Punainen Tampere – Punaiset museot?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Valtion kotouttamisohjelma. 2 Lähtökohdat Nyt • ulkomaan kansalaista ( ) Vuonna 2020 •Jo ulkomaan kansalaista Vuonna 2030 •Puoli.
Advertisements

Antiikin kulttuuri (Antiikin aika 1000 eKr. – 500jKr.
Työhönvalmennuksella työelämään
PISKI –HANKE JA KULJETUSPALVELU PIRKANMAALLA Kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Kanerva Tampereen kaupunginkirjasto-Pirkanmaan maakuntakirjasto Jyväskylä.
Nykytaide -Mitä se on?.
Finnan tunnusluvut, luonnostelua (esitystä päivitetty 2.9.) Finnan konsortioryhmä 3.9. Tapani Sainio, Kansalliskirjasto.
– uusia haasteita lapselle ja päiväkodille
Suomen museoliitto - Finlands museiförbund - Finnish Museums Association 2006 Tiedottajapäivät Lahdessa Radio- ja tv-museo Museoliitto museoiden.
Yliopistolaki ja kirjastojen kokoelmat ─ Näkökulmia ja kysymyksiä Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura, kokoelmatyöryhmä.
YMPÄRISTÖTAIDE ”Taidetta siihen paikkaan ja siitä paikasta, johon teos sijoittuu.” (Kaija Hannula, 1995) Ilmiö, teos tai tapahtuma, joka käyttää ympäröivää.
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
Media vaikuttamisen ja vuorovaikuttamisen välineenä
NEO-ACT OY Kierrätysalan sosiaalisen yrityksen toimintamalli
Lahden museoiden tiedotustoiminta
Teollisuustyöläisten elämää
Monikulttuurinen nuorisotyö Porvoon kaupunki Nuorisopalvelut
Sulle, mulle, sulle, mulle Ympäristöliikkeen historia yhdessä talteen - yhteistyössä museot, arkistot ja kansalaisjärjestöt Harri Hölttä Projektitutkija.
Professori Janne Vilkuna, Jyväskylän yliopisto/museologia Vaihtuvatko näyttelyt - Ajatuksia vaihtuvien näyttelyiden historiasta ja niiden arvioinnista.
Koulutus, kulttuuri, taide ja valtion kotouttamisohjelma Marjo Mäenpää Opetus- ja kulttuuriministeriö FARO ry. seminaari
© Stuba Nikula, Kiinteistö Oy Kaapelitalo, , 5 HEHTAARIA KULTTUURIA 250 VUOKRALAISTA 16.
Taiteen ja kulttuurin akvaario Kulttuuri Opinto-info Taide Oma juttu Aloitus Lähteet Linkkiapaja TAIKUAKVAARIOTAIKUAKVAARIO Ritva Somerma
Aikataulu Esisuunnitteluvaihe Kevät 2005 •-projektin menestymisen mahdollisuuksien arvioiminen •-esisuunnitelman tekeminen Asettamisvaihe Toukokuu.
WE LOVE HELSINKI.
ARJEN HISTORIA HI08.
”Uusi historia” 1980-luvulla syntynyt historiantutkimuksen yläkäsite, joka kokoaa alleen uudenlaisia lähestymistapoja ja tutkimuskohteita Tutkimuskohteena.
Kirkon ja koulun uskontokasvatus
Museon kanta? Yhteiskunnallinen kantaaottavuus Keski- Suomen museon näyttelytoiminnassa Kati Lehtinen
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
Näin järjestät tapahtumia ja koulutusta ViSiOn kanssa Ville Ylikahri
DEMOKRATIA, OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN UNESCO-KOULUSSA
Tervetuloa Werstaalle Sulle, mulle, sulle, mulle… Werstaan jouluseminaari kokoelmista ja niiden liikkumisesta
Anna tutki: Naisen asema työelämässä.
Anu Mustonen Mediakasvatus ja sen merkitys. Mediakasvatus 1.Mediataitojen kartuttaminen 2.Median käyttö oppimisympäristönä 3.Media tiedonkäsittelyn välineenä.
Projektin nimi: Iso rinkeli
1) Mitä tässä ryhmässä oli sellaista, joka haluat jakaa muiden osallistujien kanssa? 2) Mikä huomio/ konkreettinen asia, joka auttaa sinua jatkossa huomioimaan.
SUOMALAISEN LAPSIPERHEEN ARKI
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
KANSALAISVAIKUTTAMINEN
Kirjastotyö ja maahanmuuttajat - monikulttuurinen kirjastotyö Keskuskirjastokokous Leena Aaltonen Turun ammattikorkeakoulu.
Mitä sosiologia on? -luennot Pekka Räsänen
Ammatillinen opettaja ja kasvatus
Vaikeasti työllistyvien palvelujärjestelmän kehittäminen
MEDIAVAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET RAUNA RAHJA KOORDINAATTORI MEDIAKASVATUSSEURA UUSI KOULU III -seminaari , Mikkeli.
Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos”
Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c
ILOA AUTTAMISESTA 2015, 1 Punaisen Ristin periaatteet 50 vuotta Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen perusperiaatteiden historiaa.
FT, Yliopistonlehtori Taina Kinnunen, kulttuuriantropologia ”If I can find a good job, I may stay” ULKOMAALAISTEN TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN INTEGROITUMINEN.
Punaisen Ristin periaatteet 50 vuotta
Suomalaisen yhteiskunnan juuria :
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Pilkulla jäsennetään virkkeen rakennetta ja palvellaan näin lukijaa. Sari Toivakka
KULTTUURI JA POLITIIKKA KARJALASSA FT MIKKO YLIKANGAS
VISIO ARVOT KEHITTÄMIS- TOIMET MISSIO Naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen yhdessä jäsenjärjestöjen.
MONISÄRMÄINEN HUMANISMI Keksi tähän kuva? kulttuurit taiteet traditiot yhteisöt yhteiskunnat.
Tutustumme Kokoomukseen
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentamassa
Uskonnonvapaudesta nykypäivään
Jakso IV Voiko Suomi hyvin?.
Miina Sillanpää Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlanäyttely on saakka esillä Forssan kaupunginkirjaston 2. kerroksessa sijaitsevassa näyttelytila.
Luova ja osallistava Suomi Kreativa och delaktiga Finland
1860-luvun murros Suomessa
1960-LUVUN PROTESTI: HIPEISTÄ KANSALAIS-OIKEUKSIIN
YH 1, OPS Aloitustunti.
Yritykset ja yhteiskunta
Kirjallisuus vaikuttajana: draama, proosa ja runous
Cultura Yhdistävä tekijä
O0525KO TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS JA KUNTOUTUSOHJAUS
Kristiina Kontiainen, ylitarkastaja, ESAVI
KULTTUURISTA MUISTOJA SANOIN, KUVIN JA SÄVELIN
Esityksen transkriptio:

Punainen Tampere – Punaiset museot? Miinu Mäkelä, Tampereen yliopisto / Jyväskylän yliopisto

Näyttelyiden yhteiskunnallinen kantaaottavuus Tampereella 1996-2006 Tampereen museot: näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemi Tampereen taidemuseo: tutkija Tapani Pennanen ja amanuenssi Tapio Suominen Tampereen nykytaiteen museo: kuvataideintendetti Sirpa Joenniemi Lenin museo: museonjohtaja Aimo Minkkinen Työväen keskusmuseo: museonjohtaja Kalle Kallio ja näyttelypäällikkö Ulla Jaskari

yhteiskunnallinen kantaaottavuus: kommentoi sitä ajankohtaa, jolloin näyttely on esillä – suora kommentointi vs. implisiittinen kommentointi Haastateltavat kokivat, että yhteiskunnallisuus voi olla melkein mitä vain, joka menee yksilötason ulkopuolelle. Taide- tai museomaailmaan liittyvä ei ole yhteiskunnallista. Menneisyyteen jäävää ei mielletty yhteiskunnalliseksi muissa kuin Lenin-museossa ja Työväen keskusmuseossa. esimerkki: Fabergé

Tampereen museot (Vapriikki) pyritty luomaan yhteiskunnallisia vetoja nykypäivään – ”Museo saa ja sen pitää ottaa kantaa, mutta kantaaottavuus pitää perustella ja tehdä näkyväksi” henkilökunnalla pääosin historiatieteen ja yhteiskunnallisten aineiden koulutus ongelmia: kansatieteen ja antropologian romanttinen perinne sekä yhteistyö kokoelmien haltijoiden kanssa

noin 60 näyttelyä, joista 1/3 yhteiskunnallisesti kantaaottavia vähemmistöt, mamut, alkuperäiskansat, lapset, naisen asema kulutuskulttuurin kritiikki, sosialismin kaatuminen, globalisaation ongelmat maankäytön suunnittelu, kaupunkisuunnittelu, valta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kuva: M. Luhtala, Vapriikin kuva-arkisto Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

Tampereen taidemuseo järjestää paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä näyttelyitä ja näin edistää taidekasvatusta ja yleistä taiteen tuntemusta sekä laajentaa asiakkaiden yleissivistystä ja antaa elämän laatua kohottavia elämyksiä ja virikkeitä Perustettu 1931 ei yhteiskunnallisesti aktiivista perinnettä Kuva: Tampereen taidemuseo

kaupunkisuunnittelu, asukasosallistuvuus, ympäristönsuojelu Noin 50 näyttelyä, joista 1/4 yhteiskunnallisesti kantaaottavia, voimakas lisäys 2000-luvun puolessa välissä kaupunkisuunnittelu, asukasosallistuvuus, ympäristönsuojelu vähemmistöt, lapsuus ja nuoruus Seksuaalisuus, sukupuolten välinen epätasa-arvoisuus, naiseus väkivalta, terrorismi, katastrofit, valta Kuva: Tampereen taidemuseo Kuva: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo

Tampereen nykytaiteen museo toiminta alkanut 1966 Tampereen kaupungin yleisen taidekokoelman ja siihen sisältyvien julkisten veistosten ja muistomerkkien hoito sekä museon oman kokoelman hoito ja kartuttaminen järjestää mahdollisuuksien mukaan näyttelyitä (1993–1999 ei omaa näyttelytilaa) sekä valmistelee ja toimeenpanee kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan taidehankintapäätökset taideteosten sijoituspalvelut, nykyään taidetta halutaan kaupunkitilaan myös teknisellä puolella

noin 40 näyttelyä, joista reilu 1/3 yhteiskunnallisesti kantaaottavia lapset, maahanmuuttajat, vähäosaiset, vähemmistöt kaupunkisuunnittelu, julkinen tila, ympäristön suojelu, ruohonjuuritason ongelmien esiin nostaminen arjen sankaruus, kiire, ikääntyminen, äitiys, yhteisvastuu, yksinäisyys, syrjäytyneisyys, perhesuhteet, perheväkivalta, avioerot, mieheys yksilön oikeus erilaisuuteen, eriarvoisuus, yhteiskunnan moraali, median maailmankuva, kenellä on vastuu hyvästä elämästä

Kuva: Tampereen nykytaiteen museo Kuva: Pieter van der Ree, Tampereen nykytaiteen museo

Lenin-museo avattu 1946 kerää, esittelee ja tutkii Leninin elämään ja toimintaan sekä Venäjän / Neuvostoliiton historiaan liittyvää aineistoa, erityisesti suhteita Suomeen ja suomalaisiin omistaa Suomi-Venäjä seura; tavoitteena on myös tehdä Venäjää ymmärretyksi suomalaisille Kuva: Lenin-museo

”Kaikki näyttelyt ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia, jo museon olemassaolo on kannanotto.” museo antaa näyttelyille yhteiskunnallisen latauksen, esim. valokuvat 80-luvun Itä-Berliinistä myös näyttelyiden oheistuotteet, lehti- ja TV-jutut sekä internet ovat tapoja tuoda esiin tärkeitä aiheita venäläisen kulttuurin esittelykin jossain määrin yhteiskunnallista, maahanmuuttajat

naiset, lapset, vähemmistöt, vähäosaiset, siirtolaisuus noin 80 näyttelyä, joista noin ½ selkeästi yhteiskunnallisesti kantaaottavia naiset, lapset, vähemmistöt, vähäosaiset, siirtolaisuus vallankumous, suhde sosialismiin, henkilöpalvonta, agitaatio, äänioikeus Karjala, suomensukuisten kansojen yhteistyö 90-luvun muutokset Venäjällä kulutusyhteiskunnan kritiikki, työelämän muutos, nyky-yhteiskunnan tarvitsemat uudistukset Kuva: Lenin-museo

Työväen keskusmuseo (Werstas) omistaja Työväen keskusmuseoyhdistys, jonka jäseninä on työväenperinteen ja työn historian vaalimisesta kiinnostuneita yhteisöjä, mm. opetusministeriö, museovirasto ja Tampereen kaupunki työväenperinne, työn historia ja sosiaalihistoria ”Mikään inhimillinen ei ole vierasta, ote on aina kriittinen.” kävijätutkimuksessa 2006 todettiin, että 17 % vastanneista piti museota vasemmistolaisena

Noin 100 näyttelyä, joista noin ½ selkeästi yhteiskunnallisesti kantaaottavia vähäosaiset, syrjäytyneet, naisten asema, pakolaiset, seksuaalivähemmistöt nuorten poliittinen toiminta, valta, sosiaaliturva ammattiyhdistystoiminta, ammattityö, työttömyys, työsuojelu, osuustoiminta, työntekijän asema työmarkkinoilla, työn muutos kulutuskritiikki, halpatuontituotteiden etiikka arki poliittiset vangit, sosialismin hajoaminen, suhde kansalaissotaan, suhde sosialismiin rakennussuojelu, kaupunkisuunnittelu sankaruus, media

Yhteenvetoa yhteiskunnallisuuden määrittelyssä ero Lenin-museon ja Werstaan sekä muiden museoiden välillä; problematisointi ja kokemus museon yhteiskunnallisesta tehtävästä suora vs. implisiittinen kaikilla museoilla myös merkkivuosinäyttelyitä, yhteistyökuvioiden tuomia näyttelyitä ja ”muiden tilojen puutteessa” huolittuja näyttelyitä

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto vähemmistöt, vähäosaiset, maahanmuuttajat, naiset, lapset, kulutuskulttuurin kritiikki, sosialismin kaatuminen, globalisaation ongelmat, kaupunkisuunnittelu, valta, vaikuttaminen, yhteiskunnan vaatimat muutokset, moraali työ ja sen muutokset