Miksi maataloutta tuetaan?

Esitys aiheesta: "Miksi maataloutta tuetaan?"— Esityksen transkriptio:

1 Miksi maataloutta tuetaan?
osastopäällikkö Minna-Mari Kaila Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaosasto

2 Ruokaturva tuo vakautta
Ruokaturva = jokainen ihminen saa kaikkina aikoina riittävästi ravitsevaa ja turvallista ruokaa. Ruokaturvaan sisältyy: ruuan saatavuus ihmisten kyky hankkia ruokaa ruuan käytettävyys ruuan turvallisuus ruuan tarjonnan vakaus.

3 Ruokaturva tuo vakautta
Maapallolla odotetaan vuonna 2030 olevan 8,5 miljardia ihmistä => tarvitaan enemmän ruokaa. Miten taataan ruokaturva ja hyvä ravitsemus kasvavalle väestölle kestävällä tavalla. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken parhaista viljelymaista tulee viljelykelvottomia

4 Ruokaturva tuo vakautta
Vuonna 2015 hyväksytyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteet velvoittavat kaikkia YK:n jäsenmaita. Yksi tavoitteista on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta vuoteen 2030 mennessä. Jokainen valtio on vastuussa ruokaturvan varmistamisesta omille kansalaisilleen.

5 Suomalainen ruokapolitiikka
Tavoite: kansallisen ruokaturvan ja hyvän ravitsemuksen takaaminen täällä asuville. Edistää myös maailmanlaajuista ruokaturvaa Politiikan on oltava linjassa maailmanlaajuisten tavoitteiden kanssa. Ruokaturva voidaan parhaiten taata pitämällä yllä vastuullista kotimaista tuotantoa ja kulutusta hyödyntämällä kansainvälisen kaupan tarjoamat mahdollisuudet.

6 Huoltovarmuus on yhteistyötä
Perustana ovat talouden luontaiset rakenteet Perustuu toimiviin markkinoihin ja kilpailukykyiseen talouteen Markkinat eivät välttämättä riitä ylläpitämään yhteiskunnan perustoimintoja erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa Erilaisilla toimenpiteillä varaudutaan ylläpitämään yhteiskunnan toiminnalle elintärkeitä toimintoja mahdollisimman lähellä normaalitilaa myös näissä olosuhteissa.

7 Huoltovarmuuden tavoite
Tavoitteena on turvata: Kotimaisen alkutuotannon monipuolisuus Kotimaisen alkutuotannon riittävä laajuus Kotimaan elintarviketeollisuuden asema jalostajana

8

9 Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia 2017
Uudella rahoituskehyksellä ja EU:n rahoitusjärjestelmällä kokonaisuutena on huomattava valtiontaloudellinen merkitys. Suomi maksaa EU:lle jäsenmaksua nykyisin noin 1,7–1,9 miljardia euroa vuosittain. Myös tulevien rahoituskehysten sisältöön tulee vaikuttaa siten, että monimuotoisen maatalouden harjoittaminen kaikilla yhteisön alueilla on jatkossakin mahdollista.

10 Politiikkatoimien oltava pitkäjänteisiä
Kestävä kasvu edellyttää toimintaympäristön vakautta erityisesti hallinnollisten toimien osalta. Tämä käsittää tukien lisäksi mm. lainsäädännön ja verotuksen. EU:n kokonaan ja osittain rahoittamat tuet ovat politiikkavälineitä, joiden avulla Suomeen saadaan palautettua EU:lle maksettuja jäsenmaksuja. EU:ta saatavat tulot (maataloustukirahastosta ja maaseudun kehittämiseen) olivat 2016 tilinpäätöksen mukaan 934 milj. euroa (vrt. jäsenmaksu 1,7 mrd), joka on noin 2/3 kaikesta palautuvasta EU-rahoituksestamme.

11

12 EU-rahoitteiset ja kansalliset tukielementit ovat riippuvaisia toisistaan
Kansallinen tuki täydentää EU:n tukia. Nämä tuet muodostavat perustan, johon kansalliset tuet on sovittu komission antamassa liikkumatilassa. Esimerkki tukitason yhteensovituksesta lihasonnien kasvatuksessa:

13 Suomen tavoitteet Turvaamme:
ruuan alkutuotannon ja jalostuksen Suomessa elintarvikkeiden turvallisuuden hyvän kuluttajasuojan eläinten hyvinvoinnin korkean tason peltojen, metsien ja vesien sekä kala- ja riistakantojen käytön kestävyyden siten, että myös tulevat sukupolvet voivat niistä nauttia

14 Suomen tavoitteet Suomi hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja vastuullisesti ja kilpailukykyisesti kansainvälisenä edelläkävijänä Suomalainen ruokaketju on kilpailukykyinen, vastaa kuluttajien tarpeisiin sekä toimii kansallisesti ja globaalisti vastuullisesti Elintarviketurvallisuus on Suomessa maailman huippuluokkaa

15 EU:n maatalouspolitiikan tavoitteet
Auttaa maanviljelijöitä tuottamaan riittävästi elintarvikkeita EU:n kuluttajien tarpeisiin Suojella ympäristöä, ilmastoa ja eläinten hyvinvointia Varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus (esimerkiksi niiden jäljitettävyyden avulla) Suojella maanviljelijöitä hintojen epävakaudelta ja markkinakriiseiltä

16 EU:n maatalouspolitiikan tavoitteet
Auttaa maanviljelijöitä investoimaan tilojensa nykyaikaistamiseen Tukea maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta monipuolistamalla niiden elinkeinoelämää Luoda ja säilyttää elintarviketeollisuuden työpaikkoja

17 EU:n maatalouspolitiikan rahoitus
Yhteinen maatalouspolitiikka kaikkein integroitunein EU-politiikan ala. Sisämarkkinat toimivat maataloustuotteilla hyvin. Politiikan tavoitteet ja sisältö päätetään EU-tasolla, kansallinen liikkumavara rajattu. Myös säännöt tuista ja niiden rahoituksesta päätetään EU-tasolla (EU-asetukset, valtiontukisäännöt). Maatalouden suorat tuet ja markkinoiden tasapainottamiseen tähtäävät tuet kokonaan EU-rahoitteisia. Maaseudun kehittämistuet osarahoitteisia. Kansallisten tukien käyttömahdollisuudet rajallisia.

18 EU:n maataloustuen rahoitus
Maatalousmenojen osuus EU:n budjetista on selvästi pienentynyt: enimmillään se oli 1970-luvulla 70 %, kun se nykyisin on noin 38 %. EU:n muut vastuut ovat laajentuneet Uudistuksilla on saatu aikaan kustannussäästöjä maatalouden määrärahat eivät ole reaalisesti kasvaneet, vaikka EU:hun on vuonna 2004 ja sen jälkeen liittynyt 13 uutta valtiota.

19 Maatalouden julkisen rahan käyttö

20 EU, US ja Kiina, kokonaismaataloustuki 2016 (TSE)
247 mrd. € Kiina US EU 91 mrd. € 112 mrd. € Lähde: OECD 2016

21 Rahoituskehyksessä ennalta kohdennettu, EU28

22 Suorat tuet tasoitettuna hehtaareille EU28 (€/ha)
OECD 2017

23 Täydennetään kansallisin varoin YMP:tä
Lähde: OECD 2017

24 Viljelijätuet ja tukien EU-osuudet 2016-2018 milj.€
2017 arvio 2018 arvio Eläinten hyvinvointikorvaukset 68 — valtion osuus 39 — EU:n osuus 29 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 322 326 325 EU-tulotuki 532 535 525 Peltoalaperusteiset ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä 278 290 291 161 168 169 117 122

25 Viljelijätuet ja tukien EU-osuudet 2016-2018 milj.€
2017 arvio 2018 arvio Luonnonhaittakorvaukset yhteensä 547 552 519 — valtion osuus 450 455 422 — EU:n osuus 97 Yhteensä viljelijätuet 1 747 1 771 1 728 972 988 955 775 783 773 — EU:n osuus, % 44 45

26

27 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Maa- ja metsätalousministeriö

28 Yleistä maaseutuohjelmasta 2014-2020
Maaseutuohjelmat laaditaan parlamentin ja neuvoston sekä komission asetusten perusteella jäsenmaan tarpeiden ja strategian mukaisesti EU-osarahoitteisuus: EU +kansallinen rahoitus -> jos kansallista rahoitusta leikataan, jää myös EU-rahoitusta silloin saamatta Suomessa on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseutuohjelmat Komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja viljelijöille ja muille maaseudun yrittäjille sekä asukkaille - tarinat eri puolilta Suomea kertovat, mikä kaikki on mahdollista - jotta voisimme hyvin

29 Maaseutuohjelman strategiset painopisteet
edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa

30 Maaseutuohjelman tavoitteet
Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia.

31 Maaseutuohjelman toimenpiteet ja rahoitus (EU+kansallinen yhteensä) *)
Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys Neuvonta Investoinnit fyysiseen omaisuuteen - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaukset - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Eläinten hyvinvointi Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) Leader Tekninen apu Yhteensä * Lisäksi yksityiset panostukset esim. investointeina ja talkootyönä

32 Neuvonta Valittuja neuvojia lisäkoulutetaan ohjelmakauden aikana
Hyvien käytäntöjen ja uuden tutkimustiedon jalkautus Tilakohtaista neuvontaa laajalta alueelta mm. ympäristö ja ilmasto, luonnonmukainen tuotanto, eläinten terveys ja hyvinvointi, energia, kilpailukyvyn parantaminen Tähän mennessä n. 26 000 tilakäyntiä 13 000 tilalle. Arvioinnissa erittäin hyviä tuloksia Vaikutuksia em. asioiden lisäksi mm. viljelykäytäntöjen muutoksiin, riskienhallintaan ja jaksamiseen Neuvontaa hyödyntäneet viljelijät olleet tyytyväisiä

33 Ympäristökorvaukset Ympäristökorvauksilla vastataan kansainvälisten ja kansallisten sopimusten ja strategioiden velvoitteisiin Ympäristötoimia on toteutettu laaja-alaisesti, pinta-alatavoitteet on saavutettu ja suurin osa jo ylitettykin Ympäristötoimien vaikutuksia on arvioitu koko EU-jäsenyyden ajan ja toimia on suunniteltu tutkimustulosten perusteella Pitkäjänteisellä toiminnalla on saavutettu hyviä tuloksia ja vaikuttavuutta

34 Ympäristökorvaukset Suomessa viljelijät sitoutuneet laajasti ympäristöehtoihin Suojavyöhykkeitä on vihdoin toteutettu paljon, sijoittumisessa tarkentamisen varaa Yli ha hoidettuja perinnebiotooppeja Talviaikainen kasvipeitteisyys on lisääntynyt merkittävästi Ympäristökorvauksilla on merkittävä vaikutus ravinnekuormituksen ja eroosion vähenemiseen

35 Ympäristökorvauksien avulla on vähennetty ravinnekuormitusta

36 Luonnonmukainen tuotanto
Luonnonmukaisen tuotannon tukemisella vastataan kuluttajien toiveisiin ja kysyntään Kysyntä on kova myös ulkomailla: Suomalaista luomukauraa voisi viedä ulkomaille enemmän kuin sitä edes tuotetaan meillä Luonnonmukaisen tuotannon osuus on 11 % maatalousmaasta

37 Luonnonhaittakorvaukset
Tuotanto-olosuhteet ovat hyvin erilaisia eri EU-maissa Luonnonhaittakorvauksilla tasoitetaan epäsuotuisia tuotanto-oloja ja saatetaan suomalainen tuotanto lähemmäs muiden tuotantoasemaa Kasvukauden pituus ja tehoisa lämpösumma ovat selkeitä mittareita epäsuotuisuudelle

38 Eläinten hyvinvointi Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Eläinten hyvinvointiin liittyvä osaaminen sekä eläintautien ja lääkkeiden käytön hallinta ovat suomalaisen tuotannon vahvuuksia. Eläinten hyvinvointikorvaukset kehittävät tilan toimintaa. Niillä korvataan tuottajalle lainsäädännön yli meneviä toimia esim. eläinten lisätilaa ja virikkeitä. Suomi on edelläkävijä tässä, komissio ja monet jäsenmaat ovat tutustuneet meidän järjestelmiin.

39 Eläinten hyvinvointi Vaikutuksia
Sikojen olosuhteet niin hyvät, että ei tule hännän purentaa vrt. muualla maailmassa, jossa typistetään hännät tai lääkitään antibiooteilla syntyneitä vammoja. Vapaa porsiminen, jolloin porsailla ja emakolla on stressittömät olosuhteet

40 Pk-yritysten innovaatiot maaseutualueilla
Eurooppalaisella tasolla Manner-Suomi on vahva innovaatioissa. Tiedevetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (STI) ohella maaseudulla korostuu kokemusperäinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (DUI).

41 Maaseudun hanketoiminta CASE: Finnish Food Innovations -ohjelma
Finnish Food Innovations 2016–2018 on valtakunnallinen tiedotusohjelma edistää elintarvikevientiä tuotekehityksen keinoin. Suunnattu elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille. Ohjelmaan osallistunut 150 yritysten edustajaa ja 100 asiantuntijaa. Yli 200 uutta vientituoteideaa, joista 40 jatkoselvityksessä. Toteutettu Fact finding –matka Ruotsiin, Japaniin, Espanjaan, UK:hon ja Saksaan

42 Maaseudun hanketoiminta CASE: Laajakaistahankkeet
Kotitalouksista vain 52 % nopean laajakaistayhteyden piirissä. Laajakaistahankkeita on rahoitettu maaseutuohjelmasta 42 kpl. Laajakaistainvestointeja tuetaan maaseutualueilla, joilla yhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakenneta. Lisäksi maaseutuohjelmasta tuetaan hankkeita, joilla kehitetään digitalisaation edistämistä ja sähköisesti toimivia palveluja. laajakaista/

43 Maaseudun hanketoiminta CASE: Maatalouden innovaatiot
European Innovation Partnership - EIP Maaseudun innovaatioryhmät alkutuotannon uudistajina. Hankkeessa ratkaistaan tunnistettu ongelma ja saatetaan innovatiivinen ratkaisu käytäntöön. Innovaatioryhmässä yrityksiä, asiantuntijoita ja alkutuotantoyrityksiä. Tulokset julkaistaan Suomessa ja EU:ssa.  Innovation Union – A Europe 2020 Initiative to Research and Innovation.

44 Kansallinen tuki

45 Kansallinen tuki Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä turvata tuotannon kannattavuutta turvata maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Ongelmana Suomessa sekä pohjoiset olosuhteet että yleinen korkea kustannustaso

46 Kansallinen tuki EU:n hyväksyntä on maksamisen edellytys
komissio on hyväksynyt Suomen erityiset pohjoiset olosuhteet vanhat ns. 141-tuet, joista oli paljon poliittista keskustelua, maksetaan nyt osana EU:n suorien tukien ja markkinajärjestelyasetuksen sallimia tukijärjestelmiä. Tärkein kansallisen tuen tukimuoto pohjoinen tuki noin 90 % koko tukimäärästä, perustuu Suomen liittymissopimuksen artiklaan 142. hyväksyntää myöntäessään komissio arvioi että tuet eivät aiheuta häiriöitä yhteismarkkinoissa

47 Hevostalouden tuki

48 Hevostalouden edistäminen
Arpajaislain muutos (1286/2016) voimaan Fintoto Oy:n, RAY:n ja Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnot yhdistettiin Hevosalan osuus uuden Veikkaus Oy:n tuotoista 4 prosenttia. Osuus käytettävä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. EU:n komission päätös SA (2016 N) hevostalouden edistämiseen tarkoitetun tuen hyväksymisestä Voimassaolo 5 vuotta ( ) Tuki kohdistuu keskus- ja maakuntaraviradoille palkinto-, toiminta- ja investointitukina Volyymi yht. 35 milj.euroa/v

49 Kiitos!