Sisältö: Ryhmämuotoista vanhemmuuden tukemista haastavien lasten vanhemmille - kokemuksia Jyväskylän Perhekoulusta Suomen Perheterapiayhdistyksen koulutuspäivät; Jyväskylä 16.03. 2007 Marja-Leena Laakso & Kaija Lajunen Sisältö: Lapsen ylivilkkaus – haaste vanhemmuudelle Jyväskylän Perhekoulu Perhekoulun tavoitteet & muutoksen välineet Tutkimuksen tuomat havainnot: - Millaisia vaikutuksia Perhekoululla on? - Toimijuuden rakentuminen vuorovaikutuspuheena

Tarkkaavaisuus / Ylivilkkaushäiriö (ADHD) Pitää sisällään tarkkaamattomuutta ja /tai ylivilkkautta & impulsiivisuutta Koskee noin 4-17% ikäluokasta Esiintyy yhdessä oppimisvaikeuksien ja käytösongelmien kanssa Myös emotionaaliset ongelmat yleisiä (ahdistus, masentuneisuus, alhainen itsetunto) Pääongelmana toimintojen toteuttamisen säätely:  Itsesäätely Lisäksi kyvyttömyys ehkäistä välitöntä reaktiota

AVAIN: Vuorovaikutussuhde Polku itsesäätelyyn 1. Aikuinen toiminnan säätelijänä (sääntöjen opettaminen, kehoitukset, kiellot, fyysinen ohjaaminen) 2. Toiminnan ohjaus aikuisen tukemana (valvominen) 3. Sisäinen toiminnan ohjaus (= itsesäätely) AVAIN: Vuorovaikutussuhde &

Kasvatustilanne-esimerkki Heikko impulssikontrolli ja oman toiminnan ohjaaminen Kasvattajien tavalliset keinot eivät toimi Tunnevaltainen, harkitsematon ja epäjohdonmukainen käyttäytyminen “Häsläävä” käyttäytyminen Epäselvyys säännöistä Ristiriitojen laajeneminen, maltin menettäminen Turvattomuus Rankaisu Kokemukset epäonnistumisista Syyllisyys Katumus Pelko osaamattomuudesta ehkäisee yrittämistä Rankaisun tekeminen tyhjäksi Käsitys itsestä muuttuu negatiiviseksi Yritys asettaa rajoja epäonnistuu Ei-toivotun käyttäytymisen lisääntyminen Keinot lopussa

Haasteita vanhempien kanssa työskentelyssä EI -kehältä MYÖNTEISEN vuorovaikutuksen kehälle??? Miten kielteisen vuorovaikutuksen kehältä päästään myönteisen vuorovaikutuksen kehälle? Miten auttaa vanhempia oivaltamaan vuorovaikutuksen voima? Miten palauttaa vanhempien toimijuus? Miten haastaa vanhempia tarkastelemaan kasvatuskeinojaan? --- ? --- ? --- ? --- ? --- ? --- ?

Jyväskylän Perhekoulu - ryhmämuotoinen interventio ylivilkkaille lapsille ja heidän vanhemmilleen OHJELMAN RAKENNE Kerrallaan 4-5 perhettä (äiti ja/tai isä) 10 viikon ajan, 3 tuntia /1 krt viikossa Erilliset ryhmät vanhemmille ja lapsille (4-6 v.) Yhteinen välipalahetki (videoidaan) Perhe- ja verkostoilta Barnavårdsföreningen i Finland r.f. / Suomen Lastenhoitoyhdistys. Ks. ADHD-keskus, www.mbdinfo.fi Sandberg, S., Santanen, S., Jansson, A., & Lauhaluoma, H. (2000). Perhekoulun käsikirja. Käytännön opas vanhemmille. Helsinki. [Alkuperäisteos Joanne Barton (1999) Hyperactive Children – A Practical Guide for Parents. Glasgow ]

OHJELMA POHJAUTUU: Barkley, R. (1981; 1990; 1998). Attention-Deficit Hyperactivity disorder: A handbook for diagnosis and treatment. New York. Tasola, S. & Lajunen, K. (1997). Vanhempana vahvemmaksi. Ylivilkkaiden ja keskittymättömien lasten vanhemmille tarkoitettu valmennusohjelma. Jyväskylä. Sandberg, S., Santanen, S., Jansson, A., & Lauhaluoma, H. (2000). Perhekoulun käsikirja. Käytännön opas vanhemmille. Helsinki. [Alkuperäisteos Joanne Barton (1999) Hyperactive Children – A Practical Guide for Parents. Glasgow ] Barnavårdsföreningen i Finland r.f. / Suomen Lastenhoitoyhdistys. Ks. ADHD-keskus, www.adhd-center.com

HISTORIAA: TIIMI: TAUSTATAHOT: Kouluttautuminen Helsingin ADHD -keskuksessa syksyllä 2000 Ensimmäinen Jyväskylän Perhekoulu keväällä 2001 Kymmenes Perhekoulu käynnissä TIIMI: Vanhempien ryhmä Lasten ryhmä Tuija Aro Marja-Leena Laakso Kaija Lajunen Pirkko Leppänen Anna-Maija Poikkeus Johanna Katajamäki Tarkkailija Kenneth Eklund Maria Haakana Johanna Katajamäki Avustajat TAUSTATAHOT: Niilo Mäki Instituutti Jyväskylän yliopiston psykologian ja varhaiskasvatuksen laitos KELA

Perhekoulu -istunnon rakenne Valmistelu (n. 12.30 – 13.55) Alkutunnelmat (14.00 ) Akuutit asiat: mm. terveiset lapsiryhmästä, tilanneanalyysit Kotitehtävät: Oivalluksia & ongelmia (n. 14.30) Videon katselu (n. 15.15) Välipala (15.45 – 16.00) Uusi teema: Virittäminen & jäsennys & keskustelu (16.05) Kotitehtävien pohjustus (16.40) Loppupiiri & kiitokset (16.50) Vanhempien ja lastenryhmän yhteinen keskustelu (17 - 18)

Muutoksen välineet vanhempien ryhmässä TIEDON SAAMINEN Käsikirja, alustukset Toiset vanhemmat & lapsiryhmä Videoidut tilanteet TIEDON SOVELLUS Kotitehtävät Harjoitukset ryhmässä Ryhmän toimintakulttuuri ITSETARKASTELU Uskomukset, kasvatuskäytännöt Ohjaajien, ryhmäläisten kysymykset & kertomukset VERTAISTUKI Yhteys ja luottamus Antaminen & saaminen Syyllisyyden ja häpeän lieventyminen

II Hyvän huomaaminen lapsessa Ohjelman ydinsisällöt I Yhteys lapsen kanssa Yhdessä toimiminen & leikkiminen Lapsen kuunteleminen & katsekontakti Lapsen tunteiden kielellistäminen Fyysinen kosketus ja läheisyys II Hyvän huomaaminen lapsessa Tunnustuksen antaminen ja myönteinen palaute Palkitseminen (jo yrityksestä!) Lapsen itseluottamuksen tukeminen

III Rajojen asettaminen & käyttäytymisen hallinta Selkeät käskyt ja kehoitukset Valintojen tekeminen ja niiden seuraukset Jäähy Ei fyysistä rankaisua IV Itsestä huolehtiminen Omat voimavarat Tuen ja avun tarpeen tunnistaminen Itsestä huolehtiminen, “akkujen lataus” Vahvuuksien löytäminen

PERHEKOULUN TEEMAT VIIKOTTAIN Mitä ylivilkkaus on? – Yhdessä toimiminen Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen – Leikkiminen Vuorovaikutus lapsen kanssa – Tehokkaat käskyt 4. Myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen – Tunnustuksen & kiitoksen antaminen 5. Palkintojen käyttö – Tarrakortti 6. Rajojen asettaminen – Valintojen tekeminen & seuraukset 7. Jäähyn käyttö – Jäähy 8. Käyttäytyminen kodin ulkopuolella – Suunnittelu & toteutus 9. Tulevaisuus – Oma tehtävä 10. Yhteenveto & jäähyväiset

Mitä muutoksessa tapahtuu ? Käsitys itsestä vanhempana muuttuu Itsensä hyväksyminen ja arvostaminen Oma merkitys, tärkeys vanhempana Ymmärrys lapsesta syvenee Käyttäytymisen syiden pohdiskelu Arvostaminen & haastavuuden hyväksyminen Käyttäytyminen ja persoona erilleen Vuorovaikutuksen merkitys avautuu Syyllistyminen & lapsen syyttäminen vähenevät Puhe toimijuudesta & vuorovaikutuksellisuudesta lisääntyy

Jyväskylän Perhekoulusta Alustavia tuloksia Jyväskylän Perhekoulusta

vaikuttavuuden arviointi Intervention vaikuttavuuden arviointi AINEISTO Koeryhmä: 38 perhettä, joissa 4-6 –vuotias lapsi, jolla tarkkavaisuuteen ja ylivilkkauteen liittyviä pulmia Kontrolliryhmä: 100 perhettä, joissa 4-6 -vuotias lapsi. Verrokkiryhmästä 40 osallistunut laajaan tutkimukseen (=vuorovaikutustutkimus) ja 60 ainoastaan lomaketutkimuksiin MENETELMÄT Vanhemmat: Vuorovaikutuksen havainnointi, kyselylomakkeet & haastattelu Lapsi: Vuorovaikutuksen havainnointi, neuropsykologiset testit Päivähoitohenkilökunta: Kyselylomake ©Jyväskylän Perhekoulu

Menetelmistä VANHEMPI & LAPSI LAPSI Videonauhoitus: Vuorovaikutustehtävät E/J LAPSI Vanhemmat: Lapsen haastava käyttäytyminen Ryhmäavustajat: Impulsiivisuus, keskittyminen ... (19 osiota, 1-7) Vanhemmat & päivähoito: Ylivilkkauteen liittyvät piirteet (Janols ym.) Vanhemmat: Lapsen käyttäytyminen (mm. arjen tilanteet, tunteiden käsittely) Tutkija: Neuropsykologiset testit (osioita NEPSY-testistöstä) V V E/J E/J E/J VANHEMPI Kysely: Vanhemmuus, jaksaminen & ohjauskeinot Haastattelu: Vanhemmuuden kokeminen & tunnesuhde lapseen E/J E/J V = Viikottain E/J = Ennen & jälkeen

Tuloksia ENNEN PERHEKOULUA Ylivilkkaiden lasten vanhemmat kokivat enemmän uupumusta (t = -8.531, p < 0.001) ja nauttivat vähemmän vanhemmuudesta (t = 7.170, p < 0.001) kuin verrokkiryhmän vanhemmat. Ylivilkkaiden lasten vanhemmat käyttivät enemmän määräilevään vanhemmuuteen liittyviä ohjauskeinoja (t = -8.585, p < 0.001) ja vähemmän ohjaavaan vanhemmuuteen liittyviä keinoja (t = 2.134, p < 0.05). PERHEKOULUN JÄLKEEN (toistettujen mittausten MANOVA) Ylivilkkaiden lasten vanhemmilla uupumus väheni, vanhemmuudesta nauttiminen lisääntyi ja määräilevät ohjauskeinot vähenivät ja ohjaavat lisääntyivät erittäin merkitsevästi enemmän kuin verrokkiryhmässä.

PERHEKOULUN JÄLKEEN (parittaisten otosten t-testi) ylivilkkaiden lasten vanhemmilla lasta positiivisesti arvioivat kommentit lisääntyivät ja lapsen huomion suuntaaminen tehtävään väheni lapsen tehtäväsuuntautuneisuus lisääntyi ja motorinen levottomuus väheni PERHEKOULUN JÄLKEEN (toistettujen mittausten MANOVA) ylivilkkailla lapsilla toiminnanohjauksen tehtävissä (NEPSY) muutokset samanlaisia kuin verrokkiryhmässä käyttäytyminen arjen tilanteissa vanhempien arvioimana muuttui merkitsevästi parempaan suuntaan, kun taas verrokkiryhmässä lasten käyttäytyminen pysyi ennallaan tarkkaamattomuutta ja ylivilkkautta ilmentävät käyttäytymispiirteet vähenivät sekä vanhempien että päivähoidon arvioimina selvästi enemmän kuin verrokeilla

TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN VUOROVAIKUTUSPUHEENA ÄITIEN JA RYHMÄN OHJAAJIEN VÄLISISSÄ KESKUSTELUISSA TOIMIJUUS kykyä ja voimaa valita itse toimintatavat VUOROVAIKUTUSPUHE lapsen itsesäätelyn kehittymisessä korostetaan aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta ohjaajien agenda: ”Kyllä vanhemmat voivat vaikuttaa” perhekouluohjelmaan sisältyvä viesti

Perhekoulussa mukana 5 äitiä, joilla 4-5 -vuotias ylivilkas poika AINEISTO Jyväskylän ensimmäisen Perhekouluryhmän äitien ja ohjaajien väliset ääninauhoitetut ja litteroidut ryhmäkeskustelut Perhekoulussa mukana 5 äitiä, joilla 4-5 -vuotias ylivilkas poika TUTKIMUSMENETELMÄNÄ DISKURSSIANALYYSI Lähtökohdat sosiaalisessa konstruktionismissa Puhetta tutkitaan toimintana ja todellisuuden luojana (ei sen heijastajana) ©Jyväskylän Perhekoulu

TULOKSIA Ohjaajat rakensivat toimijuutta Markkinoivat vuorovaikutuspuhetta Vahvistivat äidin asemaa lapsen käyttäytymisen ja oman toiminnan välisten yhteyksien ulkopuolisina havainnoijina - ”Mites sä sait hänet kävelemään?” - ”Miten sä oot päässy tohon pisteeseen?” - ”Mitä sä teit nyt eri tavalla?” Tekivät äideistä tietoisesti ja tarkoituksellisesti toimivia toimijoita ”Miten sä sait niinku ittes?” ”Ja sen kymmenen aikana sä pystyit sen sitte” Oman sisäisen puheen tarkastelu - tietoinen valinta

Tekivät äideistä itsenäisiä tiedon soveltajia ja tuottajia Äidit itse keinojen keksijöitä ”Nämä äidit ennakoivat kaikki tehtävät” Itse arvioivat ohjeiden sovellettavuutta ja toimintansa sopivuutta ”Miten se toimi” ”Tarkemmin se pitää yksilöidä et mikä on hienoo” Vaikutukset lapsen ja omiin tunteisiin ”Mikä sun oma olo oli?” ”Ottiko hän sen vastaan?”

Vuorovaikutuspuhe Sen korostaminen koettiin osin kritiikkinä tai syytöksenä, jota vastaan puolustauduttiin Asetti äidit vastuulliseen asemaan ei vain muutoksesta, vaan myös ongelmista  vastuullisuus ja syyllisyys punoutuivat yhteen Uhkasi äitien identiteettiä riittävän hyvinä vanhempina Oli vaarassa johtaa toimijuuden rakentumisen kannalta kielteisiin seuraamuksiin

Seurauksia ja ratkaisuyrityksiä: Puolustautuminen esti itsereflektiivisen tarkastelun Toimijuuden vahvistamisen rinnalle tarvittiin identiteetin suojelutyötä Äidit ja ohjaajat yhteisesti sekä rakensivat äitien toimijuutta että tekivät identiteetinsuojelutyötä

Identiteetin suojelutyö Arkaluonteisuuden ilmaiseminen Vastuun jakaminen Toimijuuden hämärtäminen Lapsipuheeseen tarttuminen Ymmärryksen osoittaminen Syyllisyyden ja häpeän purkaminen

Äidit Äidit hyväksyivät vuorovaikutuksen merkityksen muutoksessa, omalla tavallaan, itsearvostuksensa säilyttäen omiin kokemuksiin vedoten omaa oivallusta ja päätöstä korostaen muutoksen tuskallisuutta korostaen muutosta vähättelemällä lapsipuheesta kiinni pitäen

POHDINTAA Monet merkitykset (myös lapsipuhe) Yhteistoiminnallisuus ja vastavuoroisuus Vanhempien kuuleminen Systeemisyys ja lineaarisuus Arkaluonteisuus ja monimutkaisuus Syyllisyys ja häpeä Maltti ja rytmitys

Kiitos tarkkaavaisuudestanne!