Kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet Virkamiesoikeus Kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet 6.11.2012 Maria Ovaska, HTM movaska@student.uef.fi

Virantäyttöprosessi Virka julistetaan haettavaksi  vain määräaikaan mennessä hakeneet voidaan ottaa huomioon. Virkaan voidaan nimittää vain sellainen henkilö, joka täyttää viran yleiset sekä erityiset kelpoisuusvaatimukset. Virkaan valitaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista nimitysperusteiden perusteella paras mahdollinen hakija. 6.11.2012 Maria Ovaska

Kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksella tarkoitetaan virkaan valittavan henkilön ominaisuutta koskevaa, oikeusnormissa säädettyä ehtoa. Yleiset kelpoisuusvaatimukset  ulottuvat melkein kaikkiin virkoihin Erityiset kelpoisuusvaatimukset  riippuvat viran sisällöstä ja virkatyypistä 6.11.2012 Maria Ovaska

Kelpoisuusvaatimukset Erittely yleisiin ja erityisiin kelpoisuusvaatimuksiin kuvastaa säätämistapaa: yleisistä vaatimuksista säädetään usein ylemmällä hierarkkisella tasolla kuin erityisistä. Kelpoisuussäännökset ovat oikeudellisesti sitovia, eikä viranomainen voi arvioida niiden tarkoituksenmukaisuutta, eikä poiketa niistä edes kaikkien viranhakijoiden suostumuksella. 6.11.2012 Maria Ovaska

Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yleinen kelpoisuus: viranhaltijalla on oltava sellainen taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää (vaatimus johdettavissa PL 125.2 §:stä)  Sopivuus sidoksissa virantäytön perusideaan eli tarkoitukseen saada virkaan henkilö, jolla on riittävät edellytykset virkatehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Ikä: 18-vuotias (KvhL 6.3 §) 6.11.2012 Maria Ovaska

Yleiset kelpoisuusvaatimukset Työkyky / terveydentila KvhL 7.1 §: Virkasuhteeseen ottamisen edellytyksenä on, että siihen otettava henkilö antaa viranomaisen pyynnöstä ottamisesta päättävälle viranomaiselle tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu lisäksi tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Terveystarkastus suoritettava/terveystiedot annettava aina vai tarvittaessa? vrt. valtion virkamieslakiin. 6.11.2012 Maria Ovaska

Erityiset kelpoisuusvaatimukset KvhL 6.1 §: virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on yleensä määrätty tutkinto, koulutus tai aikaisempi työkokemus Kunnan virkoihin ei ole asetettu kansalaisuusvaatimusta (vrt. valtion virat), vaikkakin useisiin virkoihin kuuluu julkisen vallan käyttöä (PL 125.1 §)  kansalaisuus ei ole erityinen kelpoisuusvaatimus kunnan virkoihin. 6.11.2012 Maria Ovaska

Erityisiä kelpoisuusvaatimuksia Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) Laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Kuntien/kaupunkien johtosäännöissä 6.11.2012 Maria Ovaska

Soveltuva korkeakoulututkinto Tutkintovaatimukset määritellään usein melko väljästi, jotta virkakelpoisuus täyttyy monenlaisilla tutkinnoilla. Nykyisin on pidetty suositeltavana, ettei kelpoisuusvaatimuksia sidota tiukasti tiettyyn tutkintonimikkeeseen, ellei sitä erikseen ole laissa määritelty. Tutkinnon soveltuvuuden ja vastaavuuden ensisijaisena arviointiperusteena on tutkinnon sisällön vastaavuus virkatehtävien edellyttämiin tietoihin ja taitoihin. 6.11.2012 Maria Ovaska

Soveltuva korkeakoulututkinto (KHO 2008:22) H:n kaupungin sosiaalijohtajan virkaan valitun hakijan vuonna 1985 suorittamaan teologian kandidaatin tutkintoon olivat sisältyneet seuraavat opinnot: yleisopintoja sekä eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian, käytännöllisen teologian ja uskontotieteen aineopintoja 86 opintoviikkoa, suuntautumisvaihtoehdon aineopintoja 22 opintoviikkoa, soveltavia harjoituksia 12 opintoviikkoa sekä pääaineen aine- ja syventäviä opintoja teologisessa etiikassa ynnä uskontofilosofiassa 40 opintoviikkoa. Lisäksi A oli vuonna 2004 aloittanut 60 opintoviikon laajuisen sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-tutkinnon suorittamisen. Kun otettiin huomioon sosiaaliviraston koko ja sosiaaliviraston sosiaalijohtajan tehtävät viraston ylimpänä johtajana olivat hallinnollisia tehtäviä. Johtosäännöstä ilmeni, ettei sosiaalijohtajalla ollut sosiaalihuollon ammatillisia tehtäviä. Sosiaalijohtajan virkaan kuuluvat tehtävät ja tutkinnon sisällön laajuus huomioon ottaen kaupunginvaltuusto oli voinut sille kuuluvan harkintavallan nojalla katsoa A:n valitun suorittaman teologian kandidaatin tutkinnon Helsingin kaupungin sosiaaliviraston virkaan soveltuvaksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. 6.11.2012 Maria Ovaska

Kielitaito Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) Kielitaitovaatimukset koskevat myös kunnallisia viranhaltijoita, mutta vain pääsääntöisesti (vrt. valtion virkamiehet). Laki julkiyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta, 5.2 §: jos lailla tai lain nojalla ei säädetä kunnallisten viranomaisten henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, niitä voidaan asettaa kuntalain mukaisessa järjestyksessä. Yleensä vaatimukset määritellään valtuuston päätöksellä tai johtosäännössä. Huomioon on kuitenkin otettava kielilainsäädännön mukaiset palveluvelvoitteet. 6.11.2012 Maria Ovaska

Poikkeukset KvhL 6.2 §: henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta, jos siitä erikseen säädetään tai kunta erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin päättää. Erityislainsäädännön poikkeukset Valtion virkamieslain 8.2 §: valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista (pois lukien tuomarin virat). 6.11.2012 Maria Ovaska

Yleiset nimitysperusteet KvhL 6.1 §: virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. PL 125.2 §: yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taito: koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyky: henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten luontaista lahjakkuutta, aloitteellisuutta, järjestelykykyä ja muita vastaavia, tehtävien hoitamisen kannalta, tarpeellisia kykyjä. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita, sekä nuhteetonta käytöstä. 6.11.2012 Maria Ovaska

Nimitysperusteet Koskevat nykyisin kaikkia julkisia virkoja (perustuslakiuudistus)  rajoittaneet kunnallista harkintavaltaa  kunnilla on aiemmin katsottu olevan laajempi harkintavalta henkilövalinnoissa Pakolliset vertailuperusteet KHO 2005:44 Harkintavallan väärinkäyttö / poliittiset virkanimitykset 6.11.2012 Maria Ovaska

Tehtävä 1: Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:n mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot (perus- ja aineopinnot) sekä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. K:n kunnassa oli avoinna matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajan virka. Virkaan haki A, joka oli vuosi sitten valmistunut kaikkien kolmen aineen opettajaksi. Hänelle oli kertynyt alan työkokemusta 8 kk. Virkaan haki myös B, jolla oli 10 vuoden työkokemus matemaattisten aineiden opettajana ja matematiikan ja fysiikan opettajan pätevyys. Toimiko kunta oikein palkatessaan virkaan hakijan A? 6.11.2012 Maria Ovaska

Tehtävä 2: Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 3 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Kelpoisuuslain 12 §:n mukaan jos sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, tehtävään voidaan ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. 6.11.2012 Maria Ovaska

Tehtävä 2: Virkaan haki 2 hakijaa, joista hakija A täytti kelpoisuuslain 3 §:n mukaisen pätevyyden. Virkaan valittiin vuoden määräajaksi hakija B, jolla ei ollut 3 §:n mukaista pätevyyttä, mutta suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Haastattelussa ilmenneiden asioiden vuoksi oli kyseenalaistettava A:n sopivuus sosiaalityöntekijäksi. Lisäksi asiakkaat olivat useasti valittaneet A:n käytöksestä. Puolestaan hakija B osoitti hallitsevansa sosiaalihuollon tehtävät ja asiakaslähtöisen ajattelutavan. Toimiko virantäyttäjä oikein valitessaan virkaan hakijan B? Tarkastele asiaa myös yleisten nimitysperusteiden valossa. 6.11.2012 Maria Ovaska

Tehtävä 3: J:n kaupungin keskushallinnon johtosäännön mukaan henkilöstöjohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Virkaan haki 3 henkilöä. Hakija A oli suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon (pääaineena hallinto-oikeus), toiminut harjoittelijana 6 kk henkilöstövuokraus yrityksessä ja 2 vuotta myymäläpäällikkönä vaateliikkeessä. Hakijalla B oli kauppatieteiden maisterin tutkinto (pääaineena johtaminen) ja 3 vuoden työkokemus myyntipäällikkönä. Hakija C oli suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (pääaineena yhteiskuntapolitiikka), toiminut henkilöstösihteerinä 2 vuotta K:n kunnassa ja ollut teleoperaattoriyrityksessä esimiehen sijaisena 8 kk. Kenet sinä valitsisit virkaan? 6.11.2012 Maria Ovaska