaika: 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista (KuntaL 93 §) Valituksen muoto ja liitteet: sovelletaan HLL:n säännöksiä 23 § ja 25 § tiedoksisaannin laskeminen (KuntaL 95 §)

131 Päätöksen täytäntöönpano
KuntaL 98 §: Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus. Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon

132 päätöksen täytäntöönpano = toteutetaan päätöksen oikeus- ja tosiasialliset vaikutukset
kunnallisvalituksen piiriin kuuluvissa asioissa päätös voidaan yleensä panna täytäntöön ennen lainvoimaisuutta vrt. hallintovalituksen piiriin ja kunnallishallinnon erityisaloille kuuluvat asiat.

133 KuntaL 97 §: Jatkovalitus
KuntaL 97 §: Jatkovalitus. Hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto- oikeudelle. Päätöksestä on viipymättä julkaistava ilmoitus kunnan, kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien ilmoitustaululla. ( /435) Valitusaika luetaan siitä, kun ilmoitus päätöksestä on julkaistu. Jos päätös on annettu asianomaiselle erikseen tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksisaannista.