EU:n tulevan rakennerahastokauden 2014 - 2020 valmistelu 19.1.2012 Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa.

Esitys aiheesta: "EU:n tulevan rakennerahastokauden 2014 - 2020 valmistelu 19.1.2012 Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa."— Esityksen transkriptio:

1 EU:n tulevan rakennerahastokauden 2014 - 2020 valmistelu 19.1.2012 Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

2 Eurooppa 2020 -strategia Kumppanuussopimus (EAKR, ESR, mahd. myös maatalous- ja kalatalousrahastot) Yhteisöstrategia (sisältää painopistealojen valikon) Alueelliset toimenpideohjelmat Ehdollisuudet EU-taso Jäsenmaa / alueet Komissio Jäsenmaa Alueet Ohjelmien tulostavoitteet Toimenpiteet / hankkeet KOHEESIOPOLITIIKAN KEHIKKO 2013+ TEM/AKY/RAPO 18.5.2011 Suomen kansallinen Eurooppa 2020 -ohjelma Suomen valitsemat painopiste- alat

3 Maantieteellisen tuen keskittäminen Komissio esittää kolmea jakokriteeriä nykyisen neljän sijaan 1.Vähiten kehittyneet alueet (BKT/asukas alle 75%) - Väestöpeitto vähenisi verrattuna konvergenssiin. 2.Välialueet (BKT/asukas vaihteluväli 75 - 90%) - Väestöpeitto suurenisi verrattuna phasing out ja in. 3.Kehittyneet alueet (BKT/asukas yli 90 %) - Väestöpeitto ennallaan verrattuna työllisyys ja kilpailukyky -tavoitteeseen; lisäkriteerit alhainen työllisyysaste/korkea työttömyysaste ja/tai korkea/matala koulutustaso. Välialueet –Välialueeseen kuuluisivat nykyiset konvergenssialueesta uloskasvavat alueet ja muutkin alueet, jotka täyttävät 75-90 %:n BKT-kriteerin. –Välialueella halutaan korjata nykyisten siirtymäaluejärjestelyjen epäkohtaa, jossa järjestelmä kohtelee saman BKT:n alueita eri lailla. Merentakaiset ja harvaan asutut alueet –mm. Itä- ja Pohjois-Suomi, tukitaso 20 €/as/v ? –kovaa lobbaamista

4 EU:n NUTS-alueluokitus NUTS 2 – jako 2011 saakka NUTS 2 – jako 2012 lähtien

5 EU 2020 – temaattinen keskittäminen Eurooppa-neuvosto on määrittänyt EU:lle viisi tavoitetta, jotka saavutettava vuoteen 2020 mennessä Jäsenmaiden tulisi valita kumppanuussopimukseensa (ja toimenpideohjelmiinsa) rajallinen määrä painopisteitä Pääosa Eurooppa 2020 -strategian toteutuksesta tapahtuu Suomessa kansallisten politiikkojen kautta. Temaattisen menun sisältö –Älykäs kasvu –Kestävä kasvu –Osallistava kasvu

6 Eurooppa 2020: 7 lippulaivahanketta Itä-Suomen esittämät painopisteet ympyröityinä, läpileikkaava teema kuusikulmioituna, entä Pohjois-Suomi? Älykäs kasvuKestävä kasvuOsallistava kasvu Innovaatiot Innovaatiounioni Ilmasto, energia ja liikkuvuus Resurssitehokas Eurooppa Työllisyys ja ammattitaidot Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Koulutus Nuoret liikkeellä Kilpailukyky Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Köyhyyden torjunta Euroopan köyhyyden torjunta foorumi Tietoyhteiskunta Eurooppalainen digitaalistrategia

7 Sisältö (teemat) Vähintään 80 % varoista energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, innovaatioon ja pk-yritysten tukeen vähintään 20 % energiatehokkuuteen ja kestävään energiaan Vähintään 5 % kaupunkialueiden tukemiseen

8 Hallinto (kansallinen) Ohjelman hallintorakenne valmistelussa. Ohjelmarakenne: valtakunnallinen ohjelma / alueellisia ohjelmia EAKR / ESR -rahoitusten keskinäinen suhde Alueelliset rahoittajaviranomaiset => Päätös kevään aikana

9 EAKR-ohjelma, painopisteet (Koheesiotyöryhmän 2014+ esitys) Yritystoiminnan edistäminen Tutkimuksen, innovaatioiden ja verkottumisen edistäminen Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen Mahdollinen lisäpainopiste Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmassa

10 ESR-ohjelma, painopisteet (Koheesiotyöryhmän 2014+ esitys) Lisätään työllisyyttä yrittäjyyttä ja työllistyvyyttä edistävillä toimilla Lisätään elinikäiseen oppimiseen osallistumista ja kohennetaan työvoiman osaamistasoa ja ammattitaitoja työmarkkinoiden tarpeet huomioon ottaen Vähennetään rakenteellista työttömyyttä sekä köyhyyttä ja syrjäytymistä aktiivitoimilla, joilla edistetään työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osallistumista

11 Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitteet tulevalle ohjelmakaudelle Artiklan 174 mukaisen harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien aiheuttaman pysyvän kilpailukykyhaitan perusteella rakennerahastojen volyymi Itä- ja Pohjois-Suomessa tulee säilyttää vähintään nykyisellä keskimääräisellä vuositasolla. Rakennerahastojen rahoitusta Suomessa tulee valtioneuvoston linjausten mukaisesti painottaa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomessa tulee olla käytössä muuta maata laajempi toimenpidevalikoima ml. yritystuet sekä saavutettavuutta ja elinkeino- elämän kehitystä tukevat infrahankkeet. jatkuu

12 Itä- ja Pohjois-Suomessa tulee olla mahdollisuus laaja-alaisiin ja usean painopisteen ohjelmiin Rakennerahasto-ohjelmat tulee laatia integroituina (EAKR+ESR) ohjelmina NUTS2 –alueittain. Painotuksen tulee olla EAKR-tuessa, ei ESR-tuissa (60% / 40 %) Ohjelmien toimeenpano Suomessa tulee järjestää kansallisen aluekehityslain mukaisesti maakunnissa, maakunnan yhteistyö- asiakirjan tai muun pitkäjänteisen budjettimenettelyn kautta. Ohjelman rahoittajina tulee olla sekä ELY-keskusten (yritystuet, Tekes-hankkeet, ESR-toimet) että maakunnan liittojen (kehittämishankkeet, infrahankkeet).

13 Kiitos osallistumisestanne! Pohjois-Savon liitto