Kulttuuri-identiteetti

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kasvaako pääni, kun opin?
Advertisements

Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Kulttuuri, mieli ja kasvatus
Verkonkäytön ongelmat
Arvioinnin käsitteitä Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta.
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
Psykologian kertauskurssi Olli-Jukka Jokisaari 2010
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
HYVÄ MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN Juha Parkkinen
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
Ajatuksia oppimisesta
Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Esa Fabrin Ihmisen kasvu, muutos ja ahdistus 1/3 Ihmisen elämässä kasvu ja muutos liittyvät jatkuvasti toisiinsa Myös persoonallinen, perusteissaan.
Suotuisan oppimistarinan rakentaminen ET- koulutus/T3/ Tapio Malinen.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 6 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Elämänkatsomustiedosta, oppiaineen oikeutuksesta ja traditioista Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
KULTTURIENVÄLINEN VIESTINTÄ
Neoliittinen vallankumous ja korkeakulttuurien synty
Tietoisuus ja maailmankuva Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin viides luento.
Ryhmässä oppiminen ja yhteistoiminnalliset menetelmät
Asenteet.
Neoliittinen vallankumous
Geenit.
Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta.
Luku- ja tenttivihjeet 5 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
USKONTO JA KULTTUURI.
Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Moraalinen relativismi Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
J. Derrida postrukturalismin radikalisoituminen kielen rakenteet epästabiileja –kieli metamorfista ja monimerkityksellistä –muuttuvat rakenteet –”suurten.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Didaktiikkaa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
6. Luento kieli ja postmoderni filosofia
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Teema tarkoittaa:  Elämässä ja arjessa selviytymistä  Hyvinvointia ja terveyttä  Omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtimista eri tilanteissa, myös.
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 8 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Kesätyöntekijöiden kommentteja Opasnetistä ja ydinvoimatyöstä: ”Kun tulin kesätöihin minulla oli vain jokin suuntaa antava aavistus siitä mitä meinattiin.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Luku- ja tenttivihjeet 8 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Usko ja riippuvuudet Pekka Lund Mistä puhumme, kun puhumme riippuvuuksista? Pekka Lund
1. Tietoinen tiedonkäsittely
Ryhmässä oppiminen ja yhteistoiminnalliset menetelmät
Pekka Lund Usko ja riippuvuudet.
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
OPS Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1
Maailman kielet ja suomi
Motorinen kehittyminen
Yksilön lyhyt historia
Fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus
lähtökohta: varhaisvaiheista vanhuuteen asti
4. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA
Elämänkatsomustiedosta, oppiaineen oikeutuksesta ja traditioista
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia
Lähipalvelukilpailu Ilmoituslaatikkoverkosto tuo arjen mahdollisuudet esille uudella tavalla, sekä toimii kehittymisen myötä infrastruktuurina yksilön,
Kognitiivinen kehitys
Mikä on elämänkatsomus?
9. Oppimisen psykologinen perusta
- TIETEELLISESTI!! Psyykkinen Biologinen Sosiaalinen ja
Mikä on elämänkatsomus?
Ihmiskielellä on monta käyttötarkoitusta
Opintopsykologi Katja Hietanen
Elämänkaarinäkökulma
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
Esityksen transkriptio:

Kulttuuri-identiteetti Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Kysymys Miksi ihminen on ollut evoluutiossa erittäin menestyksekäs? ELI Miksi ihminen onnistuu sopeutumaan erittäin moniin maapallon elinympäristöihin?

Vastaus Ihminen pystyy säilyttämään opittuja taitoja! Tämä tapahtuu aivan eri tavoin kuin millään (muulla) eläinlajilla. Voi olla, että tähän syynä jokin biologinen ominaisuus, kuten aivojen tai kurkunpään rakenne, mutta voi myös olla, että tämä ilmiö on vastaavasti vaikuttanut aivojen rakenteeseen. Tämä on (yksi) kulttuurin ydintekijöistä. Huom: Seuraavassa esitetyt käsitteet (kulttuuri ja identiteetti) ovat kiisteltyjä ja paljon tutkittuja käsitteitä, joista eri tieteenaloilla esiintyy erilaisia tulkintoja.

Kulttuuri ja kieli Luultavasti myös jotkin eläimet voivat opettaa jälkeläisilleen opittuja taitoja, mutta ne eivät periydy geneettisesti, joten kunkin yksilön ympäristö ja kapasiteetti määrää tälle periytyvälle oppimiselle tiukat rajat. Inhimillisen taitojen periytymisen ytimessä on kieli (ja muu symbolinen toiminta ja ajattelu). Kielen (ja mahdollisesti muiden symbolisten käytäntöjen) avulla oppiminen ja sopeutuminen ylittää konkreettisten yksilöiden ja ympäristöjen rajat. Syntyy perinteitä. Muisti, suunnitelmallisuus ja kuvittelu ylittää välittömän tilanteen rajat.

Kulttuuri aarreaittana Kulttuuri mahdollistaa perityn (taidot, tiedot, tavat, asenteet jne.) säilymisen. Se muodostaa jaettujen merkitysten, symbolien, vertauskuvien jne. verkoston Puhekulttuurissa yksilöiden muisti ratkaisevassa roolissa. Kirjoitustaito on itsessään kulttuurinen keksintö, joka nosti taitojen säilymisen uudelle tasolle. Onko elektroninen datan tallennus uusi samanlainen loikkaus?

Ihminen kulttuuriolentona Kulttuuri muodostaa jaettujen merkitysten, symbolien, vertauskuvien jne. verkoston Kulttuuri muuttuu ihmisen merkittävimmäksi ympäristöksi. Koska se antaa uoman ja kehikon, jossa yksilöiden ja yhteisöjen merkityksellinen elämä toteutuu. Ihmislapsen on tärkeämpää oppia kulttuurin määrittämät yhteisön säännöt kuin luonnossa toimimisen ehdot.

Kulttuurin kehitys Kulttuurin ominaispiirre on muutoksen nopeuttaminen ja hallinta. Biologinen evoluutio kehittyy hitaasti ja tarvitsee satunnaisia muutoksia (mutaatiot). Kulttuurin kautta saatu tieto-taito mahdollistaa olennaisesti nopeamman reaktion muuttuneisiin oloihin. Ilmaston lämpeneminen reilu 10000 vuotta sitten(ja luultavasti ennen kaikkea sitä edeltävä raju ilmaston vaihtelu, ks. Richerson ja Boyd, Ei ainoastaan geeneistä, Terra Cognita 2006) toi esiin ihmisen kulttuurin mukautumiskyvyn. Neoliittinen vallankumous ja siirtyminen maanviljelykseen. Huom: eri mantereiden eritasoiset lähtökohdat Euraasian (erit. hedelmällisen puolikuun) etulyöntiasema (kasvi- ja eläinlajit, mantereen itä-länsisuuntaisuus, ks. Diamond, Tykit, taudit ja teräs, Terra Cognita 2005).

Kulttuurinen vaihtelu Kulttuurin avaimena on siis sen kyky muuttua → ei ole olemassa muuttumattomia kulttuureja Kulttuurin kehityksen olennainen tekijä on vuorovaikutus → kulttuurien rajat eivät ole ”kiveen hakattuja”. → mitä on esim. suomalaisuus vs. mitä se oli 100 vuotta sitten?

Kulttuurin normatiivisuus Tapa tehdä asioita ei ole vain työkalu se on myös ohje: ”asiat tulee tehdä näin” → kulttuuri on normatiivinen siihen sisältyy käsitys arvoista ja ihanteista (ja kielletystä). Kulttuuri sekä antaa mahdollisuuksia että rajoittaa niitä. Vrt. auto kulkuneuvona. Kulttuurin juurruttavuus (cultura, lat. = viljely). Suurten tunnetuiden kulttuurimuotojen ytimessä yleensä maanviljelykseen perustuva yhteiskunta ja kirjoitettuun kieleen perustuva säilymismenetelmä. Kumpikaan ei enää ole vallitseva, mitä tapahtuu kulttuurille?

Kulttuurin syvyys Kulttuurin näkyvä huippu (kaikille helposti havaittava): symbolit, sankarit jne. Kulttuurin jokapäiväiset merkit (ulkopuolinen usein huomaa; vaikuttaa itsestään selvältä kulttuurissa elävälle): arkirytmi, fyysinen etäisyys jne… Kulttuurin syvät käytännöt, johon näkyvät piirteet perustuvat

Identiteetti Suhde itseen, ydin joka määrittää 'itseyttä' Pysyvyys: vaikka kehon aine ja mielen sisällöt vaihtuvat olen sama kuin 10 v. sitten ET:n kannalta olennaiset identiteetin muodot ovat: kulttuuri- ja persoonallinen identiteetti

Kulttuuri-identiteetti Ihmisyys toteutuu kulttuurisen viitekehyksen läpi Kulttuuri-identiteetti voi olla esimerkiksi etninen tai sukupuolinen, myös poliittisella ulottuvuudella on usein tärkeä rooli. Kulttuuri-identiteetin ongelmana kulttuuri-determinismi (olemme vain sitä miksi ympäristö meidät kasvattaa), vasta-argumentteina yleisinhimillisyys tai yksilöllisyys tai situationaalisuus eli elämäntilanteisuus. ET:n ihmiskäsityksessä on olennaista, että ihmisellä on merkittävä rooli oman identiteettinsä muodostamisessa.