Nuoret ja äänioikeusikäraja Yhteiskunta.org

Nuorten äänestäminen * Nuorten äänestysaktiivisuus on matala ja puolueosallistuminen vähäistä. (Borg & Paloheimo 2009) * Nuorten äänestysprosentti on Suomessa noin 10–15 prosenttiyksikköä muita ikäryhmiä alhaisempi (Martikainen & Fredriksson 2006; Martikainen & Wass 2007). * Ensikertalaiset eli pääasiassa 18-vuotiaat, äänestävät 19–24-vuotiaita ahkerammin (Martikainen & Fredriksson 2006; Martikainen & Wass 2007). * Muutamissa ensimmäisissä vaaleissa omaksuttu äänestämättömyys jää tavallisesti pysyväksi (Wass 2008; Franklin 2004). * Nuorten äänestysaktiivisuus ei enää nykyisin kasva iän myötä vaan pysyy vanhempia ikäpolvia matalampana myös aikuisiällä (Wass 2008).

Suositukset Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportti sisälsi ehdotuksen siitä, että äänioikeusikärajan alentamista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa alettaisiin valmistella (Oikeusministeriön julkaisu 14/2005). Myös valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan (2007–2011) sisältyy kirjaus kunnallisen äänioikeusikärajan alentamisen edellytysten selvittämisestä. Ehdotus selvitystyöstä sisältyy myös oikeusministeriön johdolla valmisteltuun demokratiapoliittiseen asiakirjaan ja valtioneuvoston periaatepäätökseen demokratian edistämisestä Suomessa (Oikeusministeriö, lausuntoja ja mietintöjä17/2010) Kainuun Nuorisofoorumi jätti kesäkuussa 2006 maakuntavaltuustolle aloitteen, jossa maakuntahallintoa pyydettiin selvittämään mahdollisuutta liittää maakuntahallintoon kokeilu 16-vuotiaiden äänioikeudesta maakuntavaaleissa. Asia ei ole kuitenkaan edennyt maakuntahallinnossa. (Oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 49/2010.)

Suositukset Euroopan neuvosto antoi vuonna 2001 suosituksen kansalaisten kunnalliseen toimintaan. Suosituksessa kehotetaan kokeilemaan äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajan alentamista kunnallisvaaleissa, kunnallisissa kansanäänestyksissäja mielipidetiedusteluissa.(Oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 49/2010.) Europarlamenttivaalien vaalijärjestelmän kehittämistä pohtinut Euroopan parlamentti on vuonna 2010 julkaisut ehdotuksen (ns. Duffin raportti), jossa muun ohella ehdotetaan äänioikeusikärajaksi europarlamenttivaaleissa 16 vuotta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Ehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa vielä vuoden 2010 aikana.(Oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 49/2010.)

Kunnallisvaalit Itävalta on tällä hetkellä ainoa EU-maa, jossa äänestysikäraja on 16 vuotta kaikissa vaaleissa. Saksan 16 osavaltiosta viidessä (Mecklenburg-Vorpommern, Schleswig-Holstein, Nordhein-Westfalen, Sachsen-Anhalt ja Niedersachsen) äänioikeusikäraja kunnallisvaaleissa on toistaiseksi kokeiluluontoisesti 16 vuotta. Sveitsin Glarusin kantonissa äänestysikärajaa alennettiin 16 vuoteen paikallisissa ja alueellisissa vaaleissa vuonna 2007. Brittiläiset kanaalinsaaret Isle of Man ja Jersey puolestaan alensivat äänestysikärajan 16 vuoteen vuosina 2006–2007. Norja aikoo kokeilla äänestysikärajan alentamista vuonna 2011 pidettävissä kunnallisvaaleissa. Itävallassa paikallisissa ja alueellisissa vaaleissa 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli korkeampi kuin yli 50-vuotiaiden. (Oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 49/2010.)

Parlamenttivaalit Parlamenttivaaleissa ikäraja on lähes kaikissa maissa 18 vuotta. Joissakin maissa alle 18-vuotta: Iran (15 vuotta), Brasilia (16 vuotta), Nicaragua (16 vuotta), Kuuba (16 vuotta), Indonesia (17 vuotta) ja Pohjois-Korea (17 vuotta). Joissakin 19–21 vuotta. (Oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 49/2010.)

Äänestysikärajan muutokset Äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikäraja on nykylainsäädännön mukaan Suomessa kaikissa vaaleissa 18 vuotta, joka on samalla täysivaltaisuuden ikäraja. Äänioikeus 1906 24 vuotta 1944 21 vuotta 1969 20 vuotta 1972 18 vuotta Täysi-ikäisyys 1721 21 vuotta 18 vuotta (Oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 49/2010.)

Kirkollisvaalit Kirkollisvaaleissa ikärajaksi muuttui 16 vuotta vuonna 2010, lukuun ottamatta kirkkoherranvaaleja. Vaalikelpoisuus seurakunnan luottamustehtäviin säilyy edelleen 18 vuodessa. (Oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 49/2010.)

15-vuotias Niin miten vaarallista on antaa hänen äänestää? * Yhdistyksen hallituksen jäsen * Oikeus kuljettaa mopoa ja traktoria * Työsopimuksen teko-oikeus * Saa hallita työllään ansaitsemaa rahaa, avata ja hallinnoida pankkitiliä * Rikosoikeudellinen vastuu * Oikeus erota uskontokunnasta vanhempien suostumuksella * Saa kuljettaa pyörällä yhtä enintään 10-vuotiasta lasta * Saa vannoa todistajanvalan Niin miten vaarallista on antaa hänen äänestää? Mikä on pahinta, mitä siitä voisi seurata?

18-vuotiaat äänestävät aktiivisemmin Suomessa 18-vuotiaiden äänestysaktiivisuus on useita prosenttiyksiköitä 19–20-vuotiaita korkeampaa. Tämä johtunee pitkälti kannustavasta mahdollisuudesta päästä käyttämään äänioikeutta heti täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeen. Osittain ilmiö voi johtua myös siitä, että suuri osa 18-vuotiaista asuu vielä kodin vaikutuspiirissä, mikä saattaa lisätä painetta äänestää, etenkin jos vanhemmat ovat omaksuneet voimakkaan osallistumisnormin.(). Myös Helsingissä tehtyjen äänestysaktiivisuustilastojen mukaan 18-vuotiaat ensikertalaiset äänestävät 19–24-vuotiaita ahkerammin. Äänestämisessä on siis mukana uutuudenviehätystä. (Martikainen & Wass 2002, 67 ; Martikainen & Fredriksson 2004)

Äänestäminen Äänestäminen ja muu poliittinen osallistuminen korreloivat vahvasti keskenään, mikä osittain kumoaa käsityksen siitä, että nuorten poliittinen osallistuminen olisi ainoastaan muuttanut muotoaan. (Borg & Paloheimo 2009; Wass & Wilhelmsson 2009.)

Äänestäminen Äänestämiseen liittyvän velvollisuudentunteen heikkeneminen nuoremmissa ikäryhmissä vaikuttaisi olevan erittäin tärkeä sukupolvikohtaisten aktiivisuuserojen taustatekijä. Nuoremmat sukupolvet eivät enää samassa määrin kuin ennen koe äänestämistä kansalaisvelvollisuutena. Myös erot politiikkaa kohtaan tunnetussa kiinnostuksessa, poliittisessa tietotasossa ja ulkoparlamentaarisessa osallistumisessa ovat yhteydessä sukupolvien eroihin vaaliosallistumisessa. Pitkittäisaineiston puuttuessa havaintoon on tosin syytä suhtautua varauksella. (Grönlund, Paloheimo & Wass 2005.)

Äänestäminen Äänestämättä jättäminen liittyy myös vahvasti nk. uuden politiikan käsitteeseen. Uudessa politiikassa yhteiskunnallista toimintaa kehystävät toimintatavoiltaan ja järjestäytymisperustaltaan vaihtoehtoiset toimintaryhmät, jotka ryhmittyvät jonkun tietyn asian ympärille. Tätä tapaa hahmottaa politiikkaa ja sen toimijoita toteutetaan myös esimerkiksi kulutustottumuksien muuttamisella ja erilaisilla elämäntapavalinnoilla. Niihin ja muihin nuorten tärkeäksi kokemiin asioihin ei nk. vanhan perinteisen puoluepolitiikan, sen edustajien tai edustamien toimintasääntöjen enää katsota kykenevän vaikuttamaan. (Kurikka 2003, 78–81.)

Äänestäminen Nuorten tiedot ja taidot kanavoituvat heikosti aktiiviseksi kansalaistoiminnaksi, kuten äänestämiseksi vaaleissa, poliittisista kysymyksistä käytäväksi keskusteluksi tai puolueisiin kuulumiseksi. (Elo & Rapeli 2008.)

Äänestysikäraja pitäisi laskea, koska… * Nuorten vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. * Nuorten asiat otetaan paremmin huomioon, kun he ovat äänestävä ryhmä. * Nuoret ovat usein vielä 16-vuotiaana tutulla kotipaikkakunnalla, jossa ehdokkaat ja asiat olisivat tutumpia. * Nuoria asettuisi enemmän myös ehdolle ja heitä tulisi enemmän valituksi päättäjiksi. * Nuoret oppisivat äänestämisen mahdollisimman varhain. * Suomalaisilla nuorilla on maailman paras politiikkatietämys * Nuoret maksavat työstään veroa, heillä on siis oikeus päättää mihin verorahat menevät * Euroopan neuvosto on suosittanut äänestysikärajan alentamista. * Äänestysikärajan alentamisesta on hyviä kokemuksia.

Äänestysikärajaa ei pitäisi laskea, koska * Nuorilla on riittämätön kypsyys, poliittinen kompetenssi ja politiikkatietämys. => Suomalaisilla nuorilla on maailman paras politiikkatietämys. Eikä näiden puute poista muidenkaan ryhmien oikeutta äänestämiseen. * Nuoret ovat manipuloitavissa => Samoilla perusteilla pyrittiin eväämään naisten äänioikeus 100 vuotta sitten (kirkko ja miehet). Nuorisovaalien tulos ei juuri poikkea eduskuntavaalien tuloksesta, paitsi että nuoret saavat niissä enemmän ääniä. * Nuorilla voi olla taipumus äärikantoihin => Mikä on äärikanta ja kuka voi määritellä sen ketä ei saisi äänestää?

Äänestysikärajaa ei pitäisi laskea, koska * Äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden pitää kulkea käsi kädessä => Toki molemmat kuuluvat myös nuorille. Ensi askel sitä kohti on äänioikeuden antaminen. Parempihan sekin on, kun ei kumpikaan. * Äänioikeuden ja täysi-ikäisyyden pitää kulkea käsi kädessä => Miksi? Eivät ne ole aina muulloinkaan kulkeneet yhdessä. Esim. Suomessa mm. 60- ja 70-luvuilla ne ovat olleet erit. Suomessa 15-vuotias on vastuussa tekemistään rikoksista. Mikä olisi siis pahinta, mitä hän voisi saada aikaan äänestämällä?

Äänestysikärajaa ei pitäisi laskea, koska * Äänioikeus tulisi käytännössä vain osalle 16-vuotiaille, koska vaaleja ei ole joka vuosi => Aivan, mutta näinhän on myös nykytilanteessa 18-vuotiaiden kohdalla. Ainakin suuri osa nuorista olisi uudessa tilanteessa äänestänyt 18 ikävuoteen mennessä, mitä ei nykyään välttämättä tapahdu. Koulujen vuosiluokilla olisi samaan aikaan äänioikeudellisia ja äänioikeudettomia, mikä vähentäisi mahdollisuutta yleisten vaalien täysipainoiseen hyödyntämiseen opetuksessa. => Miten niin? Päinvastoin tällainen oma- tai kaverikohtainen yhteys lisäisi kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan.

Äänestysikärajaa ei pitäisi laskea, koska * Jos äänestysaktiivisuus jää alhaiselle tasolle 16-vuotiaana, nuoret sosiaalistuvat äänestämättömyyteen. Tämä perustelu ei kuitenkaan poista sitä, että nuorilla tulisi olla oikeus äänestää. Eikä muidenkaan ikä- tai muiden ryhmien äänestämättä jättäminen aseta kyseenalaiseksi heidän oikeuttaan äänestää tai jättää ääntään käyttämättä. * Nuoren identiteettinsä etsintä heijastuu ainakin 16 ikävuoteen asti riippuvaisuutena vertaisryhmästä. => Onko olemassa jokin ihanteellinen äänestyskäyttäytyminen, johon kaikkien pitäisi pyrkiä? Onko vain yksilönä rationaalis-loogisten päättelyketjujen tuloksena tehty äänestyspäätös oikea?

Äänestysikärajaa ei pitäisi laskea, koska * Äänestysikärajan alentaminen ei merkittävästi lisäisi nuorten painoarvoa kuntapolitiikassa. => Vaikea nähdä kuinka se ainakaan vähentäisi tai pitäisi samana nuorten painoarvon kuntapolitiikassa? * Panostetaan pitkäjänteiseen koulutus- ja kasvatustyöhön, jonka tulokset tosin näkyvät vasta vuosikymmenten päästä. => Myös siihen pitää panostaa. Mutta pelkästään siihen panostamalla voimme olla vuosikymmeniä myöhässä.

Äänestysikärajaa ei pitäisi laskea, koska * Nuorisovaltuustot ovat yksi keino lisätä nuorten kiinnostusta kotikunnan asioihin ja harjaannuttaa heitä kunnalliseen päätöksentekoon. Nuorisovaltuustot ovat usein epädemokraattisesti valittuja elimiä virallisen päätöksentekojärjestelmän ulkopuolella. Näin niillä ei tietenkään ole todellista valtaa, joka on puolueilla ja heidän edustajillaan. Nuorisovaltuusto-idea perustuu myös illuusioon nuorista yhtenäisenä samaa mieltä tietyistä ”nuorten asioista” olevana homogeenisenä arvoryhmänä. Nuorisovaltuustojen sijaan nuoria tulee kannustaa osallistumaan käytössä olevaan viralliseen päätöksentekojärjestelmään eli osallistumaan puolueiden ohjelmatyöhön ja vaalityöhön ja tätä kautta vaikuttamaan ja pääsemään päättäjäksi varsinaiseen päätöksentekojärjestelmään.

Lähteet Äänioikeusikärajatyöryhmä (2010): Nuorten ääni – aikuisten uurna? Äänioikeusikärajatyöryhmän raportti. Mietintöjä ja lausuntoja. 49/2010. Helsinki: Oikeusministeriö. . Yhteiskunta.org