Tieteellinen julkaiseminen Alustus tieteentekijän peruskurssin seminaarissa Professori Mauri Airila.

Esitys aiheesta: "Tieteellinen julkaiseminen Alustus tieteentekijän peruskurssin seminaarissa Professori Mauri Airila."— Esityksen transkriptio:

1 Tieteellinen julkaiseminen Alustus tieteentekijän peruskurssin seminaarissa Professori Mauri Airila

2 M. Airila Julkaiseminen on tutkijayhteisön tapa viestiä työstään. Vain sellainen tutkimus otetaan vakavasti, josta on laadukkaita julkaisuja kovatasoisilla foorumeilla. Julkaisemista tarvitaan itseä, tutkimuksen hyödyntäjiä, tutkijaverkostoa ja rahoittajia varten. Julkaiseminen edistää tai on osa opinnäytettä. Julkaiseminen tuottaa hyvää palautetta (arvioitsijoilta, lukijoilta) Yhteisen julkaisun kirjoittaminen on helpoimpia tapoja aloittaa kansainvälinen yhteistyö. Yliopistoa, osastoa, laboratoriota, tutkimusryhmää ja tutkijaa arvioidaan julkaisujen perusteella. Tieteellisessä kilpailussa ei voi menestyä ilman laadukasta ja runsasta julkaisutoimintaa. MIKSI PITÄÄ JULKAISTA?

3 M. Airila Tähtää hyviin lehtiin. Hyvällä lehdellä on korkea viittauskerroin (Impact factor) (= keskimääräinen viittausten määrä lehden artikkelia kohti). Institute for Scientific Information (ISI) luetteloi jollakin perusteella vakavasti otettavia tieteellisiä lehtiä viittauskertoimineen. Kannattaa etsiä avainsanoilla sopivia foorumeita omia julkaisujaan varten: http://portal.isiknowledge.com/portal.cgi Nippuväitöskirjassa artikkeleiden enemmistö tulisi julkaista lehdissä. MISSÄ KANNATTAA JULKAISTA?

4 M. Airila IMPACT FACTOR (Wikipedia) The impact factor for a journal is calculated based on a three year period, and can be viewed as an approximation of the average number of times published papers are cited in the two calendar years following publication. For example, the 2003 impact factor for a journal would be calculated as follows: A = the number of times articles published in 2001-2003 were cited in indexed journals during 2003 B = the number of "citable items" (usually articles, reviews, proceedings or notes; not editorials and letters-to-the-Editor) published in 2001-2003 2003 impact factor = A/B A convenient way of thinking about it is that a journal that is cited once, on average, for each article published has an IF of 1 in the equation above.

5 h-indeksi (Wikipedia) Määritelmän mukaan tutkijan h-indeksi on kokonaisluku, joka saa arvon h, mikäli kaikista hänen N julkaisustaan h julkaisuun on viitattu muissa julkaisuissa h kertaa tai useammin ja loppuihin (N-h) julkaisuun h kertaa tai vähemmän.

6 TIETEELLINEN JULKAISU Tieteellinen julkaisu on tiedeyhteisön hyväksymällä foorumilla julkaistu (yleensä) kirjallinen esitys, jossa kuvataan tieteellisen tutkimuksen uusia tuloksia. (1)Julkaistavien tulosten tulee olla uusia (”original”) eli julkaisussa ne esitetään ensimmäisen kerran. (2) Menetelmät, tulokset, ja johtopäätökset tulee kuvata niin yksityiskohtaisesti ja selvästi, että alan muut tutkijat (”peers”, ”tutkijan vertaiset”) voivat toistaa tutkimuksen ja testata johtopäätösten pätevyyden. (3) Tulokset tulee julkaista sellaisessa tieteellisessä lehdessä tai muussa julkaisusarjassa, joka on kaikkien tieteentekijöiden saatavilla ja jonka tieteelliset tietokannat tuntevat. M. Airila

7 JULKAISUFOORUMIT Hyväksyttävältä julkaisufoorumilta on tapana edellyttää vertaisarviointikäytäntöä (”peer review”). Avoin julkaiseminen (Open Access) ja verkkojulkaisusarjat? ”Impact factorilla” usein mitataan julkaisufoorumin (tieteellisen lehden) arvostusta tiedeyhteisössä. Konferenssiesitykset, väitöskirjat, katsausjulkaisut (”review paper”) ja tieteelliset oppikirjat eivät yleensä täytä tiedeyhteisön hyväksymän julkaisufoorumin kriteerejä! Liberaalimman tulkinnan mukaan kyllä. Samojen tulosten julkaiseminen moneen kertaan ei ole hyväksyttävää vain tieteellisen toimeliaisuuden osoittamiseksi. M. Airila

8 TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN Tieteellinen kirjoitustyyli on konstailematonta, selkeää ja kustannustehokasta. Ks. esim. The ACS Style Guide – A Manual for Authors and Editors; American Chemical Society;http://www.oup.com/us/samplechapters/084123462 0/?view=usa Julkaisujen yhtenäinen rakenne on kirjoittajien, lukijoiden, arvioitsijoiden ja kustantajien yhteinen etu. IMRAD-rakenne on kehittynyt lyhyiden (lähinnä luonnon-) tieteellisten julkaisujen vakioformaatiksi. Luovasti sovellettuna sitä voi käyttää muidenkin tutkimusjulkaisujen runkona. Introduction (johdanto) + Materials and Methods (menetelmät)+ Results (tulokset) (and) + Discussion (arviointi; johtopäätökset) M. Airila

9 JULKAISUN PERUSRAKENNE IMRAD: What question (problem) was studied? Introduction How was the question studied? Methods What were the findings? Results What do these findings mean? Discussion (Day, Robert A.) M. Airila

10 LOPPUPÄÄTELMÄ Hyvä tieteellinen julkaisu on kuin ravintolassa nautittu päivällinen: Kunnon ympäristö = julkaisu esiintyy parhaassa julkaisusarjassa (alan huippulehdessä) Maistuva ja ravitseva ateria = julkaisu esittää merkittäviä tuloksia (ja niihin johtaneen tutkimuksen) Kaunis kattaus = julkaisun rakenne on selkeä ja esitystapa lukijalähtöinen (teksti, kuvat, taulukot) M. Airila