II Elimistön rakenne ja toiminta

Esitys aiheesta: "II Elimistön rakenne ja toiminta"— Esityksen transkriptio:

1 II Elimistön rakenne ja toiminta
Solun toiminta II Elimistön rakenne ja toiminta

2 7. Maksa ja munuaiset puhdistavat verta
1. Avainsanat 2. Maksa 3. Munuaiset kuuluvat kuonanerityselimistöön 4. Puhdistus alkaa suodatuksella 5. Takaisinimeytymisessä otetaan talteen tärkeitä yhdisteitä 6. Lopuksi aktiivinen eritys säätää koostumusta 7. Tehtävät 8. Kuvat

3 Avainsanat: Maksa Munuaiset Kuona-aine Sappirakko Sappi
LDL-kolesteroli HDL-kolesteroli Glukoneogeneesi Virtsanerityselimistö Urea Nefroni Alkuvirtsa Antidiureettinen hormoni

4 Maksa Elimistön suurin rauhanen Tehtävät:
Valmistaa, muokkaa, hajottaa ja varastoi erilaisia yhdisteitä Puhdistaa verta Tuottaa sappea Valmistaa kolesterolia LDL: rasvat ja kolesteroli kudoksiin HDL: rasvat ja kolesteroli maksaan Hajottaa myrkyllisiä aineita Varastoi rasvaliukoisia vitamiineja Glukoneogeneesi Kuva kirjan sivulta 72

5 Munuaiset kuuluvat kuonanerityselimistöön
Kaksi litteää, pavunmuotoista elintä selkäpuolella Pituus n. 12 cm Toiminnallinen yksikkö nefroni (yli miljoona/ munuainen) Tehtävät: Kuona-aineiden poisto Happo-emästasapainon säätely Nestekierron säätely Ylimääräisten ja haitallisten yhdisteiden poisto Virtsan muodostus Tuottavat hormoneja Kuva kirjan sivulta 72

6 Puhdistus alkaa suodatuksella
Tapahtuu munuaiskeräsessä Munuaiskeränen = verisuonikeränen + keräsen kotelo Verenpaineen vuoksi koteloon siirtyy verestä plasmaa ja siihen liuenneita aineita. Primaarinen virtsa (veriplasman kaltainen neste) → virtsa Kuva kirjan sivulta 72

7 Takaisinimeytymisessä otetaan talteen tärkeitä yhdisteitä
Tarvittavat aineet takaisin verenkiertoon alkuvirtsasta Aktiivinen kulkeutuminen Passiivinen kulkeutuminen Henlen linko = nefronin tiehytosa, toimii alkuvirtsan väkevöittäjänä Kuva kirjan sivulta 72

8 Lopuksi aktiivinen eritys säätää koostumusta
Verestä ja kudosnesteestä yhdisteiden erittyminen virtsaan Veren pH:n säätely vetyionien poiston avulla ADH säätelee veden määrää virtsassa ja kudosnesteessä Munuaisallas kerää syntyneen virtsan ja johdattaa sen virtsatiehyen kautta virtsarakkoon Kuva kirjan sivulta 72

9 Tehtävät Maksan tehtävät Maksan toiminta Sanatehtävä
Maksa vai munuaiset? Logiikkaa Alkuvirtsa Näytteet Juomat

10 1. Maksan tehtävät Täydennä maksan tehtävät kirjoittamalla yhdisteet ja aineet, jotka liittyvät kuhunkin kohtaan. Maksa valmistaa… Maksa hajottaa… Maksa varastoi… Maksa säätelee…

11 2. Maksan toiminta Miten maksan toiminta liittyy ruoansulatukseen
verensokeritason ylläpitoon munuaisten toimintaan?

12 3. Sanatehtävä Kirjoita seuraavat sanat sisältävä, asiasisällöltään ja kieliopiltaan oikea ja mahdollisimman lyhyt teksti. Kaikki sanat pitää käyttää ja niitä saa taivuttaa. bilirubiini hemoglobiini lipaasi maksa porttilaskimo punasolu rasva sappisuolat sappitiet veri

13 4. Maksa vai munuaiset? Yhdistä seuraavat joko maksaan tai munuaisiin:
kolesteroli Henlen linko urea nefroni sappi suurin rauhanen veren glukoosipitoisuuden säätely veren suolatasapainon säätely mikrobien tuhoaminen poistaa verestä kreatiniinia ADH vaikuttaa toimintaan.

14 5. Logiikkaa Laita loogisimpaan järjestykseen seuraavat käsitteet:virtsarakko, keräsen kotelo, kokoojaputket, hiussuonikeränen, munuaistiehyt, virtsa, primaarivirtsa, munuaisallas, virtsanjohdin, valtimoveri.

15 6. Alkuvirtsa Alkuvirtsaa erittyy 180 litraa/munuainen/vrk. Varsinaista virtsaa erittyy vain vähän yli litran vuorokaudessa. Miksi alkuvirtsaa erittyy niin paljon?

16 7. Näytteet Munuaisista ja verenkierrosta otettiin seuraavat
kolme näytettä: A) plasmaa munuaisvaltimosta B) alkuvirtsaa munuaiskeräsen kotelosta C) virtsaa virtsarakosta. Päättele tuloksista, mikä näyte on mistäkin paikasta.

17 8. Juomat Mikä seuraavista on vesitalouden kannalta paras juoma hellepäivänä aurinkoisella terassilla? Perustele vastauksesi. virvoitusjuoma vesi kivennäisvesi olut kahvi

18 Kuvat Napsauta kuva suuremmaksi!

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28 VASTAUS 1: Maksan tehtävät
glukoosia, plasmaproteiineja, kolesterolia ja sappihappoa hemoglobiinia, myoglobiinia, toksiineja, lääkeaineita, rasvoja, alkoholia, proteiineja ja hormoneja vitamiineja, rautaa, glykogeenia ja verta veren sokeri- ja aminohappopitoisuutta (sokeripitoisuus yhteistyössä haiman kanssa) 28

29 VASTAUS 2: Maksan toiminta
Maksan erittämä sappi helpottaa rasvojen hajottamista ja imeytymistä ohutsuolessa. Ruoansulatuskanavasta vereen imeytyneet aineet kulkevat maksan kautta muualle elimistöön. Maksa varastoi osan suolistosta imeytyneestä glukoosista, samoin se varastoi rasvaliukoisia vitamiineja, ja poistaa myrkkyaineita. Maksa osallistuu verensokeritason ylläpitoon varastoimalla ylimääräisen glukoosin glykogeenina ja vapauttamalla sitä vereen verensokeritason laskiessa. Maksa muodostaa glukoosia tarpeen tullen myös muista yhdisteistä, kuten maitohaposta, aminohapoista ja rasvoista. Tätä kutsutaan glukoneogeneesiksi. Maksa muuttaa joitakin myrkkyjä ja lääkeaineita vesiliukoisiksi, jotta munuaiset pystyvät erittämään ne. 29

30 VASTAUS 3: Sanatehtävät
Veri tulee porttilaskimoa pitkin puhdistettavaksi maksaan. Punasolujen hemoglobiini hajoaa maksassa. Hajoamistuotteena syntyy bilirubiinia. Maksan valmistamat sappisuolat kulkeutuvat sappiteitä pitkin ohutsuoleen, jossa sappisuolat saavat rasvat muodostamaan pienempiä pisaroita. Tällöin lipaasi pääsee helpommin hajottamaan rasvoja. 30

31 VASTAUS 4: Maksa vai munuaiset?
Maksa: kolesteroli, sappi, suurin rauhanen, verenglukoosipitoisuuden säätely, mikrobien tuhoaminen Munuaiset: Henlen linko, urea, nefroni, veren suolatasapainon säätely, poistaa verestä kreatiniinia, ADH vaikuttaa toimintaan 31

32 VASTAUS 5: Logiikkaa valtimoveri, hiussuonikeränen, keräsen kotelo, primaarivirtsa, munuaistiehyt, kokoojaputket, munuaisallas, virtsa, virtsanjohdin, virtsarakko (primaarivirtsan ja virtsan sijaintipaikka voi olla muukin) 32

33 VASTAUS 6: Alkuvirtsa Laimeaa alkuvirtsaa erittyy runsaasti, koska munuaiset suodattavat ihmisen koko verimäärän useita kertoja vuorokaudessa. Alkuvirtsa on veriplasmaa ja siihen liuenneita aineita, joista suurin osa palaa nefronista takaisin verenkiertoon. 33

34 VASTAUS 7: Näytteet Näyte alkuvirtsa veriplasma virtsa vesi 99,1 92,5
Yhdisteiden paino (g)/ dl näytettä vesi 99,1 92,5 98 proteiinit 0,001 6,5 0,007 Na+ 0,32 0,26 Cl- 0,36 0,42 HCO-3 0,15 0,002 Glukoosi 0,09 0,009 urea 0,03 1,8 K+ 0,017 0,13 virtsahappo 0,0005 0,053 kreatiini 0,000002 0,11 34

35 VASTAUS 7: Näytteet (Perusteluja: vain veriplasmassa on paljon proteiineja, alkuvirtsa on koostumukseltaan samanlaista kuin veriplasma paitsi ettei siinä ole proteiineja, virtsassa on eniten kuona-aineita eli esimerkiksi virtsahappoa ja kreatiniinia.) 35

36 VASTAUS 8: Juomat Paras juoma on c) kivennäisvesi, koska hikoileva ihminen menettää vettä ja suoloja. Virvoitusjuoma ja vesi korvaavat vain veden menetystä. Alkoholi ja kahvi ovat diureetteja eli lisäävät veden poistumista elimistöstä. 36