Insinöörien osaamistarpeita PK- yrityksissä - alustavia tuloksia EK:n kyselystä Inssi-seminaari 2.11.2009

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta
Advertisements

Työelämän ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön haasteet Opettamisesta osaamiseen –seminaari, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Uusi osaaja - hanke Tapaaminen Omniassa
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen 1.
Työ(hön)valmentajat opetuksen tukena
Tutkinnon osat Tuotteen / palvelun suunnittelu (ja dokumentointi) 10 ov työmenetelmien ja –välineiden suunnittelu oman työn suunnittelu tuotesuunnitteluprosessin.
vs. koulutuspäällikkö Eija Haverinen,
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Tekniikka ja merenkulku Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Technology and Maritime Management INSSI-hanke.
Satu Helmi & Ismo Kantola
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
- mahdollisuus kehittämiseen -
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
LogiCity Tuomas Mikkola Turun Seudun Kehittämiskeskus
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Sirkka Hulkkonen
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
OPPIMISEN TILAT Uusi pedagoginen paradigma
Tuulivoima Tekesin strategiassa
Täydennyskoulutuksen verkostomalli – Vaihe I - II OSAAVA - ohjelma
10/2009 © Copyright Tekes Kilpailukykyä ja työelämän laatua Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus (TYKE) Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen.
KOMPETENSSIANALYYSI KPAMK:SSA Case liiketalous, Kokkola
FUAS Kielet ja viestintä
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala, Kuopio
PK-yritysten liiketoiminnan kehittäminen osana perusopetusta 1 A M K: perustehtävät OPETUST & KALUE- VAIKUTUS.
Aija Hietanen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Opettamisesta osaamiseen – kehittämisohjelma Metropoliassa Opettamisesta osaamiseen - kehittämisohjelman avausseminaari Leena Koivumäki,
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
FinnWell -ohjelma 2007 – 2009 Kalevi Virta. Mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat FinnWell- ohjelman jatkoa ja Tekesin positioitumista terveydenhuollon.
Historia ja tausta: Alku 70-luvun tutkinnonuudistuksessa Alku 70-luvun tutkinnonuudistuksessa Monivaiheinen kehitys yli 30 vuoden aikana Monivaiheinen.
Kielten vastuuopettajapäivät, Rovaniemen amk TkT Marjatta Huhta Master’s Thesis –tuki Industrial Management -ohjelmassa.
Hyvän oppimisen malli LAMKissa
W w w. h a m k. f i Ylermi ohjausryhmä Helena Turunen mi.
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Toiminta-ajatus ” Parantaa jäsenen työmarkkina-arvoa, elämän laatua ja ammattikunnan vaikuttavuutta. ”
YRITTÄJYYS HAASTEENA KESKI-POHJANAAMAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA NURMENNIEMI 2008.
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ TykePartner III–hanke 2008 – ohjausryhmä.
Professori Päivi Häkkinen Erikoistutkija Marja Kankaanranta AGORA LEARNING LABORATORY (ALL)
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
Valtakunnallinen seminaari , Helsinki Insinöörikoulutuksen kehittäminen - Haasteet ja yrityselämä - Insinöörikoulutus ja opettajuus.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
Ops seminaari Askola.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT – UUDENLAISIA TAITOJA
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
Oulun ammattikorkeakoulu. Suomalainen koulutusjärjestelmä.
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Miksi Pohjoismaiden innovaatioyhteistyötä? erikoistutkija Hannu Lipponen Kauppa- ja teollisuusministeriö Oulu
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
Restonomi, ylempi AMK Matkailu- ja palveluliiketoiminta, 90 op
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
TUTKE Koordinoivan hankkeen ja klusteritutkimusten väliraportti
Infra-alan ammattikorkeakouluopetuksesta
Insinööri (ylempi AMK), ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma
Restonomi (ylempi amk)
Tradenomi, ylempi AMK Liiketoiminnan kehittäminen, 90 op
Agrologi (ylempi AMK) Maaseudun kehittämisen tutkinto-ohjelma, 60 op
Vauhtia ja motivaatiota opiskeluun työtä opinnollistamalla
Saimaan ammattiopisto Sampo
Hanke
Evästystä paikalliseen ops-työhön
Hanketyö johtamisen ja kehittämisen välineenä
SOSIONOMI 210 OP Sosionomi osaa ratkaista sosiaalialan ongelmia, ennakoida tulevaisuuden muutoksia, tuottaa ja kehittää sosiaalipalveluja. Hän osaa ohjata.
Esityksen transkriptio:

Insinöörien osaamistarpeita PK- yrityksissä - alustavia tuloksia EK:n kyselystä Inssi-seminaari

Esitys vertaa insinöörikoulutuksen kehittämisideoita PK-yritysten tarpeisiin 1.Elinkeinoelämä tarvitsee osaavia insinöörejä 2.Tekniikan yhteistyöryhmän tuotti runsaasti näkemyksiä insinöörikoulutuksen uudistamiseksi – Inssi-hanke jatkaa työtä 3.PK-yritykset vahvistavat, että uudistukset ovat tarpeen 4.Uudistukset pannaan toimeen yhteistyöllä!

Elinkeinoelämä tarvitsee osaavia insinöörejä

Ammattikorkeakoulut ovat yrityksille tärkeä rekrytointikanava Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä yhteensä henkilöä vuonna 2007 Henkilöstö- ja koulutustiedustelu, EK 2007

Tekniikan osaamistarve on kärjessä Koulutusalojen painotus EK:n jäsenyritysten rekrytoinnissa ammattikorkeakouluista Henkilöstö- ja koulutustiedustelu, EK 2008

TEK Maailmassa valmistuu vuosittain noin miljoona uutta insinööriä Kiinassa Intiassa USAssa Suomessa Ruotsissa muu maailma Laatu on ainoa kilpailuaseemme

Tekniikan yhteistyöryhmän tuotti runsaasti näkemyksiä insinöörikoulutuksen uudistamiseksi – Inssi-hanke jatkaa työtä Lisätietoja:

Matemaattis- luonnontieteellinen osaaminen Tutkimus ja tiedonhankintamenet elmät Oman alan tekninen osaaminen Menetelmäosaaminen; suunnitelmat, mallit ja ratkaisut Kestävä kehitys, ekosysteemien toiminta ja elinkaariajattelu Teknologian käytettävyys ja tuotteistaminen Liiketoimintaosaaminen -yrittäjyys Jonkin tukiaineen vahva hallinta Globaali arvoverkosto- osaaminen Jaettu asiantuntijuus, yhteisöllinen oppiminen ja fasilitointitaidot Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuus- osaaminen Knowledge management ja liikkuvan ja hajautetun työn tekeminen ja johtaminen Osaamisen johtaminen Vastuullisuus ja eettisyys Ammatillinen hyvinvointi/stressin- ja epävarmuuden sietokyky Elinikäinen oppiminen Tekniikan ydinosaaminen Poikkitieteellinen osaaminen Vuorovaikutus, kansainvälisyys ja organisaatio-osaaminen Arvot ja asenteet Turvallisuus ja riskienhallinta (tietoturva) Luovuus ja innovatiivisuus TEK Insinööriltä edellytetään monipuolista osaamista

Insinööri oppii myös tekemällä -Luova ongelmanratkaisukyky suomalaisen insinöörin vahvuus -Pelkkä työkokemus ei vielä riitä – oppimisen tukeminen! -Korkeakoulutasoinen työssä oppiminen ja teoreettinen tieto täydentävät toinen toisiaan •Tutkintojen kehittämisessä kuultava työelämää Lisätietoja: Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista, Ida Mielityinen (Toim.), Tekniikan yhteistyöryhmä, TEK 2009

Teknologinen osaaminen on keino luoda kestävästä kehityksestä kilpailuetua •Kaikki vannovat nyt ”Green Jobs” nimeen •Mistä ”ylijäämämaat”, kuten Kiina, ostavat kriisin jälkeen tuotteita ja palveluita? Protektionismi? •Suomalaisen kestävän kehityksen osaamisen on oltava ylivertaista –Lisäarvon luominen asiakkaalle ja asiakkaan kanssa, esimerkiksi materiaali- ja energiatehokkuus ja innovatiiviset logistiikan ja elämisen infran uudet ratkaisut –Teknologia mahdollistajana - palvelumuotoilu - tuotteistaminen – viestintä – syvällisten kumppanuuksien luominen jne

Insinöörikoulutusta on uudistettava (1) •Edistetään syväoppimista – tiedon välittämistä on painotettu liikaa •Systeemiajattelu •Ymmärrystä omasta roolista yhteiskunnassa •Realistista näkemystä omista vaikutusmahdollisuuksista •Kyseenalaistamista ja rohkeutta •Yhteistyötä teknologian eri osaamisalueiden ja eri tieteenalojen kanssa. •Ei tehdä vain asioita paremmin – vaan parempia asioita!

Insinöörikoulutusta on uudistettava (2) •Arvot ja asenteet tiedon ohella tärkeitä •Arvot syntyvät vuorovaikutuksessa yhteisössä •Oppimisyhteisöt kilpailukykyisiksi muiden yhteisöjen kanssa •Oppimisen tilat kuntoon, myös mentaalinen ja sosiaalinen! •Opiskelijat, opettajat ja työelämä mukana oppimisprosessissa •Tutkiva ja kehittävä oppiminen, jossa eri osa-alueiden painoarvo vaihtelee aiheen mukaan Lisätietoja: Tekniikan korkeakoulutus – Ihmisten ja ympäristön hyväksi, Annina Takala, Tekniikan yhteistyöryhmä, TEK 2009

PK-yritykset vahvistavat, että uudistukset ovat tarpeen

Vain osa pk-yrityksistä tyytyväisiä nykymuotoiseen insinöörikoulutukseen Kuva kertoo, missä määrin vastaajat kokevat nykymuotoisen insinöörikoulutuksen ammattikorkeakouluissa vastaavan yrityksen tarpeisiin.

Hämeessä eniten tyytyväisiä PK-yrityksiä % Kuva kertoo, kuinka suuri osa vastaajista kokee insinöörikoulutuksen vastaavan tarpeisiin erittäin tai melko hyvin. Analyysi on vain niiltä alueilta, joilta on vähintään 20 vastaajaa

Energiateollisuus muita tyytyväisempi toimiala % Kuva kertoo, kuinka suuri osa vastaajista kokee insinöörikoulutuksen vastaavan tarpeisiin erittäin tai melko hyvin. Analyysi on vain niiltä toimialoilta, joilta on vähintään 20 vastaajaa

Tekniikka, arvot ja asenteet työelämävalmiuksien kärjessä % Kuva kertoo, kuinka suuri osa vastaajista kokee osaamisen kuvaavan erittäin tai melko hyvin ammattikorkeakouluista valmistuneiden insinöörien työssään tarvitsemia valmiuksia.

Koulutusohjelmien nimiä mietittävä uusiksi % Kuva kertoo, kuinka suuri osa vastaajista kokee koulutusohjelman kuvaavan erittäin tai melko hyvin yrityksen rekrytointitarpeita.

Insinöörien tehtävissä entistä enemmän kehittämistä ja innovointia % Kuva kertoo, kuinka suuri osa vastaajista kokee tietyn avainsanan kuvaavan erittäin tai melko hyvin insinöörin tehtäväpainotuksia lähitulevaisuudessa.

Uudistukset pannaan toimeen yhteistyöllä!

Yli neljännes yrityksistä tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa Henkilöstö- ja koulutustiedustelu, EK 2008

Yhteistyö painottuu opinnäytetöihin, vierailuihin ja harjoitteluun *) Kummitoiminta, kumppanuussopimukset, stipendit, materiaali- ja laitehankinnat, muu taloudellinen tuki %-osuus yrityksistä Henkilöstö- ja koulutustiedustelu, EK 2008

Osaamisperustaisuus innostaa yhteistyöhön •Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat •Substanssiosaamisen ja asiantuntijuuden ymmärrys •Tekemisen osaamisen arvostus •Tekemisen osaamisen arviointi •Yhteiset oppimisympäristöt Työelämäyhteistyön edellytykset lisääntyvät, yrityksiä on entistä helpompi motivoida mukaan!