Kylä maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori SYTY:n puheenjohtaja VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Syyskausi 2012.

Esitys aiheesta: "Kylä maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori SYTY:n puheenjohtaja VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Syyskausi 2012."— Esityksen transkriptio:

1 Kylä maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori SYTY:n puheenjohtaja VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Syyskausi 2012

2 Maaseutua ja kyliä kannattaa kehittää! 1/2 Maaseudun kehittämistyötä on tehty ja maaseutupoliittista järjestelmää on rakennettu yli 24 vuotta Varsinaista maaseutupolitiikkaa alettiin tehdä 1992-1994 Maaseutupolitiikkaan tarvitaan viisi tasoa: kansainvälinen, kansallinen, alueellinen, kunta ja kylä Globaalin toiminnan kielteisten vaikutusten paras vastalääke on lokaali eli paikallinen kehittäminen Alhaalta ylöspäin - kehittämisotetta pitää ja kannattaa vahvistaa

3 Maaseudun olosuhteet paranevat, koska näkymät myönteisiä: – Asumisessa – Matkailussa – Kaivostoiminnassa – Energian ja veden tuotannossa – Metsien monipuolisessa hyödyntämisessä – Etä/lähityössä – Luovassa työssä – Maataloudessa Ehto: Asioita on ajettava ja kehittämistyötä tehtävä Kylän tärkeä rooli on alettu tunnustaa Maaseutua ja kyliä kannattaa kehittää! 2/2

4 Kampanjan koulutusteemat Kunnan ja sen kylien neuvottelu- ja sopimusprosessin edistäminen Kunnan maaseutuohjelman ja kylien suunnitelmien yhteensovittaminen Sopimuksellisuus ja sen toteuttaminen mm. palveluiden tuottamisessa Seurakuntien rooli maaseudun kehitystyössä Maakunnallisen maaseutupolitiikan rakenteiden ja sisällön vahvistaminen Paikalliskehittäjien omarahoitusmuotojen laajentaminen Hanketoiminnan aktivoiminen ja lisääminen

5 Kampanjan yhteistyöosapuolet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR ml. teemaryhmiä, etenkin sopimuksellisuus, kansalaisvaikuttaminen ja toimintaryhmätyö Suomen Kylätoiminta ry SYTY ja sen myötä toimintaryhmät sekä maakunnalliset, seudulliset ja kuntakohtaiset kyläyhdistykset Maaseutuverkostoyksikkö Suomen Kuntaliitto / kunnat EVL.kirkko / seurakunnat Maaseudun sivistysliitto MSL MTK ja tuottajaliitot

6 Kampanjan sanoma " Kylät ovat jatkossakin hyviä asuinpaikkoja, jos me kunnissa, seurakunnissa ja yhdistyksissämme yhdessä sovimme, miten kylien palvelut ja kehittämistyö järjestetään." Tarvitaan maaseudun asukkaiden yhteinen aivoriihi ja liikekannallepano. Rennosti mutta määrätietoisesti.

7 7

8

9 Kylätoiminnan suuret kysymykset Sisäiset: 1.Luottamus kansalaistoiminnan merkityksen kasvuun > olemme prosessissa vahvasti mukana > kylistä pienin toimintayksikkö 2.Kylätoiminnalle tarvitaan yleisesti arvostettu, selkeä yhteiskunnallinen tehtävä (esim. kylätalkkari) 3. Voimien kokoaminen kylässä

10 Kylätoiminnan suuret kysymykset 4. Kuntakohtaisia kyläyhdistyksiä perustetaan 5. Lisätään maakunnallisia SYTYjä 6. Järjestetään paikallista kehittämistä edistävää koulutusta 7. Omarahoitusta lisätään 8. Kylätoiminnan puolueettomuudesta pidetään kiinni

11 Kylätoiminnan suuret kysymykset Ulkoiset: 1. Tiivis yhteistyö maaseudun kehittämisyhdistysten (Leader) kanssa 2.Nähdään kyläyhdistykset ja kaupunkien paikallisyhdistykset rinnakkaisina > Leader myös kaupunkien keskustoihin 3.Kunnan ja sen kylien suhde järjestetään pysyvästi ja uskottavasti

12 Kylätoiminnan suuret kysymykset 4. Maakunnan maaseutupoliittista valmistelua vahvistetaan monen järjestön ja julkisen organisaation yhteistyöryhmällä (YTR) 5. Harjoitetaan pitkäjänteistä, määrätietoista ja tavoitteellista kv-toimintaa 6. Valtionapua tavoitellaan lisää

13 Vuorovaikutus kunnan, seurakunnan ja kylien välillä on olennaisesti lisääntynyt Neuvottelu- ja sopimusmenettely on käynnistynyt lähes kaikissa kunnissa Kuntien maaseutuohjelmia on tuotettu tai niiden laatimiseen ryhdytty useimmissa kunnissa Alueelliset maaseutupoliittiset yhteistyöryhmät (alueelliset YTR:t) toimivat kaikissa maakunnissa Maakuntiin on perustettu maakunnallinen maaseutujärjestö (alueellinen SYTY) Kampanjan tulostavoitteet vuoden 2013 loppuun mennessä 1/2

14 Monialaista maaseudun kehittämistä tekeviä kylä- ja kotiseutuneuvostoja on perustettu useimpiin kuntiin Kyläyhdistyksiä on noin 3200 (nyt runsaat 2800) Voimassa olevia kyläsuunnitelmia on n.2700 (nyt 2100) Sopimustoimintaa toteutetaan ja välittäjä- organisaatioita on perustettu jokaisen toimintaryhmän alueella ulottuen 1200 kylään Hanketoiminta on vauhdittunut ja tehostunut Kylä-, kunta-, seutu- ja maakuntatason maaseutupoliittinen valmistelu vahvistuu, jolloin maaseutupolitiikan tulokset paranevat. Luottamus tulevaisuuteen kasvaa. Kampanjan tulostavoitteet vuoden 2013 loppuun mennessä 2/2