Ruotsin opiskelu Joni Sallila, TAMK

Suomen geopoliittista historiaa Ruotsi-Suomi: Ruotsi-Suomi on termi, joka kuvaa sitä valtakuntaa, johon kuuluivat pääosa nykyisestä Ruotsista sekä pääosa nykyisestä Suomesta 1200-luvulta vuoteen 1808 saakka. Valtion hallintokielenä toimi tällöin yleensä ruotsi, vaikka keskiajalla käytettiin myös latinaa ja jossain määrin myös tanskaa.

Suomen geopoliittista historiaa Aatelisto ja iso osa ainakin varakkaammasta porvaristosta puhui ruotsia äidinkielenään. Aateliin tai valtaporvaristoon nousseet suomenkieliset ruotsalaistuivat nopeasti eli sosiaalisen aseman kohoamiseen liittyi lähes automaattisesti kielen vaihto ruotsiin.

Suomen geopoliittista historiaa Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle 1809: Haminan rauhassa 1809 Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen alueen Venäjälle Suomen sodan tuloksena. Itsenäinen Suomi ja kansalliskielet: Suomen itsenäistyessä vuoden 1919 hallitusmuodon säännös, jossa suomi ja ruotsi todetaan maan kahdeksi kansalliskieleksi, oli poliittinen kompromissi, johon päädyttiin pitkien neuvotteluiden päätteeksi.

Suomen geopoliittista historiaa 1930-luku Suomessa: 1930-luvulla, Kansainliiton heikkouden selvitessä Suomen ulkopoliittiselle johdolle, pyrittiin turvallisuuspolitiikassa kääntymään Ruotsin ja puolueettomien Pohjoismaiden puoleen. 1930-luvun puolivälissä kansainvälinen tilanne, Neuvostoliiton ja mahdollisen sodan pelko pakotti myös ruotsin kielen vastustajat muihin pohjoismaihin suuntautuneen ulkopolitiikan taakse.

Suomen geopoliittista historiaa ”Pakkoruotsi”: Peruskoulu-uudistus toteutettiin alueittain vuosina 1972–1977, jolloin kaikille tuli pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen.

Suomen kielilaki Kielilain tarkoituksena on taata suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään. Vuonna 2004 voimaan tullut uusi kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia viranomaisten kanssa asioidessa. Kielilaki määrittää vähimmäistason.

Suomen kielilaki Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset koskevat yleensä virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai joihin liittyy julkisen vallan itsenäistä käyttöä. Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimukset kunnat asettavat itse, mutta niiden on turvattava kielilain vaatimusten täyttyminen: kaksikielisessä kunnassa on jokaisella oikeus saada palvelua valitsemallaan kansalliskielellä.

Suomen kielitaitolaki Kielitaitolaki eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) on Suomen lainsäädännön laki, joka sisältää määräykset julkisyhteisöjen (mm. valtio, kunnat) henkilöstön suomen ja ruotsin kielitaidosta. Valtion viranomaisten suomen ja ruotsin taidosta annettavat määräykset on säädetty annettavaksi lailla tai lain nojalla annettavalla asetuksella.

Suomen kielitaitolaki Ainoa laissa oleva konkreettinen kielitaitovaatimus on, että korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion virkojen kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito.

Valtioneuvoston asetus (794/2004) 6 §, Kielitaito: Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta;  (  http://butler.cc.tut.fi/~kuronen m/koru.pdf  )  sekä

Valtioneuvoston asetus (794/2004) 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Löytyykö Suomesta poliittista rohkeutta luopua kaksikielisyydestä? Jos ruotsin kielen opetus haluttaisiin poistaa, olisi ruotsin kieli ensin poistettava virkojen vaatimuksista. Mahdollinen kaksikielisyydestä luopumiseen tähtäävä prosessi olisi todennäköisesti pitkä ja poliittisesti hyvin vaikea, koska kyse on vakiintuneista kansalaisten perusoikeuksista, joihin poliitikot eivät mielellään kajoa.

Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä sektoreittain vuonna 2009 Teollisuus: Englanti              95%                     Ruotsi                 46% Venäjä                28% Saksa                  27% Ranska               5% http://www.ek.fi/www/fi/tutkimukset_julka isut/2010/6_kesa/Tyoelamassa_tarvitaan_yh a_useampia_kielia.pdf

Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä sektoreittain vuonna 2009 Rakentaminen: Englanti              73% Venäjä                38% Ruotsi                 29% Viro                     15% Saksa                  6% Ranska               3%

Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä sektoreittain vuonna 2009 Palvelut: Englanti              85% Ruotsi                 55% Venäjä                30% Saksa                  8% Ranska               5% Espanja              3% Viro                     3%