Alueellisen vaikuttamisen mahdollisuudet kunnan kehittämisessä Voimistuvat Kylät – kampanja

Puheenvuoron sisältö 1.Toimintaympäristön muutos 2.Äänten kuuluminen 3.Maaseutu osana kunnan strategiaa 4.Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä – ALVA - hanke

Kuntien lähitulevaisuuden suuria haasteita (1) 1.Uusien rakenteellisten muotojen löytäminen ja käyttöönotto (Paras-uudistus) 2.Uusien palvelutuotantotapojen etsiminen, testaaminen ja vakiinnuttaminen 3.Kuntaliitokset ja palvelujen loitontuminen 4.Ikääntyvän väestön palvelutarpeista huolehtiminen 5.Syrjäiset alueet ja vähenevä väestö, muuttoliike 6.Kuntalaisten osallisuuden uusien muotojen kehittäminen 7.Osaavan ja muuttuvia palvelutarpeita vastaavan henkilöstön rekrytoiminen yhä tiukkenevassa työvoimakilpailussa 8.Näkökulman siirtäminen: kunta kaiken keskiössä – kunta tärkeänä osana yhdyskunnan toimijaverkostoa (verkosto-osaaminen)

Kuntien toimintaympäristö, rakenteet ja palvelujärjestelmät ovat nopeassa muutoksessa (1) •Muutoksen myötä erilaistuvissa kunnissa kunnan osa- alueiden kehittämisen haasteet nousevat keskeiseksi. •Toimintaympäristön muuttuminen monimutkaisemmaksi on suuri haaste myös demokratian toimivuudelle ja asukkaiden äänen kuulumiselle. •Avainasioita tämän muutoksen hallinnassa ovat kunnan kokonaisstrategia, lähidemokratian toimivuus, lähipalvelujen kehittämien ja sitä tukeva käyttäjädemokratia.

Muutokset vaikuttavat myös edustukselliseen demokratiaan monella tavalla (1) •Kuntalaisten näkökulmasta päätöksenteko loittonee entisestään – legitimaatio ja äänestysaktiivisuus? •Luottamustehtävien määrä vähenee – demokratiavaje kasvaa? •Luottamushenkilöiden saatavuus vaikeutuu – ”Joudumme tekemään vain ikäviä päätöksiä” •Strateginen toimintakyvyn turvaaminen •esim. ylimenokauden ylisuuret valtuustot •Uusien päätöksentekoareenojen syntyminen – peruskunnan poliittisen ohjauksen kaventuminen

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä suurten ja keskikokoisten kaupunkien maaseutualueet kasvavat (1) •Kuntaliitoksien toteutuessa kuntien väkiluku kasvaa, mutta maaseutumaisuus säilyy ja usein maaseudun elinvoimaisena pitäminen muuttuu haasteellisemmaksi. •Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus tulee olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös yksittäisen kunnan sisällä tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Myös alueellinen vaikuttaminen osaksi kunnan kokonaisstrategiaa (2) •On tärkeää, että kunnat arvioivat miten ne yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa (mm. järjestöt, kaupunginosat, kylät, yritykset ja maaseudun kehittämiseen liittyvät toimijat) luovat edellytyksiä alueelliselle vaikuttamiselle huomioiden paikalliset olosuhteet. •Vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että alueellisen vaikuttamiseen liittyvät toiminnan tavoitteet ja muodot rakentuvat osaksi kunnan kokonaisstrategiaa.

Alueelliset toimielimet vuonna 2009 yhdistyneissä kunnissa (13/32 vuonna 2009 yhdistyneissä kunnissa (13/32) Arto Koski Eura 2. Hämeenlinna 3. Jyväskylä 4. Kauhava 5. Kokkola 6. Kouvola 7. Loimaa 8. Länsi-Turunmaa 9. Naantali 10. Rauma 11. Salo 12. Savonlinna 13. Seinäjoki KuntaToimielin Kiukaisten 6 jäsenen aluetoimikunta Kaksi (2) aluetoimikuntaa (Ydin-Häme ja Kalvola-Renko) Korpilahden 11 jäsenen aluelautakunta Alahärmän, Ylihärmän ja Kauhajoen aleulautakunnat (8 jäs.) Lohtajan, Käviän ja Ullavan aluetoimikunnat (11 jäs.) 9 jäsenen aluelautakunta Kylien neuvottelukunta Nauvon, Korppoon, Hotskarin ja Iniön lähipalvelulautakunnat (7 jäs.) 11 jäseninen saaristolautakunta Lapin aluetoimikunta Viisi (5) aluetoimikuntaa Savonrannan aluejohtokunta (7 jäs.) Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen asukaslautakunnat (13 jäs.) Lisäksi Joensuun sopimuksessa mahdollisuus perustaa aluelautakuntia

Onko asukkailla sijaa strategiaprosessissa? (2) Yhteissuunnittelu Suunnittelu Asukaskyselyt Aloitteet Lausunnot Kuuleminen Valitus PäätöksentekoToteutus Yhdessä toteuttaminen Aikaa yhteissuunnitteluun voi mennä enemmän Toisaalta toteuttaminen todennäköisesti paranee, samoin tuloksellisuus Kokonaisstrategia Ohjelmat Budjetti Valtuusto Hallitus Lautakunnat Miten asukkailta saadut viestit dokumentoidaan ja viedään eteenpäin?

Maaseutu osaksi kunnan strategiaa – Kuntaliiton maaseutustrategian linjaus (3) •Kunta vastaa maaseutualueidensa kehittämisestä kokonaisstrategiansa puitteissa ja sen kilpailukykyä rakentavana osana. •Paikallisuuden vahvistamiseksi yhdistyvän kunnan tulee tukea äänen kuulemista yhdistyvän kunnan eri osissa. Kunnat ja kylät panostavat lasten ja nuorten paikallistuntemukseen. •Elävät kylät ja asuinalueiden toiminta, omaehtoisuus, nähdään koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana. Toimintatavat ja panostukset ratkaistaan kunnan strategiassa ja sitä tarkennetaan paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä tehdyllä maaseutuohjelmalla. •Kunnat panostavat kylien kehittämiseen. Tärkeää on että kylää kehitetään yhteistoiminnallisesti sekä yhteistuumin kunnan ja kylän yhteistyönä. •Kunnat huolehtivat siitä, että niillä on käytettävissään riittävää maaseutuasiantuntijuutta, joko omassa organisaatiossaan tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Riippakivestä voimavaraksi – maaseutu osaksi kunnan strategiaa (3) •Maaseudun elinvoimaisuus ja mahdollisuudet osaksi kunnan pitkän aikavälin tavoitetta ja strategiaa. Kunnan alueiden kehittäminen budjetin kautta sekä erillisillä maaseudun kehittämisvälineillä. •Poliitikot mukaan keskusteluun strategian muotoiluvaiheessa. •Virkamiehet sitoutettu ja vastuutettu. •Äänen kuulemisen periaatteet selvennetty  toimivat aluedemokratian välineet, jossa myös nuoret otettu mukaan vaikuttamiseen. •Lähtökohtana liitostilanteessa tulee olla se, että yhdistyvän kunnan eri osat tuovat tärkeitä voimavaroja koko yhdistyneen kunnan menestymisen tavoitteluun, sen strategiaan. •Tällöin on käsiteltävä myös maaseudun asema tulevassa kunnassa ja luotava suunnitelma maaseudun kehittämiseen. Kyseiset asiat on käsiteltävä jo liitosopimuksessa. •Se miten yhdistyvän kunnan maaseutualueet ja kylien osaaminen kyetään hyödyntämään, riippuu paljolti siitä, miten onnistuneesti maaseudun kehittäminen sisällytetään yhdistyneen kunnan kokonaisstrategiaan. Optimaalisessa tilanteessa maaseudun kehittäminen on osa kunnan kehittämisstrategiaa.

Kunnan maaseudun kehittämisohjelma – tarkentaa strategista linjausta (3) •Luottamus •Tavoitteiden asettelu  periaatekeskustelu ohjelman sisällöstä •Ohjelman laatimisen resursointi ja vastuuhenkilö •Ohjausryhmän nimittäminen ja työn jakaminen teemaryhmiin  Teemaryhmien kokoonpano laaja-alainen. Paikallistoimijat ja yritykset mukaan. Eri ikäryhmien näkökulmat •Nykytilan kuvaus, vahvuudet/heikkoudet/uhat/mahdollisuudet •Painopisteiden valinta  Mitä tavoitellaan, mitä tehdään ja miten päästään haluttuun tavoitteeseen •Tiedottaminen  avoin ilmapiiri •Jo olemassa olevan integrointi osaksi ohjelmaa: kyläsuunnitelma ja -kaavat, toimintaryhmätyö jne.

Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä – ALVA (4) Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä – ALVA (4) Hankkeen tavoitteet •Konkreettiset tavoitteet: •Kartoitetaan olemassa olevia alueellisen vaikuttamisen toimintatapoja •Tuotetaan työväline, jonka avulla eri paikallistoimijat voivat arvioida eri toimintatapojen sopivuutta omalle alueelleen •Kehittäjäverkoston perustaminen ja sen toiminnan koordinointi •Yleisempi tavoite: •Selvitetään miten voidaan paremmin integroida kunnan eri osien kehittäminen ja sitä tukeva yhteistoiminta osaksi kunnan pitkän aikavälin tavoitteita ja kokonaiskehittämistä.

Kohderyhmät (4) •Kunnat, jotka haluavat vahvistaa kuntalaisten ja eri paikallistoimijoiden alueellista vaikuttamista sekä niiden yhteistyötä kunnan kanssa. •Kuntaliitoksen toteuttaneet ja sitä valmistelevat kunnat. •Muut alueellisen vaikuttamisen kehittämisestä kiinnostuneet kunnat ja toimijat kutsutaan Verkostoyhteistyöhön.  kehittämistyön tulosten leviäminen, verkoston tuki ja vertaisoppimisen mahdollisuus.

ALVA- hankkeen tavoitteena (4) ALVA- hankkeen tavoitteena (4) •On pyrkiä löytämään ja määrittelemään välineitä kunnan asukkaiden mielipiteen kanavoimiseen osaksi kunnan päätöksentekoa. •Paikalliset toimijat ja kunnat kaipaavat jatkuvasti työkaluja siihen, miten ne saavat eri alueiden ja eri ihmisryhmien äänen tasapuolisesti kuulumaan. • Erityisesti pienten- ja maaseutumaisten kuntien asukkaiden pelkona kuntaliitostilanteessa on, että isossa kokonaisuudessa ne menettävät mahdollisuuden vaikuttaa uuden kunnan päätöksentekoon. •Uusien, demokratiaa lisäävien välineiden luominen tässä tilanteessa on sekä mahdollista, että toisaalta tarpeellista. • Huomionarvoista on, että usein kuntalaisilla on paljon sanottavaa ja mielipiteitä kunnan toimintaan liittyen, mutta näille mielipiteille ei ole löydetty paikkaa kunnan päätöksentekoprosessissa.

ALVA- hankkeen ALVA- hankkeen tavoitteena (4) •Ei ole laittaa paremmuusjärjestykseen erilaisia äänen kuulemisen tai alueellisen päätöksenteon menetelmiä. •Tavoitteena on pikemminkin kuvata ne mahdollisuudet, jotka ovat käytettävissä demokratian lisäämiseksi. •Kunnat, alueet ja kyläyhteisöt ovat erilaisia ja sen vuoksi tarvitaan erilaisia toimintamalleja. •Jo nyt on paikallisesti kehitetty erilaisia kuhunkin toimintaympäristöön soveltuvia ratkaisuja kunnan ja muiden paikallistoimijoiden vuoropuhelun mahdollistamiseksi sekä kunnan osa-alueiden kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Esimerkkinä näistä kylien neuvottelukunnat, kyläparlamentit, aluefoorumit, aluelautakunnat, aluetoimikunnat jne.

Äänen kuuluminen – molemminpuolinen oppimisprosessi •Niin edustuksellisen demokratian kuin kuntalaisten suoran osallistumisen edellytyksiä tulee vahvistaa – ne eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan toisiaan täydentäviä. •Tarvitaan •Avarakatseisuutta •Uusia ratkaisuja, uutta ajattelutapaa •Tahtoa ja sitoutumista osallistuvaan toimintakulttuuriin •Pitkäjänteisyyttä: Tulokset ovat harvoin nopeita •Osaamista •Innostusta •Realismia •Konkretiaa •Verkostoitumista ja toisten kokemuksista oppimista •Luottamusta •Pelisäännöistä sopimista

Kiitos mielenkiinnosta!