CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu

Valmistelun tilanne EU:ssa (1/3) Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa käytössä isossa maatalouspolitiikan uudistuksessa: Euroopan parlamentti (EP) ja neuvosto tasavertaisia päätöksentekijöitä Suomen kokemukset yhteispäätösmenettelystä positiivisia: pienikin maa voi vaikuttaa, kun EP:hen pidetään tiivistä yhteyttä ja asiat perustellaan hyvin Uudistuksen piti tulla voimaan v. 2014, mutta viivästymisen vuoksi voimaan viljelijätukien osalta v. 2015 => v. 2014 on siirtymäkausi uuden ja vanhan politiikan välillä (viljelijätukien osalta vanhat toimet, uudet rahat)

Valmistelun tilanne EU:ssa (2/3) Rahoituskehykset helmikuussa 2013 Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Ns. perusasetukset eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset julkaistu 20.12.2013 Delegoidut asetukset delegoitujen asetusten käsittely EU:ssa käynnissä komission hyväksyntä maaliskuussa 2014 EP:llä ja neuvostolla mahdollisuus vastustaa asetuksia arviolta toukokuun puoliväliin asti 2014 julkaisu kesäkuussa 2014?

Valmistelun tilanne EU:ssa (3/3) Täytäntöönpanoasetukset täytäntöönpanoasetusten käsittely EU:ssa käynnissä hyväksyntä toukokuussa 2014 julkaisu kesäkuussa 2014?

EU:n rahoituskehykset 2014-2020 Komission ehdottaman menokehyksen leikkaus n. 10 % Leikkauksia myös maatalouspääluokkaan, vaikka komission esitys lähti menojen jäädyttämisestä vuoden 2013 tasolle (maaseudun kehittäminen – 8 %, suorat tuet -2 %) Suomelle erityisallokaatio maaseudun kehittämisrahoitukseen, jonka avulla Suomen kokonaisrahoitus maatalouspääluokasta ennallaan

CAP2020-uudistuksen pääkohdat viljelijätuissa (1/2) EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Ympäristö- ja ilmastonäkökulman vahvempi huomioon ottaminen: uutena tukimuotona viherryttämistuki Uutena tukimuotona nuorten viljelijöiden tuki Tuotantoon sidottujen tukien korotusmahdollisuus Suorien tukien keskimääräisen hehtaarituen eroja jäsenmaiden välillä tasoitetaan jonkin verran Mahdollisuuksia pienten tilojen tukemiseen

CAP2020-uudistuksen pääkohdat viljelijätuissa (2/2) Maaseudun kehittäminen Ympäristö- ja ilmastonäkökulman vahvempi huomioon ottaminen: ympäristökorvauksen tarkempi kohdentaminen alueellisesti ja lohkotasolla Luonnonhaittakorvausalueilla hienosäätö Koko Suomi jatkossakin luonnonhaittakorvausaluetta Kohdentaminen vs. byrokratian vähentäminen

Valmistelun tilanne Suomessa Kansalliset linjaukset toimeenpanosta Suomessa keväällä/kesällä 2014. MMM:ssä tehty valmistelua varten alustavia linjauksia Pyritään hallinnollisen taakan ja kustannusten minimoimiseen Maaseudun kehittämisohjelma valtioneuvoston käsittelyyn maaliskuussa 2014, sen jälkeen komissiolle. Komission hyväksyntää odotetaan tämän vuoden aikana Lakiesitykset eduskunnalle alkusyksystä 2014 Valtioneuvoston asetukset loppuvuosi 2014 – alkuvuosi 2015

Maaseudun kehittäminen: taustana Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

Maaseutuohjelman tavoitteet Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia.

Maaseutuohjelman rahoitus Varojen jako linjattu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 11.12.2013 Toimenpide milj. euroa Maatalouden ympäristö‐ ja ilmastotoimenpiteet sekä neuvonta 1 626 Luonnonmukainen maatalous 326 Eläinten hyvinvointi 458 Luonnonhaittakorvaukset yht., josta 3 284 - osarahoitettu (EU ja kansallinen) 1 810 - kokonaan kansallinen rahoitus* 1 474 Maatalouden aloittamis‐ ja investointiavustukset 407 Leader 300 Yritys‐ ja hanketuet sekä tekninen apu 691 Yhteensä 7 092 * Sisältää siirtoa maa‐ ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta. Lopullinen siirrettävä määrä täsmentyy myöhemmin.

Kansalliset tuet (1/2) Komission mukaan 141-artiklaa ei voi enää käyttää EU:iin liittymisestä aiheutuvien vakavien vaikeuksien tuen oikeusperustana Yhtenäisen markkinajärjestelyasetuksen valtiontukia koskeviin sääntöihin lisättiin siirtymäkauden asetuksessa mahdollisuus myöntää vastaavia kansallisia tukia kuin 141-tuet kaudella 2014-2020 Tämän asetuksen perusteella komissio tekee tammi-/helmikuussa päätöksen tukijärjestelmän yksityiskohdista v. 2014-2020. Ministeri ja komissaari saavuttivat poliittisen sovun tukijärjestelmän sisällöstä marraskuussa 2013.

Kansalliset tuet (2/2) Suora tuotantoon sidottu EU-tuki v. 2015- märehtijät (pl. hevoset), tärkkelysperuna ja avomaanvihannekset Etelä-Suomen kansallinen tuki v. 2015- puutarhatalous, sika- ja siipikarjatalous Pohjoinen tuki on luonteeltaan pitkäaikainen tukimuoto, jota kehitetään ajoittain Tällä hetkellä valmistelussa komissiolle tehtävä muutosesitys

KIITOS!