Nuorisotakuun palvelu- ja toimijakenttä Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala Kaikin keinoin nuoret töihin –hanke Työpaja Riitta Kinnunen Sosiaalikehitys Oy

Nuorisotakuun palvelu- ja toimijakenttä •Kaikin keinoin nuoret töihin –hankkeessa on kartoitettu nuorisotakuun palvelu- ja toimijakenttää: 1.Koulutus 2.Työkokeilu ja työpajat 3.Työpaikka 4.Hyvinvointia tukevat ja ohjaavat palvelut 5.Kokonaisvaltainen nuorisotakuun koordinaatio •Toimintakentällä monia toimijatahoja: • Julkisia, yksityisiä ja 3. sektorin toimijoita • Kuntakohtaisia ja seudullisia palveluita • Pysyviä palveluita sekä palvelukokeiluja / kehittämishankkeita •Tehty haastatteluita ja kyselyitä nuorten parissa toimiville ja kartoitettu, mikä palveluissa toimii ja missä on puutteita •Haastateltu nuoria heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään

Palvelu- ja toimintakentällä toimivaa Monet asiat nykyisessä palvelukentässä toimivat hyvin •”Yhteistyön tekemisen meininki on todella hyvää!” •Löytyy vahvaa tahtotilaa toimia nuorten hyväksi •Sopivan kokoisessa kaupungissa ja kunnissa toimijat tunnetaan melko hyvin •Oppilashuolto toimii hyvin •Peruskoulussa ja 2. asteella tehdään paljon yhteistyötä nuorten opiskelemaan pääsemiseksi •Yhteistyö etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa on toimivaa •Nuorisotyöntekijät ovat hyviä kumppaneita kouluyhteisössä •Toppari ja nuorten terveysneuvontapiste tukevat hyvin nuoria •Hyvää yhteistyötä oppilaitosten ja TE-toimiston välillä, esim. infotilaisuuksia ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille •Suurelle osalle nuorista saadaan kesätöitä •Kuntouttavaa työtoimintaa saatu hyvin järjestettyä halukkaille…

Kehittämisen haasteita 1. Koulutus : viranomaisten/toimijoiden näkemyksiä Tarvitaan tukea peruskoulun loppuun suorittamiseen ja sopivan koulutuslinjan löytämiseen •Oppivelvollisuusiän ylittäneille tarvitaan lähitutorpalvelua peruskoulun loppuun suorittamiseen. •Peruskoulun päättyessä nuori ei vielä osaa suunnitella koulutuspolkua  tehdään vääriä koulutusvalintoja. •Tarvitaan peruskoulun ja 2. asteen koulutuksen välinen toimintamalli sopivan koulutuslinjan löytämiseksi nuorelle. •Koulutuksen keskeyttäneen tulisi päästä työkokeiluun, jotta vältytään toistuvilta vääriltä koulutusvalinnoilta. •Yläkouluissa tulisi kehittää tiedonkulkua niin, että nuoriso- työntekijät ja muut toimijat tunnistaisivat nuoren tuentarpeet.

1. Koulutus: nuorten näkemyksiä •Työharjoittelu selkeyttää nuoren ammatinvalintaa. •”(Peruskoulun päättyessä) tuntui oudolta, että pitäisi ajatella tulevaisuuden töihin menoa. Tuntui, ettei ole vielä valmis siihen.” •”Maailman paras opo” keskusteli jokaisen nuoren kanssa koulutusvalinnoista, antoi realistista tietoa ja paneutui asiaan. •Ammattistartti on selkeyttänyt koulutusvalintaa. •Opiskelijoiden valinnassa tulisi ottaa huomioon myös nuoren opiskelumotivaatio, että motivoituneet saisivat helpommin opiskelupaikan.

Kehittämisen haasteita 2. Työkokeilu ja työpajatoiminta viranomaisten ja toimijoiden näkemyksiä Käytännönläheinen koulutus kiinnostaisi monia nuoria, jotka eivät jaksa opiskella pulpetin äärellä. •Tarvitaan toiminnallisia kouluttautumisen vaihtoehtoja, kuten mahdollisuutta suorittaa työpajalla näyttötutkintoja. •Alemman vaatimustason koulutus voisi tarjota riittävän pätevyyden avustaviin työtehtäviin. •Oppisopimus houkuttelee monia nuoria, mutta oppisopimuspaikkojen löytäminen on vaikeaa. •Monen nuoren kohdalla työkokeilu on tärkeää koulutusalan valinnassa. •Nuorille tarvitaan eritasoisia työpaikkoja. Esimerkiksi työpajoille tulisi lisätä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun paikkoja.

2. Työkokeilu ja työpajatoiminta: nuorten näkemyksiä •”Kokeilemalla parhaiten selviää, missä haluaisi olla. Nuorille pitäisi antaa mahdollisuus koittaa eri asioita, eikä pakottaa suoraan koulusta seuraavaan.” •”Ns. Matalankynnyksen työpaikkoja, työharjoittelupaikkoja jne. kun olisi enemmän, missä pääsisi tekemään oikeasti työtä ja näkemään muidenkin töitä.”

Kehittämisen haasteita 3. Työssäkäynti : viranomaisten ja toimijoiden näkemyksiä Nuorisotakuun toteuttamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän tarjontaa nuorille sopivista työpaikoista. •Yrittäjille tulisi tarjota enemmän kannustimia nuorten työllistämiseen ja tiedottaa tukimahdollisuuksista hyvin. •Tiedottamista työ- ja harjoittelupaikoista tulisi tehostaa. Myös kuntaorganisaatiossa tulisi tarjota harjoittelupaikkoja koordinoidusti. •Tulisi luoda eri toimijoiden välille hyvä toimintamalli nuorten ohjaamiseksi työpaikkoihin. •Jokaisen nuoren tulisi päästä kesätöihin. •Työpaikalla nuorelle tulisi olla nimetty ohjaaja, joka neuvoo tarvittaessa työhön ja työpaikkaan liittyvissä asioissa.

3. Työssäkäynti: Nuorten näkemyksiä •Jos olet työtön ja otat työn vastaan, mutta se ei olekaan yhtään sellaista, mitä haluaisit, niin ei siitä heti karenssia pitäisi saada. Nuorten pitäisi saada erehtyä ja oppia virheistään ”turvallisesti”. •Myös erinäisten tukien saamisen pitäisi kannustaa työntekoon, eikä kotona makaamiseen. •Työantajille tulisi järjestää kannustimia nuorten palkkaamiseen. •On harmittavaa, että kunnan tarjoamia kesätyöpaikkoja ei riitä kaikille. Kesätyöpaikka on järjestynyt tavallisesti vanhempien suhteiden kautta. •Tärkeää on työpaikan hyvä ilmapiiri, että siellä huomioidaan nuori ja annetaan riittävästi ohjausta.

Kehittämisen haasteita 4. Hyvinvointia tukevat palvelut: viranomaisten ja toimijoiden näkemyksiä Vaikeuksissa oleville nuorille tulee tarjota intensiivistä tukea •Monialaista yhteistyötä tulisi kehittää avoimeen ja varhaisen puuttumisen suuntaan. •Topparitoimintaa tulisi laajentaa. Täysi-ikäiset eivät osaa hakeutua mielenterveyspalveluihin omatoimisesti. •Vaikeimmassa asemassa oleville tarvitaan elämänmuutoksen mahdollistavaa, nuoria kannattelevaa pienryhmätyöskentelyä. •Päihde -ja moniongelmaisten palveluita ja asunnon saantia tulisi parantaa.

4. Hyvinvointia tukevat palvelut: nuorten näkemyksiä •Lähikentät tulisi pitää kunnossa, jotta nuoret lähtisivät ulos pelaamaan ja liikkumaan. Nuoret tarvitsevat myös hyviä nuorisotiloja ja bussiyhteyksiä. •Perusterveydenhuolto pitää saada kuntoon. Ystävällisestä kysymyksestä ”onko vielä jotain epäselvää” on jäänyt erittäin hyvä mieli. •Ensimmäisen ajan saaminen psykiatrille kesti 3 kuukautta. •Töissä pärjää hyvin, kun pitää päivärytmin kunnossa, syö terveellisesti ja nukkuu riittävästi. •Päihdeongelmat ovat nuorilla yleisiä, kun ei tiedetä mihin edetä. •Ensimmäisen toimeentulotukihakemuksen täyttäminen oli hankalaa. Koulussa ei opeteta täyttämään hakemuksia.

Kehittämisen haasteita Nuorisotakuun koordinaatio Tulisi kartoittaa, millaista vastuunottoa nuorisotakuu merkitsee kunkin toimijan kohdalla. •Tarvitaan selkeää palveluiden ketjuttamista erilaisissa tilanteissa oleville nuorille, kunkin nuoren lähtökohdista. •Nuoren tilanteesta tulisi ottaa kokonaisvaltainen vastuu. Ei riitä, että tehdään oma osa työstä, vaan tulee koota koko tukiverkosto nuoren ympärille. •Vaikeassa tilanteessa olevan nuoren kaikkia asioita ei voida muuttaa kerralla, joten tulee tietää, mistä lähdetään liikkeelle. •Tarvitaan ”yksiin kansiin” koottua tietoa nuorten palveluista. •Tarvitaan foorumeita viranomaisten ja toimijoiden verkostoitumiseen. •Palvelut tulisi kääntää nuorten kielelle. ”Tarvittaisiin palveluohjaajaa yhden luukun periaatteella.” Hämeenlinnan nuorisopalveluiden www-sivut: Mihin voin ottaa yhteyttä jos…