Suurten kaupunkien turvallisuussuunnittelu – seminaari

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Uusi lastensuojelulaki ja ehkäisevä lastensuojelu
Advertisements

Milloin lastensuojeluilmoitus on tehtävä ja mitä siitä seuraa?
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
kuntayhtymänjohtaja Timo Tolppanen
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2010 ja Terveyden edistämistoimijoiden yhteistyöseminaari Kommenttipuheenvuoro ”Kumppanin kylijessä”
Osavuosikatsaus Q Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus
Paneeli – Tehokkuutta ja toimivuutta laadulla ja kilpailulla?
Perhesosiaalityö Kokkolassa
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA
JYVÄSKYLÄN VAMMAISPALVELUT
Maritta Törrönen, Sosiaalityön professori Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Lastensuojelun tila nyky-Suomessa.
Taustoja 1993 Vaikean Perheväkivallan Tukiryhmä - työtapoja ja yhteistyömuotoja - terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöistä koottu asiantuntijaryhmä.
Imatran hyvinvointipalveluiden organisaatiouudistus
Lähisuhdeväkivaltarikoksesta epäillyn ohjaaminen kuulustelusta väkivaltaa katkaisevaan palveluun Oulu Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Hyvärinen.
Esitys Juha Mieskolainen
HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMAN LAATIMINEN
Lastensuojelun asiakkaat (kriteeri: lapsen kasvu/kehitys tai terveys vaarassa, välitön ls-tarve) vanhemman/huoltajan päihteiden käyttö (lapsen hoito vaarantuu,
Lasten mielenterveyspalvelujen porrastus – uudet tehtävät 2012 alkaen
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Tähän tarvittaessa otsikko
Syömishäiriöiden hoito OYS:n Lasten ja Nuorten klinikassa
Taysin nps ja lastensuojelun yhteistyö
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
YKSILÖ – JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU
Väestö Vantaan osa-alueilla
APUA SINUN AVULLASI Kotimaan valmius Toimintalinjaus Ensihuollon ja henkisen tuen osaaminen ja valmius paremmaksi.
Asiakastyytyväisyyskysely ulkomaisen tutkinnon tunnustamispäätöstä hakeneille 2009 Opetushallitus Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu –yksikkö.
Minna Asplund Kaisa Humaljoki
Neuvolan mahdollisuudet lasten suojelussa
Lastensuojelu nuoren tukena
MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ KANTA-HÄMEEN POLIISILAITOKSEN ALUEELLA
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Päiväkeskustoiminnan tulevaisuus Lahti Kari Haavisto, STM PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto.
1 STM ja Stakes Rintanen Miten hoitotakuu toteutuu terveyskeskuksissa? Trendiyhteenvetoja Terveyskeskusten johtavien lääkärien kannat kysely maalis-huhtikuussa.
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Tieliikenneonnettomuudet Kokkolassa Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys 2011.
Sosiaalinen kuntoutus
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
NEUVOLAN PERHETYÖ
sosiaalialan käytäntötutkimus porvoossa
LT Q1 2007, Lännen Tehtaat Oyj OSAVUOSIKATSAUS Q1/2007 Matti Karppinen Toimitusjohtaja.
Lääninhallitus valvoo ja ohjaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa
VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Turvallisuussuunnittelu – haetaanko vastauksia todellisiin uhkiin vai mielikuviin Suurten kaupunkien turvallisuus- suunnittelu.
Päivi Juurinen, suunnittelija
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
Eija Peltonen, TtM, suunnittelija
Lännen Tehtaat Vuosi Tulos/osake , euroa IFRS.
Tilinpäätös 2004.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
© Tampereen kaupunki Lainrikkoja-asiakkaat kunnallisen sosiaalityön haasteena Maria Palmgren johtava sosiaalityöntekijä Tampere.
SOSIAALIPÄIVYSTYSRENGAS – TYÖPAJA Pikassos Oy Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa suunnittelija Mervi Janhunenprojektityöntekijä.
AH Lastensuojelulaki sosiaalityön arjessa Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö Arja Honkakoski Sosiaalityön kehittämispäällikkö.
1 Lastensuojelun tieto lapsesta - Mille tiedolle tuki ja työskentely rakentuu? Tuula Kivistö-Pyhtilä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun.
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
Sosiaalihuoltolaki.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmä
LAKI POTILAAN ASEMASTA JA OIKEUKSITA Potilaan keskeiset oikeudet Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun Pääsy hoitoon.
KOTI Kotipalvelu Perhetyö Järjestöt Koulu Vertais- tuki Kulttuuri- ja liikunta- palvelut Harras- tukset Päihde- ja mielen- terveys- palvelut Päihde- ja.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
AIKUISSOSIAALITYÖ OSALLISUUTTA TUKEMASSA Marja Paananen kehittäjäsosiaalityöntekijä.
Asiakaslähtöisyys, dialogisuus ja monialaisuus Kouvolan yhteispäivystysmallissa?? Kimmo Salmio Akuuttilääketieteen ja yleislääketieteen el Ylilääkäri,
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
Etsivä nuorisotyö Kemissä Argos. Taustaa ja tuloksia Argos -etsivän nuorisotyön hanke aloitti Kemissä heinäkuussa 2008 Työparitoiminta Tuloksia 2008 hanke.
Psykososiaalisen tuen toimijat Keski-Suomessa
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT PUNKALAITUMELLA
Varhaisen vaiheen moniammatillinen yhteistyö
Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä.
Mikä muuttuu HYTEssä ja SOTEssa 2021?
TORNION KAUPUNGIN NUORISOTOIMI
Esityksen transkriptio:

Vantaan kriisikeskus kansalaisten selviytymisen tukija viranomaisyhteistyössä Suurten kaupunkien turvallisuussuunnittelu – seminaari 25.9.2007 Anna Cantell-Forsbom psykososiaalisten palvelujen päällikkö 25.9.2007

Vantaan kriisikeskus Ympärivuorokautinen sosiaali- ja kriisipäivystys (24 h/vrk) Aloittanut toimintansa 4.5.1998 (päätös 1.1.1998 alkaen) Vantaalla sosiaalipäivystys (klo 16-22) ennen Kriisikeskusta vuodesta 1989 Mobile-hankkeen ympärivuorokautinen kriisityön yksikkö 9.1.1995-30.4.1998 Arkitilanteiden kriisivalmius; fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen tuki Suuronnettomuusvalmius Vuorossa tavallisesti 2-4 henkilöä, yövuorossa työpari kriisityöntekijä – sosiaalityöntekijä Vuorossa aina kriisityöntekijä ja virka-ajan ulkopuolella aina yksi Nimenmuutos: Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys valmisteilla 25.9.2007

Väestö suuralueittain 1.3.2007 190 195 henkilöä *Ennakkotieto Kivistö ~7250 Myyrmäki ~50 020 Aviapolis ~13 350 Korso ~27 380 Koivukylä ~23 910 Tikkurila ~36 320 Hakunila ~28 430 Vantaan suuralueet ovat suomalaisten kaupunkien kokoisia. 25.9.2007

Kriisikeskuksen henkilökunta (19): Johtaja, kanslisti, johtava stt, 7 sosiaalityöntekijää, (johtava kriisityöntekijä) 9 kriisityöntekijää sosiaalityöntekijä kanslisti kriisityöntekijä johtava kriisityöntekijä johtava sosiaalityöntekijä johtoryhmä Perhepalvelujen johtaja Palvelupäällikkö 25.9.2007

Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio Sosiaali- ja terveyden-huollon toimiala Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Salminen Erikoissairaanhoito Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen Lasten päivähoito-palvelut Päivähoito-palvelujen johtaja Sole Askola-Vehviläinen Terveyden-huollon palvelut Terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö Vanhus- ja vammais-palvelut Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Hallinto- ja talouspalvelut Hallinto- ja talousjohtaja Ari Toiva 25.9.2007

Psykososiaaliset palvelut Lastensuojelun avopalvelut Perhepalvelut perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen Tulosaluejohdon tuki ja keskitetyt/yhteiset palvelut Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto palvelupäällikkö Arja Ruponen Psykososiaaliset palvelut palvelupäällikkö Anna Cantell-Forsbom Lastensuojelun avopalvelut palvelupäällikkö Jaana Vilpas Lasten sijaishuolto palvelupäällikkö Anne Kaatra Aikuis-sosiaalityö palvelupäällikkö va.Maarit Sulavuori Päihdepalvelut palvelupäällikkö Hilkka Vihavainen Äitiys- ja lastenneuvolat Koulu- ja opiskelu-terveydenhuolto, Lapsiperheiden kotipalvelu Perhe- ja nuorisoneuvolat Psykologipalvelut, Kuraattoripalvelut, MYPT, Kriisikeskus Perhekuntoutus-palvelut Elatusturva Perhetukiyksiköt Vastaanotto- ja arviointi Perhe- ja laitos- hoito Jälkihuolto, tukiasunnot Aikuistukiyksiköt Sos.luototus Kuntott. työtoiminta Sovittelutoimisto, Mamukoordin. Vapaaeht. t. tuki A-klinikkatyö Kuntouttava asumispalvelu Ehkäisevä päihdetyö Ruotsinkielisten palvelujen koordinaattori palvelupäällikkö Anne Kaatra 25.9.2007

KRIISIKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Kriisikeskus vastaa kuntalaisten välittömään avuntarpeeseen silloin, kun jokin ennakoimaton psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen tai muu äkillinen tilanne vaatii ulkopuolisten auttajien väliintuloa, kriisivaiheen yli auttamista ja jatkotoimenpiteiden järjestämistä Kriisikeskus huolehtii virka-ajan ulkopuolella viranomaistehtävistä, kuten lastensuojeluilmoitusten tutkimisesta, lasten kiireellisistä huostaanotoista ja eräissä tapauksissa toimeentulotuen myöntämisestä 25.9.2007

Kriisikeskus on valmiudessa 24 h arki- ja suuronnettomuuksien varalta ja järjestää psykososiaaliset palvelut uhreille ja läheisille Kriisikeskus ehkäisee toiminnallaan kriisitilanteiden syntymistä, edistää kriisistä selviytymistä ja pyrkii kriisitilanteiden kielteisten seurausten minimointiin Kriisikeskus toimii kriisityön asiantuntijana suhteessa muihin auttajatahoihin 25.9.2007

Lainsäädäntöä: lastensuojelulaki (417/2007 ja 683/1983) psykososiaalisen tuen järjestäminen perustuu pelastuslakiin (468/2003, 6§), pelastusasetukseen (787/2003, 6§) ohjeet psykososiaalisen tuen järjestämisestä STM:n työryhmämuistio (1/1998) sosiaalihuoltolaki (710/1982) – velvoite sosiaalihuollon järjestämisestä (15 §:Kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava laitoshuollon ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle) kansallisen sosiaalihankkeen osahanke 6: sosiaalipäivystys maahan vuoteen 2007 mennessä, velvoite kunnille 25.9.2007

TOIMINTAMUODOT asiakastyö kriisikeskuksessa kotikäynnit puhelintyö asiakastyö kriisikeskuksessa kotikäynnit asiakastapaamiset muissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä sekä poliisilaitoksella asiakastyö yleisötilaisuuksissa ja -tapahtumissa auttamistyö onnettomuus- ja kriisitilanteissa jälkipuintitarpeen arviointi- ja välitys yhteistyö- ja konsultointi viranomaiset seurakunnat järjestöt 25.9.2007

TILASTOTIETOJA (2006) 11 222 yhteydenottoa vuodessa Yhteydenotot: 11 222 yhteydenottoa vuodessa Virka-ajan ulkopuolella 70 % 25 % klo 22-08 välisenä aikana 57 % henkilö itse tai muu henkilö yhteydenottajana Poliisin kanssa 21 % (= 2 365 kertaa) Terveydenhuolto 5 % (= 534 kertaa) Puhelimitse 88 % Asiakkaat: 90 % asiakkaista vantaalaisia 1 % ei Suomen kansalaisia Naiset ottavat yhtä paljon yhteyttä kuin miehetkin 25.9.2007

Kriisikeskuksen tilastotietoja, jatkuu: kotikäyntejä keskimäärin 0,6 krt/vrk (207 kpl) muita tapaamisia 854 (kk, poliisilaitoksella…) 3 krt/vrk asiakkaan kohtaaminen kasvokkain 3 krt/vrk kuoleman ja onnettomuuksien kanssa tekemisissä joka toinen päivä tekemisissä tulipalon uhrien kanssa 3 krt/vrk väkivalta 8 krt/vrk päihteiden kanssa tekemisissä lastensuojeluilmoituksia 2 254 kpl kiireellisiä huostaanottoja 52 kpl (1-8/2007 jo 50 kiireellistä huostaanottoa tehty) 25.9.2007

Ensisijainen yhteydenoton syy (2006): Lastensuojelutyö 42 % (2007: 46,5 %) 23 % päihteet, 20 % rikos/epäily, 7 % mt-vaikeuksia Mielenterveydelliset ongelmat 21 % mm. itsemurha-uhka Perhesuhteet 21 % (mm. lähisuhdeväkivaltaa, kasvatus- ja parisuhdevaikeuksia) Kuolema, onnettomuudet jne. 8 % Päihteet ilman lastensuojelutarvetta 5 % 25.9.2007

Suuronnettomuuden määritelmä Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, joka on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän tai onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. (Laki onnettomuuksien tutkinnasta 1995/282) 25.9.2007

Kriisityö: Kaikki ne toimenpiteet, joilla pyritään edistämään järkyttävistä kokemuksista selviytymistä sekä torjumaan ja lievittämään onnettomuuksien ja muiden äkillisten järkyttävien tapahtumien aiheuttamaa psyykkistä stressiä ja sen seuraamuksia Ne toiminnot, joita kriisiryhmät tai vastaavat toteuttavat välittömästi äkillisten traumaattisten tilanteiden jälkeen Palvelujen kokonaisuus, jotka järjestetään onnettomuuksien ja äkillisten järkyttävien tilanteiden uhrien auttamiseksi (Murtomaa ym.1998; Narumo & Murtomaa 1998; Harjajärvi, Kiikkala & Pirkola 2007; Saari S.2006.) 25.9.2007

Psykososiaalisen tuen määrittelyä kaikki toiminta, joka järjestetään, joilla ihmisiin kohdistuvia onnettomuuden / kriisin seurauksia voidaan rajoittaa toiminta, jolla tapahtuman aiheuttamaa psyykkistä stressiä lievitetään psykososiaalisella tuella tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, joka muodostuu ihmisen auttamiseksi tarkoitetuista psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen tuen palveluista (Murtomaa ym.1998; Narumo & Murtomaa 1998) 25.9.2007

Käytännön kokemuksia kriisityöstä arkipäivän kriiseissä ja suuronnettomuuksissa Valmius akuutteihin kriiseihin edellyttää: suunnittelua, sopimuksia, yhteisiä toimintamalleja, sääntöjä (valmiussuunnitelma, hälytyskaavio, tilannekuvajärjestelmä, yhteistyö VaPePan, HeHu:n ja viranomaisten kanssa) selkeä työnjako, luottamus ammattitaidon ylläpitämistä, kouluttautumista riittävät resurssit, toimitilat, välineet, henkilöstö harjoittelua, toimintamallien testaamista, tiedottaminen arviointia, kokemusten jälkipuintia, kokemuksista oppimista työntekijöiden jaksamisesta huolehtimista, työnohjaus, tilanteiden jälkipurku, keskustelumahdollisuus 25.9.2007

Kriisikeskuksen viranomaisyhteistyö suuronnettomuuksissa ja isommissa päivittäisonnettomuuksissa Myyrmannin pommiräjähdys 2002 (-2007) Keski-Aasian tsunami-katastrofi 2004-2005 (-2007) Lontoon pommi-iskut 2005 Libanonin evakuointilennot 2006 Tulipalot Liikenneonnettomuudet Vakavat onnettomuudet, kuolemantapaukset Uhkaavat tilanteet SAR-harjoitukset, viranomaisyhteistyön harjoittelua lentokentällä Ankkarock, ym. viranomaisyhteistyö tapahtumissa 25.9.2007

Psykososiaalinen tuki onnettomuustilanteessa (esim Psykososiaalinen tuki onnettomuustilanteessa (esim. Libanonin evakuointilennot) esite / info oireista ja palveluista jatkoselvittelyt, matkustussuunnitelmat, yhteystiedot määränpäässä majoitus ruoka, juoma hygieniavälineet vaatteet, kengät, huovat lelut hävinneet tavarat : esim. matkatavarat, avaimet, pankkikortti, henkilöpaperit soitto omaisille keskustelu, arviointi, hoitoonohjaus 25.9.2007

Lastensuojelutyö suuronnettomuustilanteissa Fyysinen turvallisuus (yhteistyö) Lapsen ikä ja kehitystaso Rauhoittuminen ja rauhoittaminen, psyykkinen turvallisuus Medialta ja muilta häiritseviltä tekijöiltä suojaaminen Läsnäoleva, ammattitaitoinen, tunteva, rauhallinen ”järjen” aikuinen Perustiedot, sosiaalinen verkosto Terveydentilan tarkistus, lääkärin tarve? Tarvittavat päätökset ja lastensuojelulliset toimenpiteet Lastensuojeluilmoitus, (kiireellinen huostaanotto ja sijoitus ?) Alkuarvio jatkohoidosta Sopimukset jatkotoimenpiteistä, jatkohoidosta 25.9.2007

Sosiaalipäivystyksen laatukriteereitä (STM 2005:8) Välittömän avun tarpeeseen vastataan Sosiaalipäivystys on toimiva osa peruspalveluja Yhteistyö- ja konsultaatiovalmiudet ovat kunnossa Ammattitaito on tehtävien vaatimusten mukainen Hyvin järjestetty tuki arkipäivän tilanteissa luo valmiutta suurten onnettomuuksien hoitoon Päivystystyö on työntekijälle turvallista Seuranta tukee työn kehittämistä 25.9.2007