”Publishing in International Academic Journals” Sanna Järvelä

Tavoitteena ”julkaisemisen psykologiaa ja strategiaa” • Max 6 op. • Kokoontuminen kerran kuukaudessa kevään 2010 loppuun saakka. • Aktiivinen osallistuminen edellyttää myös kerran kuussa kokoontuviin vertaiskirjoitusryhmiin osallistumista ja oman tieteellisen artikkelin kirjoittamista. • Lyhyt päiväkirja tapaamisista • Seuraava tapaaminen: klo 14.00

Millaisia asioita haluaisimme oppia kansainvälisestä julkaisemisesta?

Seminaarien aiheita: • Kirjoittamisen psykologiaa ja strategioita (Hannu Soini ja Sanna Järvelä) • Mitä impactit tarkoittavat ja miten valita oikea journal (kirjaston asiantuntija)? • Miten referee toimii ja miten vastata lehden palautteeseen? (Sanna Järvelä ja Riitta-Liisa Korkeamäki) • Miten lehden editori ja editorial board toimii (Sanna Järvelä) • Käytännön vihjeitä artikkelin rakenteeseen (kielikeskus? – joku natiivi henkilö) • Populaari tiedejulkaiseminen (Piia Näykki ja Pauliina Rautio)

Jokaiseen tapaamiseen liittyy ”case” – eli lyhyt kuvaus jatko-opiskelijan tai tutkijan omista kokemuksista. Tapaamisten välillä vertaisryhmät kokoontuvat omalla ajalla ja kommentoivat käsikirjoituksia.

Missä kannattaa julkaista? • Ensisijaisesti – vain kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa – vain sellaisissa lehdissä joissa on impaktifaktorit • Kansainvälisen julkaisemisen kautta oppii julkaisemaan muilla foorumeilla

Miksi kansainvälinen julkaiseminen on tärkeää? • Kirjoittaminen on oppimisen äiti! • Osallistuminen kansainväliseen tieteelliseen keskustelun • Riippumaton palaute • Eri julkaisufoorumit antavat mahdollisuuden mitata tutkimuksen tasoa • Oman asiantuntijuuden julkistaminen ja ”tieteellisen maineen” rakentaminen • Mahdollistaa kansainvälisen tutkimusyhteistyön • Tuo evidenssiä tieteellisestä kehittymisestä (CV) ja viestivät tutkijasta arvioitsijoille (mm. apurahat)

Tutkimusryhmät innovatiivisina tietoyhteisöinä ja julkaiseminen yhtenä sen tukimekanismina • Mistä uusi tieto syntyy? • Yksilöllinen ja yhteisöllinen kognitio -> asiantuntijuus on molempien yhteiskehitystä (mm. Hakkarainen, 2003) A) YKSILÖN OPPIMISNÄKÖKULMA: Osallisuus tiedon luomiseen tehokkain keino oppia ja ymmärtää uusia monimutkaisia asioita B) ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMISEN NÄKÖKULMA: Asiantuntijuuden kehittymisessä on tärkeää osallistua alansa ”reuna-alueille” ja kulttuurisesti jaetun kognition kautta vahventaa asiantuntijuuttaan. Kulttuurisen osaamisen välittäminen. C) MAALAISJÄRKINEN NÄKÖKULMA Kun ongelmaa yrittää ymmärtää yhdessä ja selittää toisille sen oivaltaa itse paremmin. Koska ideat syntyvät sosiaalisesti hajautuneissa toiminnoissa – on vaikeaa sanoa kuka idean tai ajatuksen on alkuperin keksinyt! Yhteisjulkaiseminen hyvä mekanismi tähän.

Julkaiseminen ja tutkimuskulttuurin muutos • Viime vuosikymmenien tutkimuskulttuurin muutos (kansainvälisyys, teknologia, tietojen käsittely) • Empiiriset tutkimusasetelmat monimutkaistuneet – (meillä pois kontrolloidusta labrasta, kompleksit kenttätutkimukset) • Tutkimusrahoitus vaatii laajoja asetelmia ja osaamisverkostoja • Kansainvälisyyden mahdollisuus ja haasteet • Yhden tutkijan usein mahdotonta hallita tutkimusta yksin! On järkevää keskittää voimavaroja ja kohdistaa useampaa asiantuntijuutta yhteen tutkimushankkeeseen.

Miten päästä alkuun? • Mikä on ajankohtaista tutkimuksessa? – Empiirisen tutkimuksen tulokset, teoreettinen review, metodiaihe • Konferenssipaperista artikkeliksi • Valitse lehti ja tutki lehden aikaisempia numeroita sekä lehden taustaa (hyväksymisprosentti, editorial board, lehden ohjeet, raportoinnin tyyli)