Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet

Esitys aiheesta: "Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet"— Esityksen transkriptio:

1 Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet
Mirja Hannula

2 Esityksen sisältö Taloudellinen tiedotustoimisto koulujen ja yritysten yhteistyön tukena Tilastotietoja Elinkeinoelämän osaamistarpeita EK:n koulutus- ja työvoimapolitiikan linjauksia

3 Tilastotietoja taustaksi

4 Väestön koulutustaso ikäryhmittäin 2008
Lähde: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010, JR / EL Innovaatioympäristö ja osaaminen, JR / EL

5 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2008
Peruskoulun 9. luokan päättäneet Jatkoi opiskelua valmistumisvuonna 2008 2007 2006 2005 2004 Lukiokoulutuksessa 32 743 51 % 50,8 % 51,1 % 53,2 % 54,1 % Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 27 100 42 % 40,7 % 40,1 % 39,4 % 38,4 % Peruskoulun 10 . luokalla 1 295 2,0 % 2,5 % Ei jatkanut opiskelua 3 602 5,0 % 6,5 % 6,8 % 4,9 %

6 Elinkeinoelämän osaamistarpeita
Oivallus Tulevaisuusluotain EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu

7 Teknologinen osaaminen Luovuus ja innovatiivisuus
Palveluosaamisen elementit/Tulevaisuusluotain Asiakaslähtöistä liiketoimintaosaamista tarvitaan prosessin alusta lähtien Asiakaspalvelu vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, ihmisten kohtaaminen Teknologinen osaaminen teknologia mahdollistavassa roolissa Verkostoituminen palvelumoduulien yhdistäminen yli toimialarajojen Palveluosaaminen Luovuus ja innovatiivisuus uudet palveluideat, tuotanto- ja markkinointiprosessit Tuotteistaminen asiakastarpeita joustavasti tyydyttävät malliratkaisut

8 Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, %
Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010

9 Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, %*)
*) Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä %-osuus Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009

10 Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä sektoreittain 2009, % *)
*) Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 %-osuus

11 Oppilaitosyhteistyön kohdentuminen koulutusasteittain EK:n jäsenyrityksissä 2008, %

12 Miltä tulevaisuus, 2020-luku, näyttää?

13 MONIOSAAJUUS SYNTYY RYHMISSÄ
Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin

14 Taustalla maailmanlaajuisuus ja liiketoimintaosaaminen
Verkosto-osaaminen Ilman teknologiaosaamista monet haasteet jäisivät ratkaisematta Kaikki alat ovat ympäristöaloja – Ympäristöosaamista tarvitaan! Viime kädessä asenne & pystyvyysuskomus ratkaisevat menestyksen Palvelut kehittyvät yhä useammin vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa . Käyttäjälähtöisyys! Kokeileminen on yksi design-ajattelun kulmakivistä Ideat hioutuvat innovaatioksi tyypillisesti ryhmissä

15 Design-ajattelu on menetelmä, joka yhdistää (ainakin) kolme osaamista
Lähde: Cooper 2003.

16 Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat.
Nuotiton työ edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa. Kuva illustroi työn tekemisen muutosta. (Kuva 2. väliraportista) Väitämme, että työnteon tavan muutos on keskeisin uusia osaamistarpeita generoiva tekijä: Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat Tulevaisuudessa yhä useammat työt muistuttavat mieluummin alempaa kuvaa kuin ylempää. ”Nuotiton työ” edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa.

17 1. Työ tapahtuu verkostoissa
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi 1. Työ tapahtuu verkostoissa Työn tulevaisuus 1. Työ verkostoituu Tulevaisuus on aina monelta osin kysymysmerkki, mutta yksi suunta on ilmeinen: reagoimme kehitysaaltoihin verkostoitumalla eri osaajien kanssa. Nämä verkostot – kanavat, joiden kautta yritys, organisaatio tai yksilö pääsee käsiksi sen omaa osaamista täydentävään tietoon tai taitoon – ovat oppivia verkostoja. 17

18 2. Kuin jazz-improvisaatiota
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi 2. Kuin jazz-improvisaatiota 2. Kuin jazz-improvisaatiota Työtä tehdään projekteissa, joiden kokoonpanot vaihtuvat. Kokoonpano tarvitsee vahvat osaamisen peruspalikat ja runsaasti halua kokeilla uutta eli improvisointia. Verkostona (ja bändinä) toimiminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden päälle rakentaminen ovat harjoittelua vaativia taitoja. Onnistumisen kannalta keskeistä, miten erilaiset osaajat toimivat yhteen. 18

19 3. Vimmainen kokeilija etsii uusia ratkaisuja
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi 3. Vimmainen kokeilija etsii uusia ratkaisuja 3. Vimmainen kokeilija etsii ratkaisuja Tulevaisuudessa korostuu erityisesti kaksi osaamisaluetta: yhteistyöhalu- ja kyky sekä valmius tarttua ongelmiin yrittäjämäisellä draivilla ja ratkaisuja etsien.

20 4. Osaamisalueet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi 4. Osaamisalueet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa Osaamisalueet 4. Osaamistarvealueet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa Menestyäkseen uuden luomisessa yritykset tarvitsevat yhteistyöverkostoihinsa liiketoimintaosaamista, teknologiaosaamista, ympäristöosaamista ja palveluosaamista. Verkosto-osaamiset kiteytyvät kykyyn hakea, jalostaa ja jakaa tietoa. Ne ovat liima, joka yhdistää toisiinsa erilaiset osaajat. 20

21 5. Maailmanlaajuisuus vaatii kykyä ja halua
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi 5. Maailmanlaajuisuus vaatii kykyä ja halua 5. Maailmanlaajuisuus vaatii kykyä ja halua Liiketoiminnan ja myös koulutuksen lähtökohtana on tulevaisuudessa ”born global”. Viime kädessä asenne ratkaisee – tässäkin asiassa. 21

22 6. Liiketoiminta lähtee ihmisestä
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi 6. Liiketoiminta lähtee ihmisestä 6. Liiketoiminta lähtee ihmisestä Käyttäjälähtöisyys edellyttää menetelmien taitamista: kykyä havaita ihmisten tarpeita, toiveita ja mielikuvia sekä kykyä tulkita tätä tietoa. Käyttäjien kanssa verkostona toimiminen, heiltä oppiminen ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen nousevat arvoonsa. 22

23 Millainen koulutus valmentaisi nuotittomiin töihin?

24 Luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen lähtökohdaksi!
24

25 Luovuus ≈ yrittäjämäinen asenne
Mahdollisuusajattelu Rohkeus tarttua mahdollisuuksiin Vimmainen kokeileminen, testaaminen ”Yrittäjyyden ydin on siinä, että uskaltaa yrittää.” Luovuuden, innovatiivisuuden & yrittäjämäisen asenteen edistäminen ≠ yksittäiset kurssit, oppiaineet tai edes yrittäjäksi kasvattaminen 25 Kirsi Juva

26 Asenne, usko pystymiseen
Taidot Tiedot Asenne, usko pystymiseen Koko totuus ei synny pelkästä tiedosta. Osaaminen muodostuu tiedoista, taidoista, asenteesta (ja arvoista) sekä verkostoista Oppimisessa on kyse rinnakkain tiedoista ja taidoista ja niiden erottelu on usein keinotekoista. Keinotekoisuudesta huolimatta Oivalluksessa taidot – ja niihin liittyen verkostot eli yhdessä tekeminen – on nostettu keskiöön. Syy: Väitämme, että taidoilta puuttuu arvostus ja siksi ne laahaavat perässä. Ne ajatellaan olevan joko a) pehmopullaa; apteekin hylly –tavaraa tai vaihtoehtoisesti b) vain joidenkin ominaisuus. Kaikki eivät niistä siksi voi oppia. Se, että yritykset korostavat niin paljon osaamistarpeissaan taitojen merkitystä tuskin on tulkittavissa niin, että vain niitä tarvitaan. Sen sijaan taitojen ylikorostuminen esimerkiksi osaamistarveselvityksessä on tulkittavissa niin, että siitä puhe mistä puute. Taitoihin palataan, mutta tässä vaiheessa tarkennuksena, että ei tarkoiteta taideaineita. Suomalainen koulutus on perinteisesti vahva tiedollisten valmiuksien kasvattamisessa. Tiedon hallinnan sijasta tietojen käyttämiseen ja soveltamiseen Tietoja ei ole tarkoitus demonisoida tai tehdä tyhjäksi. Se, mitä sen sijaan haluttaisi ravistella ajatusta tiedoista automaattisina faktoina. Tietojen ylikorostuminen ja –arvostaminen ja niiden näkeminen faktoina on huolestuttavaa, mikäli se tekee meistä mekaanisia tiedonomaksujia ja varovaisia tiedon käyttäjiä. Siksi Oivalluksessa Taidot ovat ”yläotsikko” 26

27 Miten ollaan tekemisissä tiedon kanssa? +
Taidot = Miten ollaan tekemisissä tiedon kanssa? + Miten ollaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa? Taidot = työelämässä tarvittavat taidot

28 Koulutuksen avainkysymys: Mitä vai sittenkin miten?
Keskustelut tulevaisuuden koulutuksesta kääntyvät usein opetus- ja oppimismenetelmiin; siihen miten opitaan, miten opetetaan?

29 7. Kokeiluun kannustava oppimisympäristö
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi 7. Kokeiluun kannustava oppimisympäristö Oppiminen 7. Kokeiluun kannustava oppimisympäristö Tarvitaan kokeilevia oppimisympäristöjä, jotka kannustavat kyseenalaistamaan ja soveltamaan sekä rohkaisevat testaamaan ja toteuttamaan ideoita. Oppimisympäristöt laajentuvat koulujen avatessa ovensa ympäröivään maailmaan – oppimista tapahtuu kaikkialla. 29 Kirsi Juva

30 Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
8. Sparraava opettaja 8. Sparraava opettaja Opettaja on parhaimmillaan mahdollistaja ja sparraaja, joka tarjoaa välineitä itseohjautuvaan oppimiseen yli rajojen. Opettajuus on tulevaisuudessa tiimityötä – opettajat näyttävät oppijoille esimerkillään mallia yhdessä tekemisestä. "Kerro minulle ja unohdan, näytä minulle ja muistan, tee kanssani ja ymmärrän.” 30

31 Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
9. Luova oppija 9. Luova oppija Omien kiinnostuksen kohteiden – opiskelualueen ja myöhemmin työn – löytämisen tärkeys korostuu entisestään. Luovuus yhdistyy luovimiseen, vaihtoehtojen näkemiseen. Tulevaisuuden koulutus edistää vaihtoehtoisten ratkaisutapojen keksimistä arkisissa tilanteissa sekä työssä että sen ulkopuolella. 31

32 Koulutus- ja työvoimapolitiikan linjauksia

33 Koulutuksen ja oppimisen lähtökohdat: laadukkuus, tuloksellisuus ja työelämän tarpeet
Koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja työelämäyhteydet nostetaan kehittämisen painopisteeksi kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksen osuvuutta parannetaan ennakoimalla työelämän muuttuvia osaamistarpeita. Koulutuksen vaikuttavuutta lisätään vahvistamalla tuloksellisuusrahoitusta kaikessa toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksessa. Opettajankouluttajien, opettajaksi opiskelevien ja opettajien osaamista vahvistetaan lisäämällä opettajien työelämä- ja yritystuntemusta sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä opetuksessa.

34 Koulutus tukee ja edistää yhdessä tekemistä.
Hyvät olosuhteet saavat ryhmät ja niiden jäsenet loistamaan. Millainen on edistyksellinen oppimisympäristö? Millainen koulutus valmentaa työelämään 2020-luvulla? Kuvitus: Rami Niemi

35 Oivalluksen aineisto opetuskäytössä
mm. YouTubessa KIITOS! Keskustelut tulevaisuuden koulutuksesta kääntyvät usein opetus- ja oppimismenetelmiin; siihen miten opitaan, miten opetetaan?