KULTTUURI JA POLITIIKKA KARJALASSA 1917-1940 FT MIKKO YLIKANGAS

Esitys aiheesta: "KULTTUURI JA POLITIIKKA KARJALASSA 1917-1940 FT MIKKO YLIKANGAS"— Esityksen transkriptio:

1 KULTTUURI JA POLITIIKKA KARJALASSA 1917-1940 FT MIKKO YLIKANGAS mikko.ylikangas@aka.fi

2 Kurssin suoritustapa Luennoille osallistuminen (nimilista kiertää) Esseen kirjoittaminen luentojen ja kirjallisuuden pohjalta Esseen palautus 7.5.08 mennessä Aleksanteri- instituuttiin Markku Kangaspurolle, Unioninkatu 33, 2 krs. Essee palautetaan paperiversiona – sähköpostin liitetiedosto ei kelpaa

3 Kirjallisuutta  Suutari, Pekka, Going Beyond the Border: National Cultural Policy and the Development of Musical Life in Soviet Karelia, 1920-1940. - Soviet Music and Society Under Lenin and Stalin: The baton and sickle. Ed. Neil Edmunds. RoutledgeCurzon 2004: 163-180  Ylikangas, Mikko, Rivit suoriksi! Kaunokirjallisuuden poliittinen valvonta Neuvosto-Karjalassa 1917-1940. Kikimora 2004.

4 Luentokurssin rakenne I: Vallankumouksen ja taiteen hankala suhde. Karjalan kulttuurikenttä ennen vuotta 1921 II: Kenen Karjala? Suomalaisen kulttuurin nousu Karjalassa III: Kivinen tie kansallisesta kulttuurista neuvostokulttuuriin. Pilvet kasaantuvat IV: Kohti nollapistettä: terrori kulttuuripolitiikan välineenä

5 Vallankumous ja taide Bolshevikkien taidepolitiikan perusta – Ennenaikainen vallankumous? – Tarpeet agitaation ja propagandan saralla – Taiteen tehtävät yhteiskunnassa Vissarion Belinski, Nikolai Dobroljubov, Dmitri Pisarev ja Nikolai Tšernyševski

6 Hankala alku  Kulttuuripiirien vastustus  Ei kontaktia bolshevikkeihin  Epäluulo bolshevikkeja kohtaan  Sensuuri vastoin lupauksia  Punainen terrori: teloitukset ja keskitysleirit eivät lämmitä suhdetta  Suhde paranee kansalaissodan päätyttyä  Taiteilijoilla enemmän mahdollisuuksia toimia  Toisaalta poliittinen kontrolli jatkuu tiukkana

7 Karjalan kulttuurikenttä ennen vuotta 1917 Lähtökohdat takapajuiset kulttuurivallankumoukselle – Karjalassa rikas folklore, köyhä korkeakulttuuri ja alhainen lukutaito. – Maantieteellinen, taloudellinen ja kielellinen hajanaisuus. – Karjalan kirjakielen puute ja kansan lukutaidottomuus este karjalaisen kirjallisuuden nousulle.

8 Karjala

9

10 Tilanne vuoden 1917 jälkeen  Alku venäläisen kulttuuritradition varassa  Sanomalehdet, toimittajat, poliittiset vangit, harrastelijat  Lokakuun vallankumous kiihdytti kulttuuritoimintaa  Poliittinen innostus, valtiovallan tuki ”omilleen”