Luku Nuori tasavalta, s. 102–106

Esitys aiheesta: "Luku Nuori tasavalta, s. 102–106"— Esityksen transkriptio:

1 Luku Nuori tasavalta, s. 102–106
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. NUORI TASAVALTA Luku Nuori tasavalta, s. 102–106

2 Valtion synty Autonomian jäljiltä Suomella oli melko valmis hallintokoneisto. Järjestettäviä asioita olivat: oma perustuslaki ja valtiosääntö ulkosuhteet ja rajat valtionhallinto valtion talouspolitiikka. Lue kirjan luku Vaikea alku s. 102–103. Mitkä tekijät hankaloittivat itsenäisen Suomen alkutaivalta?

3 Ulkopolitiikassa tärkeää oli
valtion poliittisen aseman ja rajojen vakiinnuttaminen ulkomaankaupan ja merenkulun elvyttäminen ulkoasiainhallinnon järjestäminen (lähetystöt, diplomaattikunta). Rajavartiolaitoksen partio tuo pidätettyjä luvulla.

4 Suomi suuntautui ensin Saksaan.
Palauta mieleesi, miksi ja miten. Suomi suuntautui ensin Saksaan. Pohdi tulevien tapahtumien valossa, miksi eduskunnan päätös osoittautui oikeaksi. Entä jos olisi toimittu toisin? Tämän jälkeen tavoitteeksi tuli puolustusliitto Puolan ja Baltian maiden kanssa (ns. reunavaltiopolitiikka). Eduskunta ei hyväksynyt tätä: pidettiin ”seikkailupolitiikkana”. Palauta mieleesi, mikä oli Kansainliitto ja miten se toimi. 1920-luvun alussa tukeuduttiin Kansainliittoon. Ulkopolitiikkaan termit liittoutumattomuus ja puolueettomuus. Kiista Ahvenanmaan omistuksesta kiristi suhteita Ruotsiin. Kansainliitto ratkaisi kiistan Suomen hyväksi 1921. Ahvenanmaa sai itsehallinnon ja se demilitarisoitiin.

5 Vaikeat suhteet Neuvosto-Venäjään:
Suomessa pelättiin uutta kommunistien vallankumousta ja Neuvosto-Venäjän vaikutusta. Kiista Itä-Karjalan omistuksesta: suomalaiset vapaaehtoiset joukot tekivät valloitusretkiä, ns. heimosodat 1919–20. Tarton rauha 1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä vallitsi sotatila, koska Neuvosto-Venäjän Suomessa oleva armeijakunta oli julistanut sodan Suomen senaatille sisällissodan aikana 1918. Bolsevikit tunnustivat uudelleen Suomen itsenäisyyden. Rajojen määrittely: Suomelle Petsamo mutta ei Itä- Karjalaa, mikä oli heimoaktivistien mielestä ”häpeärauha”. Hyökkäämättömyyssopimus 1932 Inkeriläinen heimosoturi.