eESA-hanke Autoalan opetuksen vertaiskehittäminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Näkökulmia järjestövetoisten kehittämishankkeiden ja kuntien yhteistyölle - Miten saada kehittämistyön tulokset pysyviksi toimintatavoiksi Antti Pelto-Huikko.
Advertisements

OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely 09-10/2005.
“Ammattiopiston nuoren terveyden edistäminen” -NOPS – hankkeen alueseminaari Laurea Pirkko Rimpilä-Vanninen NOPS, Nuoren työ- ja toimintakyvyn.
Uusi osaaja - hanke Tapaaminen Omniassa
KELPO projekti Tuija Ikäläinen, koordinaattori
OPPIREPPU –hanke Lapin alueen 2.asteen verkkokoulu Rovaseudun 2.asteen oppilaitokset Jyrki Niskanen.
PRIIMA -kehittämispäivä
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
Opiskelijan arviointi työpaikalla
Valmis-hanke – Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Varsinais-Suomessa
4. Opiskelijan oppimisen arviointi työpaikoilla
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Tampere Lea Lakio Opetusneuvos, Ammattikoulutus/kehittäminen
Fisma ry:n kehittämän projektin estimointi- ja mittauskonseptin instituionalisointi käytännön ohjelmistoprojektien johtamiseen Minigradu esitys
OSAKE-HANKE Piia Palmroth Jyväskylä
1 Valtakunnallinen laajennetun työssäoppimisen kokeilu painoviestinnän alalla – Kokeilun, projektin sisältö ja tavoitteet - Kokeiluissa.
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Uudistunut aluehallinto ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -seminaari Helsinki Merja Leinonen.
TutKIVA oppiminen verkossa  suunnitellaan ja toteutetaan opetusteknologiaa hyödyntäviä opintoja, joissa sovelletaan tutkivan oppimisen pedagogisia periaatteita.
Laajennetun työssäoppimisen kokeilussa Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus Työssäoppiminen laajenee - laajeneeko ohjaus ja tuki?!?
Laajennettu työssäoppiminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Itsearviointi Tiivistelmä tuloksista.
JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO PELTOLA 2009 Työelämälähtöisyys ja kumppanuudet ammatillisen lisäkoulutuksen laatutyössä Yhteishanke Turun kristillinen.
Taitajat Oulussa Tavoitteet ja keinot.
Case Omnia, LAHP10SEA : Atto-aineita osittain työssäoppien päiväkodissa, sosiaali ja terveysalan pt.
Ohjaa ja kannusta OK–koulutus 2 op Arvioi ja innosta AI–koulutus 2 op
J Kangasniemi 2010 Osaava-ohjelman taustaa ja rakenne Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin versio. (viimeksi.
Työpaikkaohjaaja-koulutus ongelmaperustaisen oppimisen mukaisesti
Kuinka asiakasta palvellaan hyvin? Näkökulmia yritysten tarpeiden tunnistamiseen ja oppilaitosten palveluiden kehittämiseen Salla Koivunen, Edupoli.
Opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen kehittämisohjelma Ohjausryhmä Eveliina Ojala Ohjausryhmä, Koivistontie
Laajennettu työssäoppiminen Hannu Haapalainen. Hankkeen koordinoija: Koulutuskeskus Salpaus / Maarit Kuosa Osatoteuttaja: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä.
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Yksintekijästä – työyhteisölliseksi osaajaksi Työssäoppimisen ohjaajasta - koulutuksen ja työelämän.
Laatuseminaari Laadulla tulosta Case – opiskelijapalautteen kerääminen ja käsittely.
Opettamisesta osaamiseen – kehittämisohjelma Metropoliassa Opettamisesta osaamiseen - kehittämisohjelman avausseminaari Leena Koivumäki,
Oppisopimuskoulutuksen seminaari Rovaniemi Lea Lakio Opetusneuvos, Ammattikoulutus/kehittäminen
HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPETTAJILLE Krista Auvinen 2011 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
OPPISOPIMUSKOULUTUS EUROOPASSA. Oppisopimuskoulutuksen mallit Saksalainen perinne –Duaalijärjestelmä Oppimisympäristöt Hallinto Tanskalainen ”voileipämalli”
Koulutuksen laadun kehittäminen
Sairaalaopetuksen kehittäminen Helsingissä 2010 Saireke-seminaari Auroran koulussa
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN toimintasuunnitelma Etelä-Savon ammattiopisto.
GOPP –hanketyöpaja Teemaryhmät Ohjausryhmän edustajat SAMOK ry. Projektipäällikkö.
Miten laatutyö käynnistettiin? Helsingin yliopisto Sosiaalipsykologian laitos Jaana-Piia Mäkiniemi Mia Teräsaho Vopla-hankkeen työpaja
© Tehy ERITYISPÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen yhteinen tuotos.
Tutustumistreeni  Nimi, ammatti, mistä tulee,  tilaisuuden teemaan liittyvä ajatus  Mikä oli kauhein kouluruoka?  Kirja, jota parhaillaan luen  Lapsuuden.
Kiinan kieltä lukioissa
Innova Länsi-Suomen akk
Verkko-opetuksen kehityssuuntia Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategiaseminaari Ulla Voutilainen vararehtori.
Ajatuksia AMK-opintoihin valmentavan koulutuksen sisällöistä Metropolia / Riitta Metsänen.
Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö Virpi Pikkuaho
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ TykePartner III–hanke 2008 – ohjausryhmä.
School-university partnership Kokemuksia koulun ja yliopiston välisestä kumppanuusyhteistyöstä kokosi: Erja Syrjäläinen.
Osaava-ohjelma: Pedagoginen uudistuminen muutosjohtamisen välineenä
Välipalaute Moduuli 3 Mitä tästä voimme oppia? Mitä parantaa?
RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN! OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS! SÄHKÖISET YO-KIRJOITUKSET! LUKIOVERKON HARVENTUMINEN! PEDAGOGINEN UUDISTAMINEN! TOIMINTAKULTTUURIN.
OSKO –projekti Keski-Suomen työpajojen verkostoitumishanke itsearvioinnin näkökulmasta.
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPISKELIJOIDEN YKSILÖLLISTEN OPINTOPOLKUJEN TUKEMINEN YLEISISSÄ AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Opetus- ja kulttuuriministeriön.
Työssäoppimisen laajentaminen Määrällisesti Laadullisesti Testattuja toimintamalleja.
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
Yhteinen näkemys IL:n opettamisessa pohjautuu:  Arvot  Strategiat  Prosessit  Toimintasuunnitelmat  Yhteistyö suunnittelussa.
Koulun kehittämisprojekti
Työpaikkaohjaaja-koulutus ongelmaperustaisen oppimisen mukaisesti
Minno meets Innokylä - törmäyskohtia
Opettajien valmentaminen työpaikkaohjaajien kouluttajiksi
Sataedun osuuden väliraportointi
Taina Seppälä-Kolkka / S12!78
Olemme osa hallituksen OTE-kärkihanketta
Osaajia työelämään -verkko-oppimisympäristö
Yhteinen keittiö -hanke
TIETOJENKÄSITTELYN OPETUS AMMATTI-KORKEAKOULUISSA
Esityksen transkriptio:

eESA-hanke Autoalan opetuksen vertaiskehittäminen Marko Hahto, RAO Teemu Mäenpää, VAO Matti Vatanen, KAO

Vertaiskehittäminen Hankehakemuksessa ollut vertaisarviointi muuttui paremmin kuvaavaksi vertaiskehittämiseksi. Hankkeen yksi lähtökohdista on nimenomaan autoalan koulutuksen kehittäminen omista lähtökohdista, eikä ulkopuolisen arvioinnin perusteella. Vertaiskehittämisen avulla on tarkoitus löytää omia heikkouksia ja muiden käytänteiden avulla muuttaa ne myös itselle vahvuuksiksi sekä samalla auttaa toisia jakamalla omat vahvuudet muille. Vertaiskehittämiseen liittyvän sisällön kokoaminen Kehittämisellä haettavat hyödyt käytännössä Toimintamallin kehittämisen yhteydessä tehtyjen kyselyiden avulla saavutettuja tuloksia Kehittämistapaamisen eteneminen Vertaiskehittämisen toimintamallin vakiinnuttaminen autoalalla

A. Vertaiskehittämiseen liittyvän sisällön kokoaminen Oppilaitoskäynnit ja keskustelut Oppilaitoskyselyt Keskusteluja vertaisarvioinnin sisällöstä useiden oppilaitosten kanssa Maahantuojakeskustelut Käyty suurimpien maahantuojaorganisaatioiden kouluttajien kanssa Muiden projektien tulosten hyödyntäminen Draivi WinNovan autoalan koulutustarpeiden selvittäminen Luksian työelämälähtöisen opettamisen kehittämishanke Vertaiskehittämisen esittely Autoalan koulutuspäivien yhteydessä Verso2-hanke opettajien oman osaamisen kartoittaminen ja kehittäminen Yhtenäiset osaamisen varmistamistestit Testaamisjärjestelmän kehittäminen aloitettu. Pohjautuu Taitaja-kisojen alkukarsintaan ja yhteistyöhön Skillsin kanssa Taitaja-kisojen alkukarsinnasta saadun palautteen perusteella tässä olisi toimiva pohja osaamisen mittaamiseksi.

B. Kehittämisellä haettavat hyödyt käytännössä: Toimivien yhteistyöverkostojen luominen Omien käytäntöjen ja haasteiden vertaaminen muiden kanssa ja tätä kautta vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen Toiminnan kehittäminen sekä muiden auttaminen Oppilaitosten omien laatujärjestelmien toimivuuden peilaaminen vertaiskehittämisen kriteeristön avulla Työelämän kannalta riittävä osaamisen ja tasaisen suoritustason saavuttaminen riippumatta opiskelupaikasta

C. Toimintamallin kehittämisen yhteydessä tehtyjen kyselyiden avulla saavutettuja tuloksia: Maahantuojien kannalta olennaisimmat kehityskohteet: Tasainen osaaminen oppilaitoksesta riippumatta Sähköjärjestelmien perusosaaminen Kielitaito (myös suomenkieli) ja käyttäytyminen Koko korjaamoprosessin osaaminen (mekaanisen asennustaidon lisäksi) Autoalan opetussuunnitelman perusteet sinällään hyvä, toteutukset poikkeavat laajasti Opettajien yhteistyön lisääminen paikallisten autotalojen kanssa Oppilaitoskyselyiden antia: Aloittavia ryhmiä 1-16, ryhmäkoko 12-24, valmistuvien määrä vaihtelee 60-95% Pääosin integroidut ryhmät, joitakin työvaltaiskokeiluja. Myös erityisryhmä mahdollinen isoissa oppilaitoksissa. Lähiopetusta 24-35h/vko TO ja näytöt jakautuvat 2-3 vuodelle. Resurssi 0,5-1,5h/opp/vko Työelämään siirtymistä tuetaan myös nopeutetusti Opettajien omaa kehittymistä pedagogisesti ja ammatillisesti tuetaan erittäin vaihtelevasti. Yleensä koulutukseen lähteminen ei jää omasta halusta kiinni. Taitajiin ei pääsääntöisesti panosteta erikseen vaan opetuksen tasoon Omat heikkoudet ja vahvuudet osataan tunnistaa. Pitäisi vielä kyetä käyttämään ja korjaamaan niitä.

D. Kehittämistapaamisen eteneminen: Vertaiskehittämisen kriteeristö autoalan koulutukselle: Koulutuksen suunnittelu, tiedotus ja markkinointi, organisointitavat sekä sisällöt Käytettävä materiaali Henkilöstön kehittäminen Koulutuksen tehokkuus Oppimisympäristö ja menetelmät Koulutuksen järjestelmällinen arviointi ja kehittäminen Osaamiskartoitus opettajien saamisesta omana lomakkeenaan Toimintamalli vertaiskehittämisen toteuttamiseksi: Yhteydenotto oppilaitoksen kanssa ja alkumateriaalin jakaminen Etukäteen tehtävä itsearviointi Vertaiskehittämisen tapaaminen oppilaitoksessa Esittelytilaisuus Tiloihin tutustuminen Haastattelut 4-6 hengen ryhmissä (esimiehet erikseen) keskustelemalla Yhteenveto ja lyhyt palaute Tarkempi tulosten analysointi, jonka pohjalta palauteraportti

E. Vertaiskehittämisen toimintamallin vakiinnuttaminen autoalalla Miten vertaiskehittäminen saadaan jäämään luonnolliseksi toimintamalliksi? Muutaman oppilaitoksen muodostama luonnollinen yhteistyöverkko Alueelliset tapaamiset, joissa vertaillaan toimintaa muutaman oppilaitoksen kesken, esimerkiksi puolen vuoden välein Kriteeristöä kannattaa lyhentää, jolloin voidaan keskittyä muutamiin yhteisesti sovittuihin kohtiin. Kokoontumiset vertaiskehittämisen ja autoalan koulutuspäivän merkeissä Palaute vertaiskehittämisen toimintamallista syksyllä 2012 pidetyillä koulutuspäivillä oli erittäin positiivista, joten toimintamallille, jonka avulla voidaan yhdessä viedä koko autoalan koulutusta eteenpäin on selkeästi tarve