Tulevaisuuden työ tapahtuu verkostoissa OVET Verkostoitumisseminaari 24.5. 2012 Marita Aho www.ek.fi/oivallus Näkökulmana työelämän tarpeet niin, että kysytään myös kuka tulevaisuudessa tekee työtä ja millainen tulevaisuuden työntekijä on? Tienari ja Piekkari 2011 ”Z ja epäjohtaminen”: Z-sukupolvi on siirtymässä työelämään… mutta sukupolvien rajat eivät ole tarkasti ikään sidottuja, vaan liittyvät enemmän asenteisiin ja elämäntapaan. Kirjoittajien mukaan kukin voi itse määritellä, mihin sukupolveen henkisesti kuuluu. Esimerkki: Finanssialan kyvykkyydet 2020, muutos ”pönöttävästä, vaikeasta ja kiireisestä liituraitaimagosta”, tavoitteena joustavampi ja luovuutta tukeva työkulttuuri. Esimerkki johtamisesta: Finanssiala, johtamisen kehityssuuntina onnistumisten edellytysten luominen, kaikkien osapuolten merkityksen kokemusten vahvistaminen, itsensä toteuttamisen tunteen vahvistaminen, hyvän elämän edistäminen, kaksisuuntainen vaikutussuhde johtajan ja johdettavien välillä, johtajuus ei yksilön, vaan organisaation ominaisuutena…

Moniosaajuus syntyy ryhmissä Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Esimerkki abstraktiotason kasvamisesta, moniosaajuudesta ja tarkkojen nuottien puuttumisesta: Lappset, taiteiden, oppimisen, liikkumisen ja teknologian asiantuntijat yhteen yrityksen tuotekehityksen kanssa; ensin kokeilua ja intuitiota, koska markkinaa teknologiaa ja oppimista yhdistävälle leikkipuistolle ei vielä ollut olemassa. Ensin ”discovery”, sitten ”define” ja ”design”. Työn jatkuessa kolme alunperin erillistä kehitystiimiä koottiin yhteen. Aluksi ei selkeää tavoitetta, mutta siihen työn edistyessä siirryttiin. Jos projekti tehtäisiin uudestaan, siihen yhdistettäisiin heti kaupallinen osaaminen. Esimerkki moniosaajuudesta: UPM ja Artek, puumuovikomposiitti huonekalujen ja rakentamisen materiaalina: kuluttajalähtöinen muotoiluosaaminen yhdistyi maailmanlaajuiseen B-to-B osaamiseen, suurten volyymien valmistusosaamiseen ja vahvaan insinööriajatteluun Esimerkki kokeilujen merkityksen kasvusta ja uuden luomisesta: Finanssiala, jatkossa entistä tärkeämpää on kehittämisosaaminen, uuden luominen ja kokeilualttiuden edistäminen. Yhteistyö asiakkaiden kanssa (Tapiola-ryhmä www.avainklubi.fi) tärkeää, mutta edellyttää kuluttajien luottamuksen rakentamista uudelleen (Vrt. finanssikriisin juuret!). Asiakastarpeen huomioiminen: yhä läpinäkyvämpiä, eettisempiä ja vastuullisempia toimintatapoja! Itsesäätelyn kehittäminen. Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin Muutokset heijastuvat myös työn organisointiin ja johtamiseen

Luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen lähtökohdaksi! Luovuuden, innovatiivisuuden & yrittäjämäisen asenteen edistäminen ≠ yksittäiset kurssit, oppiaineet tai edes yrittäjäksi kasvattaminen Luovuus = (melkein sama kuin) yrittäjämäinen asenne, mahdollisuusajattelua, rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin, vimmaista kokeilemista ja testaamista, ”yrittäjyyden ydin on siinä että uskaltaa yrittää” Esimerkki: Finanssialan kyvykkyydet 2020, Innovaatioiden rooli finanssisektorilla ei ole itsestään selvä. Nykyinen innovaatiokyvykkyys pohjautuu pitkälti teknologiaan, eikä muunlainen innovointi (palveluinnovaatiot laajassa merkityksessä) ole vielä saavuttanut riittävää huomioarvoa. Esimerkki: Finanssiala, luovuuden pahin vihollinen on jatkuvan tuloksenteon paine ja luovuus tapetaan usein vahingossa tuottavuuden, yhtenäisyyden ja kontrollin nimissä. Esimerkki: Finanssiala, Innovaatiokyvyn kehittämisessä on tärkeää kehittää ja ylläpitää ilmapiiriä ja prosesseja, joissa uusia ideoita on helppo esittää sekä yhteistyö yli yksikkörajojen toimii.

”Suomalainen koulutus tuottaa korkeatasoisia yksilösuorittajia.” - Haastateltu henkilöstöjohtaja Tulevaisuuden palveluja tuotetaan tulevaisuudessa yhä useammin erilaisten luottamuspohjaisten verkostojen kautta: yritysten tai yritysryhmien sisällä tai yhdessä yrityksen ulkoisten kumppaneiden kanssa. Suurimmat mahdollisuudet terveys-, hyvinvointi-, vapaa-aika- ja elämyspalveluista. Verkostojen rakentaminen, johtaminen ja toiminnan kehittäminen korostuu osaamistarpeena. Verkostojen rakentamisessa on kyettävä tunnistamaan liiketoiminnan mahdollisuuksia toimialarajoista piittaamatta. Riskienhallinta, analyysi toimijoista ja heidän vahvuuksistaan sekä analyysi siitä, miten verkostossa voidaan toteuttaa luottamuspohjaista win-win-liiketoimintaa. Esimerkki verkostoitumisesta hyvinvointipalveluiden hyödyntäminen vakuutusalalla monipuolistamalla perinteisiä vakuutustuotteita ja –palveluita. Toinen esimerkki verkostoitumisesta: myös public-private-partnership joissa yksityisen sektorin voimin tuetaan julkisen sektorin tavoitteita, esimerkiksi kertamaksuiset lisäeläkevakuutukset ja hoivavakuutukset

Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. Esimerkki moniosaajuuden syntymisestä ryhmissä: WSP Finland, Rakennetun ja luonnontilaisen ympäristön kehittäminen, jossa asiakkaalle tarjotaan kustannustehokkaita ratkaisuja ympäristö-, esteettömyys-, design-, arkkitehtuuri-, rakennesuunnittelu- (sis. mm. kantavat rakenteet-, rakennusfysiikka-, sekä palo- ja äänitekniikkaosaaminen) osaamisia yhdistelemällä Kolmas esimerkki verkostoitumisesta: Kemiran ja VTT:n vesiteknologian huippuosaamiskeskus SWEET, joka kerää suomalaista vesiosaamista ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ympäristöliiketoiminnan alalla toimiville yrityksille, yhdistetään vesikemian osaaminen (kemikaalien hyödyntäminen veden puhdistamiseksi tai veden käytön tehostamiseksi teollisissa prosesseissa) ja tekniikan osaaminen Neljäs esimerkki verkostoitumisesta CLEEN Oy, tavoitteena erottautuminen kilpailijoista energia- ja ympäristöosaamisen avulla, teknologiaosaaminen, jatkossa tarvitaan myös muuta osaamista: taloustieteet, kuluttajapsykologia, IPR ja sopimusjuridiikka, sosiologia ja lääketiede

kannattaa kallistaa oikealle, kysymys ei ole nollasummapelistä. Vaikka vaakaa kannattaa kallistaa oikealle, kysymys ei ole nollasummapelistä. Hyvän työn tunnusmerkit: Excellence, Engagement ja Ethics (Howard Gardner, Harwardin yliopisto. Mistä excellence syntyy? Osaamisia tuodaan yhteen sekä sisäisesti organisaatiota muokkaamalla tai tiimejä sekoittamalla että hankkimalla osaamista yrityksen ulkopuolelta. Rajapintojen yli käyminen on osaamishaaste. Usein puuttuu yhteinen kieli, vaikka areena rajapinnoille olisi olemassa. Muutos edellyttää sekä sitä tukevaa toimintakulttuuria sekä sitkeää harjoittelua Vaa’an kallistaminen koulutuksissa oikealla, sillä vaakaa kallistetaan myös työelämässäkin oikealle Oppimisessa ja koulutuksessa ei ole kysymys nollasummapelistä Ei yhtä Menetelmää (ei myöskään arvioinnissa, vaikka sitäkin on mietittävä uudelta pohjalta!) Vaihtelu auttaa mm. ymmärtämään, ettei sama kaava toimi kaikkialla Lähde: Trilling & Fadel (2009)