Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LIHAKSET.
Advertisements

Elimistö puolustautuu
IHMINEN.
Ihminen.
Monikäyttöinen paperi
Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi
Kansantaudit.
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
Ihminen.
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
Kappale 16.
Mitä nuuska sisältää? Ruotsalainen kostea nuuska sisältää noin kemiallista ainetta, kuten * Nikotiinia 0,5–1,0% * Syöpävaarallisia aineita, esim.
Tässä kerron ja näytän, mitä minä olen tehnyt ATK tunnilla 9lk:lla.
Miksi verta? Kuljettaa happea.
Elimistön tasapaino.
Tupakointi ja sen vaikutukset
Elimistö puolustautuu
Kappale 1.
Kappale 1.
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Kappale 21 Kansantaudit ovat väestössä yleisiä sairauksia. Näiden ehkäisy tuottaa suuria säästöjä terveydenhoitokuluissa. Suomalaisten kuolinsyyt kuvassa.
LÄÄKELASKENTA Kaasulaskut
SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT
4. VERENKIERTO- JA HENGITYSELIMISTÖ
Helena Rimali Mankkaan koulu
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET
Proteiinien matka suusta soluille
Proteiinien tehtävät elimistössä
Elimistömme suurin sisäelin
DIABETES.
LUUSTO.
Koira - Koira on nelijalkainen - Nisäkäs - Sille voi opettaa erilaisia temppuja - Yleensä ne ovat ihmisten lemmikkejä, mutta niitä voi myös käyttää pelastajakoirina.
Sydän- ja verisuonisairaudet
Diabetes.
Sydän- ja verisuonitaudit
Sydän- ja verenkiertoelimistö
Yellowstonen kansallispuisto Wyoming, Yhdysvallat
Homeostasian ylläpitäjiä
Verenpainentauti & Sepelvaltimotauti & Sydäninfarkti
Keuhkot ja hengityselimistö
Miksi lääkäriin? Oireesta diagnoosiin
Kolesteroli Kaarlo Hyytinen 3c.
Sydän- ja verisuonitaudit
5. Emme elä kehossamme yksin
SYDÄN ja verenkiertoelimistö
Lääkkeen vaiheet ja vaikutukset elimistössä
Verenluovutus ja verivalmisteet
2. SyDÄN- ja verisuonitaudit
D IABETES JA MBO T EKIJÄT : M ATIAS, M IKKO JA H ENRIK.
Sydän ja verenkierto.
IMMUNITEETTI puolustuskeinomme. Syöpäsolut ja mikrobit ovat uhkana elimistölle.
HENGITYS.
7. Syö hyvin TERVEYSTIETO 7. Terveellinen ruokavalio Monipuolinen ruokavalio edistää terveyttä ja hyvinvointia. 1. Mitä syön? Valitse monipuolisesti ruokapyramidin.
Kehon energiantuotto.
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Lääkekorvausoikeudet
Eläimen aineenvaihdunta
Kohonnut verenpaine.
AKUUTTI TULEHDUS ja KUDOSVAURIO
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
kysymyksiä Mikä on diabetes?
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
Siiri, Kaisla, Lola ja Zibin
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Elimistön puolustautumisjärjestelmät
Tiivistelmä 8. Palaminen
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta
MUNUAISET KPL 9.
Puolustuskeinot: 1. ulkoinen puolustus 2. sisäinen puolustus
Esityksen transkriptio:

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 Veri ja verenkierto Veren rakenne Veren tehtävät Veren hyytyminen Verenkierto Verenpaine Imusuonet Veriryhmät ja verensiirrot Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 Tiesitkö että Sydämesi on saman kokoinen kuin nyrkkisi. Ihmisellä on noin 5 litraa verta. Kaikki verisuonet yhdessä yltäisivät 2 ja puolikertaa maapallon ympäri. Sydän kierrättää veren 1,000 kertaa päivässä. Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 Veren koostumus 1. Verineste eli plasma 55% Veriplasma on veren nestemäinen osa. Veriplasma koostuu pääasiassa vedestä, lisäksi siinä on erilaisia valkuaisaineita, suoloja ja glukoosia. 2. Verisolut 45% Punasolut Valkosolut Verihiutaleet Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 Verisolut Punasolut – tumattomia Valkosolut – tumallisia ja niitä on monta eri tyyppiä Verihiutaleet - tumattomia Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Veri on sakeampaa korkeilla paikoilla Alempana laaksossa ilmassa on enemmän happea kuin ylhäällä vuoristossa. Ruumiimme kompensoi korkealla paikoilla vallitsevaan hapenmäärään automaattisesti siten, että vereen tulee enemmän punaisia verisoluja, jotta niissäkin olosuhteissa hapen kuljetus olisi riittävää. Punasolujen määrä merenpinnan tasolla on n. 5 miljoonaa kuutiomillimetrissä verta. Madrid on Euroopan pääkaupungeista korkeimmalla paikalla ja siellä asuvilla ihmisillä on kuusi miljoonaa punasolua kuutiomillissä verta. La Paz on maailman pääkaupungeista korkeimmalla ja siellä vastaava luku on yli seitsemän miljoonaa. Elimistöltämme kuluu pari viikkoa tähän uuteen tilanteeseen tottumiseen. Urheilujoille on tämän vuoksi ollut kunnon kannalta edullista oleskella ohuessa ilmassa ainakin kaksi viikkoa ennen kilpailua. He joko asuvat vuoristossa tai järjestävät muuten olosuhteet, joissa vallitsee vähähappinen ilman tila. Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 PUNASOLUT Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 VALKOSOLUJA MONOSYYTTI EOSINOFIILI NEUTROFIILI BASOFIILI LYMFOSYYTTI Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Täydellinen verenkuva Yleensä kouluterveydenhoitaja ottaa verikokeen määritelläkseen hemoglobiinin. Alhainen hemoglobiiniarvo tarkoittaa huonoa hapenkuljetusta. Henkilö on väsynyt ja kalpea. Kun halutaan tarkempi selko veren solujen tilanteesta otetaan täydellinen verenkuva. Yleisimpiä syitä tutkimuksen tilaamiseen ovat mm. anemia, tulehdussairaukset sekä pahanlaatuisten verisairauksien selvittely. Perusverenkuvassa annetaan veren eri solulinjoista yksittäinen arvo ja esim. leukosyyteistä vain kokonaislukumäärä, täydessä verenkuvassa mm. leukosyytit eritellään omiin ryhmiinsä. Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 Veren hyytyminen monimutkainen prosessi tarvitaan mm. trombiini- entsyymiä trombiini reagoi plasman fibrinogeenin kanssa syntyy fibriiniverkko hyytymisessä on K-vitamiini välttämätön. verihiutaleet tarttuvat fibriiniverkkoon ja hyytyminen tapahtuu Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Verenkierron tehtävät kuljettaa happea kudoksille ja hiilidioksidi pois kuljettaa ravintoaineita, hormoneja ja kuona-aineita pitää elimistön lämpötilan tasaisena Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Lisää verisolujen ja verenkierron tehtävistä Mitä muita tehtäviä lisäisit… esim. valkosolujen tehtäviä, verihiutaleiden tehtävät…. Mitä tarkoittaa immuniteetti? Mihin immuniteetti perustuu? Mille sairauksille esim. ollaan immuuneja ja mille immuniteettia ei synny? Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Miten hyytyminen estetään lääkeaineilla tarvittaessa teuraseläimen veri: suolalla ja sekoittamalla verta verihyytymä voi aiheuttaa veritulpan Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 VERIRYHMÄT O-veriryhmä on maailmassa yleisin veriryhmä Veriryhmä Yleisyys maailmassa (%) Yleisyys Suomessa (%) O 45 31 A 40 44 B 11 17 AB 4 8 Ihmisten veriryhmät jaetaan usein myös reesuspositiivisiin (Rh+) ja reesusnegatiivisiin (Rh–). Suomalaisista 88 % on Rh-positiivisia ja 12 % Rh-negatiivisia. Huom. Esimerkiksi koiralla on 8 veriryhmää Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 VERENKIERTO http://oppiminen.yle.fi/ihminen/elimet/sydamen-osat-toiminta VERENKIERTOELIMISTÖ SYDÄN VALTIMOT, LASKIMOT,HIUSSUONET, IMUSUONET, IMUSOLMUKKEET VALTIMO VIE SYDÄMESTÄ VERTA LASKIMO TUO SYDÄMEEN VERTA Valtimoissa vahvat lihasseinät ja niiden pinnalla kolesterolia, jonka liiallinen määrä nostaa verenpainetta Laskimoissa veltot seinämät ja laskimoläppiä, jotka voivat aiheuttaa suonikohjuja Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 Iso verenkierto eli ruumiin verenkierto Sydämen vasen kammio, aortta, valtimot, hiussuonet, laskimot, sydämen oikea eteinen Pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto Sydämen oikea eteinen, oikea kammio, keuhkovaltimo, keuhkojen hiussuonet, keuhkolaskimo, sydämen vasen eteinen Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

Helena Rimali Mankkaan koulu 2013 VERENPAINE Sydämen levätessä noin 70-80 Sydämen pumpatessa 110-140 (100 + ikä) Helena Rimali Mankkaan koulu 2013

IMUSUONISTO systema lymphaticum Imusuonet ja imusolmukkeet Imusuonissa on läppiä, jotka estävät nesteen takaisinvirtauksen väärään suuntaan. Tehtävät: erilaisten aineiden kuljetus kudoksista verenkiertoon, puhdistaa kudoksia Helena Rimali Mankkaan koulu 2013