sosiaalialan osaamiskeskus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kysely vertaistuen kehittämisen tarpeista. 1. Millainen rooli vertaistoiminnalla ja vertaistuella on yhdistyksenne missiossa ja visiossa?
Advertisements

VKK-Metro Katse lapseen –hankkeen tutkimusyksiköiden omat kehittämiskohteet Hankekausi
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Barents-Parents Lapin yliopiston harjoittelukoulu.
Johanna Koski Saga Niiranen Laurea amk
1 EU:n tuki ystävyyskuntatoiminnalle 2006 ehdotuspyyntö ja tulevaisuuden perspektiivit Helsinki, Risto Raivio johtava hallintovirkamies.
Koulutus ja viestintä yhteistyön välineinä Siru Aura, ohjelmavirkailija, tiedotus ja koulutus Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma p ,
Tilannekatsaus • Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina oposeminaarin antia •Hankekokonaisuuden määrittelytyön uudelleen organisointi.
Laatija / käsittelijä 1 Itämeri-viestijöiden yhteistyöverkosto Aira Saloniemi Verkkopäätoimittaja, Suomen ympäristökeskus SYKE, viestijäverkoston.
Terveydenhoitaja opiskelijat Anna Peltomaa Tiia Vaak Metropolia AMK
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Lapsen, oppilaan ja opiskelijan parhaaksi – tuen turvaamisen haaste Hanketyöseminaari Kuusankoski-talo Irma Kärkkäinen, lukioiden erityisopettaja.
Ohjaajakouluttajat Työryhmässä 15 jäsentä, paikalla 10. Lisäksi 5 työryhmän ulkopuolista.
Työseminaari: erittäin vähän liikkuvat, liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat Hotelli Holiday Inn, Messukeskus
Laajennustoiminnan tärkeys. 2Lions Clubs InternationalLaajennustoiminnan tärkeys Miksi laajennus on tärkeää? Jäsenkannan uudistaminen ja kasvattaminen.
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
Ohjaustarvearvio ja ohjaustarve kartta/ Ryhmänohjaajan näkökulma
KANSALAISTAPAHTUMAVIIKKO TAMPEREELLA PÄÄN AVAUKSIA LAPSEN OIKEUKSIIN.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
Helsinki Erityisasiantuntija Terhi Tuominiemi-Lilja
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Turku
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen – Ravitsemus, liikunta ja toimintakyky – kolme asiaa, millä mahdollistetaan kotona kokonainen elämä.
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain *) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat,
4-vuotiaan lapsen havainnointi neuvolassa
OPEDA (OPH:n rahoittama EU-hanke) Opiskelijoiden erityisyyden huomiointi ja pedagogisen johtajuuden kehittäminen Peruskoulun lopettaneiden tukeminen jatko-opintoihin.
Tutkimus VKK-Metron kehittämistyössä Tuulikki Venninen Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke HANKEFOORUMI Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan.
Nuorissa = voimaa, vahvistetaan sitä! Voimakas –projekti
Katse lapseen –hanke kevät ja
SJL / Janne Mäkitalo1 LEIJONAKIEKKOKOULU Länsirannikon alue.
TIEDON SIIRTO SIIRTYMÄVAIHEESSA
TERVETULOA KAINUUSEEN! PaKaste – työkokous Kajaani
Päivähoidon osallisuusfoorumi Alustava suunnitelma
Opiskelun ja opetuksen viitearkkitehtuuri
KIT-toiminnan strategiset toimenpiteet vuodelle 2015 Osallistuminen ja Toimintakyky Kulttuuri ja hyvinvointi.
Tutustumistreeni  Nimi, ammatti, mistä tulee,  tilaisuuden teemaan liittyvä ajatus  Mikä oli kauhein kouluruoka?  Kirja, jota parhaillaan luen  Lapsuuden.
OSAAMISALUE, KIT-vastaava täyttää Yhteisten tavoitteiden jälkeen jokaisen KIT-vastaavan tulee tehdä yhdessä oman osaamisaluepäällikkönsä kanssa sama taulukko.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja Kristiina Karjalainen, Ulla Ritvanen Erika Löfström Laadun teoriasta käytäntöön työpajat
OPETUSSUUNNITELMATYÖ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja ja verkostotoiminnan laatu Annika Evälä, Kristiina Karjalainen SVY-yhdyshenkilöpäivä
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
Osmos-loppupuheenvuoro Riitta Vartio. mitä kuulin tänään?
Moision päivähoitoyksikkö Kiusaamisen ehkäisy suunnitelma.
TAMPEREEN ENORSSI-SEMINAARI OHJAAJAKOULUTTAJAT
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille.
Sosiaalisen median hyödyntäminen ja kehittäminen nuorille suunnatuissa sosiaalipalveluissa Case: nuorten Facebook-palveluohjaus Oulussa Saila Lähteenmäki,
Koulutuspalvelujen laatuohjelma Program för utbildningstjänsterna
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Strategia ja SHVK aikajanalla 
Olympiakomitea - liikunnan aluejärjestöt - varsinaista toimintaa toteuttavat tahot
VASU:n jalkauttaminen Raumalla
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja pedagogiikka varhaiskasvatuksessa Tiina Kulmala
Aikuissosiaalityön Praksis
Steps – Sharing the European Pathways
Följyssä-toiminnan prosessin kuvaaminen
Sataedun osuuden väliraportointi
Katsomuskasvatuksen suunnittelun ja koulutuksen vuosikello
sosiaalialan osaamiskeskus
Asiakasraati Lapsen vasu
Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli 22. 2
VAKA-verkko Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla -varhainen tukeminen monimuotoistuvassa varhaiskasvatuksessa – Marjatta.
LUONNE – Omistajuus kehittymisestä
Osallisuudesta Tanja Räty.
Esityksen transkriptio:

sosiaalialan osaamiskeskus Socca Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Katse lapseen hanke Syyskauden 2012 avajaisseminaari Kirsi Tarkka ja Terhi Tuominiemi- Lilja Socca 29.8.2012

Iltapäivän ohjelma 12.30 Katsaus kevään 2012 tunnelmiin ja tapahtumiin. 13.15 Laakavuoren ja Saunalahden ”kehittämiskeissit.” 14.00 Kahvit 14.30 Asiaa dokumentoinnista 14.45 Porinat ja yhteinen keskustelu 15.30 Tilaisuus päättyy

Katsaus kevään 2012 tunnelmiin ja tapahtumiin

Matka alkaa… Tammikuu 2012 aloitusseminaari Arbiksen juhlasalissa. Hyve 4v + VKK- Metro =Katse lapseen Mukana 20 päivähoitoyksikköä ja 11 neuvolaa. Kysymysmerkkejä ilmassa ?????

Katse lapseen !? Oma kokemus hankkeen alussa. Mitä oikein ollaan tekemässä? Loistavaa, että ollaan jo nyt rikottu hallintokuntien rajoja ja ollaan kaikki tänään täällä. Paljon kokemusta ja asiantuntemusta ja ajatus siitä, että ollaan tärkeän asian äärellä. Pelkkä katse ei kuitenkaan vielä johda kovin pitkälle. Aika alkaa miettiä mitä ollaan tekemässä ja mihin menossa. Tämän iltapäivän tarkoitus herättää ajatuksia ja saada jonkinlaiset koordinaatit tämän hetkisestä tilanteesta. 3.4.2017

Maastontiedustelua alkuhaastatteluiden merkeissä (helmi-huhtikuu)

Tunnelmia päivähoitoyksiköissä: Innostunut, odottava, jännittynyt, toiveikas. VKK -Metro kehittämisrakenteena useille jo entuudestaan tuttu. Kokonaisuuden hahmottaminen tuntui vaikealta. Neuvolaparikin puute herätti ihmetystä. Helpotus, että kehittämistehtäviä lähdettiin nivomaan omaan työhön ja jo olemassa oleviin rakenteisiin.

Tunnelmia neuvolayksiköissä: Hypättiin liikkuvaan junaan. Lähdettiin mukaan ilmoitusluontoisesti. Hankkeen teemat tärkeitä. Päivähoidolla tärkeää tietoa lapsesta  iso tuki terveydenhoitajalle. Yhteistyö tärkeää. Resurssit ja ajankäyttö huolestutti.

Ajatuksia yhteistyöstä (ph+ neuvola) ”Ennen” oli säännöllisiä tapaamisia useammin. Hyve-malli uusi yhteistyön väline  harjoittelua. Miten löytää yhteinen kieli tiedonsiirtoon. Miten saada oleellinen tieto kirjattua (molemmin puolin)? Miten oppia paremmin ymmärtämään ja arvostamaan toisen työtä? Miten osallistaa perhe prosessiin? ” Tärkeää, että pelataan kaikki samalla puolella lapsen parhaaksi!”

Missä ollaan? Minne ollaan menossa?

Sijainnin määrittelyä kartalla Neljä kuntaa Useita eri hallintokuntia(sote,sito,terke) Kauniaisissa ei (vielä) laajaa 4-vuotistarkastusta eikä Hyve-mallia käytössä. Monta erilaista työ- ja kehittämiskulttuuria Kahdeksan eri ”toimintakenttää” Paljon tarvetta yhteiselle keskustelulle ja sovittavaa eri toimijoiden välillä.

Yhteisen päämäärän kirkastaminen Mitä tavoitellaan? Mikä on mahdollista tämän hankkeen puitteissa? Varhaiskasvatuksen kehittämiseen hyväksi todettu VKK-Metro kehittämisrakenne ei suoraan sovellettavissa neuvolaan. Kunnissa pohdittiin terveydenhoitajien resursseja osallistua hankkeen eri toimintoihin  tehtiin rajauksia.  Keskustelua yliopiston tutkimuksesta käytiin hankkeen eri toimijoiden välillä pitkään.

Hankkeen kolme polkua: Yliopiston tutkimus 2. Päivähoitoyksiköiden omat kehittämistehtävät hyvinvointiteemaan liittyen Katse lapseen 3. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyön kehittäminen

Lisäkysymyslomakkeet ohjeineen jaettu kentälle. Yliopiston tutkimus Tutkimukselliset lisäkysymykset liittyvät kiinteästi Hyve –prosessiin. Tuovat täydentävää näkökulmaa hyvinvointiteemaan. Lisäkysymyslomakkeet ohjeineen jaettu kentälle. Lomakkeita kerätään keväälle 2013 asti. Uusi tutkija haussa ja ilmoitetaan heti kun valittu. Kirsi Tarkka ja Terhi Tuominiemi-Lilja vastaavat ja selvittelevät toistaiseksi tutkimukseen liittyviä kysymyksiä.

VKK -Metro kehittämisrakenne: 2. Päivähoitoyksiköiden omat kehittämistehtävät hyvinvointiteemaan liittyen VKK -Metro kehittämisrakenne: Esimies johtaa kehittämisprosessia yksikön omissa rakenteissa. Yhdyshenkilö/t yksikön vastuussa mm. yksikön tiedottamisesta hankkeeseen liittyvistä asioista. Ohjaaja ohjaa kehittämisprosessia. Säännölliset tapaamiset n. kerran kuussa. Snadit stepit kehittämisen työkaluna. Hanketyöntekijöiden koulutukset yms.(tarpeen mukaan)

Hyvinvointiin liittyviä kehittämisteemoja (mm.): Vanhempien osallisuus ja osallistaminen monikulttuurisessa ympäristössä Havainnointi ja sen hyödyntäminen oppimisympäristön kehittämisessä. Dokumentointi. Kiusaaminen; ehkäisy ja tunnistaminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen, aikuisten havainnointitaitojen vahvistaminen. Havainnointi. Kasvun kansion kehittäminen. Lapsen osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet  lapsilähtöisyyden pohtiminen. Lapsen yksilöllinen kohtaaminen. Kielen rikastuttaminen. Siirtymätilanteiden kehittäminen rauhallisemmiksi Lapsen havainnointi vasun hengessä, kasvatuskumppanuus Hyve 4v-tarkastuksen hengessä. Leikki, leikinhavainnointi.

3. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyön kehittäminen: Hyve-prosessi Ei valmista rakennetta. Yksiköille nimetty ohjaaja ja yhdyshenkilö. Osittain kuntakohtaiset/ alueelliset ratkaisut. Ydinteema Hyve-prosessin tiedonsiirtoon liittyvässä yhteistyössä ja sen rakenteissa. Nyt syksyn alkuun on tärkeää luoda suunnitelma ja aikataulu tulevalle toimintakaudelle. Tulemme olemaan yhteydessä parikkeihin ja sovitaan yhdessä tapaamisesta.

Päivähoidon ja neuvolan välisen yhteistyön kehittäminen - parikit Yhteistyön kehittäminen neuvolan kanssa Hyveen pohjalta. Tiedon kerääminen lapsen kehityksestä (havainnointi), Tiedon kirjaaminen (dokumentointi) ja siirtäminen neuvolaan Hyve –lomakkeella. Neuvolan palautteen hyödyntäminen päivähoidon toiminnassa ja lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Yhteisen ymmärryksen ja kielen löytäminen neuvolan, päivähoidon sekä vanhempien välillä  Lapsen hyvinvoinnin edistäminen  Katse lapseen!

Hankkeen tuki kehittämistyölle kevät 2012 Päivähoito Vertaistapaamiset: Ohjaajan rooli yksikön kehittämisprosessin tukijana. Esimiehen rooli työyhteisön innostajana ja kehittämisprosessiin sitouttajana. Yhdyshenkilöt tiedonsiirron ja viestinnän vastuussa. Vertaisryhmätapaamiset yhteisen reflektoin paikkoja. Päivähoito ja neuvola: Aloitusseminaari Yhteinen koulutus: Matti Rimpelä ja Kaisa Joutsenniemi Tuulikki Vennisen työpajat: neuvolan ja päivähoidon yhteisen pohdinnan foorumi.

Hankkeen toiminnot syksy 2012 Päivähoito: Vertaisryhmät (ohjaajat, esimiehet) Dokumentointipaja (yhdyshenkilöt, Hyve-lomakkeita täyttävät henkilöt) Lis -yc koulutus Päälliköiden tapaaminen Päivähoito ja neuvola: Aloitusseminaari Tutkimuspajat/lokakuu Havainnointikoulutus/ marraskuu Parikkien tapaamiset paikallisesti syksy-12 x1 ja kevät-13 x1. hanketyöntekijät ovat yhteydessä yksiköihin ja sovitaan aikataulusta yksikkökohtaisesti.

Hankkeen dokumentointi Päivähoitoyksiköiden omien kehittämistehtävien sekä parikkityöskentelyn dokumentointi: Alkuhaastattelu Arviointikysely Loppuhaastattelu Hanketyöntekijät koostavat loppuraportin Hyve-prosessin ja kirjaamisen kehittäminen Case –kuvaukset (kolme vaihetta: Hyve –keskusteluun valmistautuminen, Hyve –keskustelu, neuvolan palautteen hyödyntäminen) Terveydenhoitajien ja perheen kokemukset: opinnäytetyöt tai terveydenhoitajan kertomus. Tekstejä työstetään dokumentointipajoissa (3krt)

Porinat Jos kehittämistyö päivähoidon ja neuvolan välillä sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla, mikä olisi vuoden päästä toisin? Miten varmistetaan vanhempien osallisuus Hyve-yhteistyöhön siten, että he kokevat sen hyödylliseksi ja heitä tukevaksi toiminnaksi ? Minkälaista tietoa tarvitset neuvola/päivähoitotyöstä, että voit toimia hyvänä yhteistyökumppanina?

Pienin askelin eteen päin