TERVEYDENHUOLTOLAKI HUS-SAIRAANHOITOPIIRIN NÄKÖKULMASTA 27. 9 TERVEYDENHUOLTOLAKI HUS-SAIRAANHOITOPIIRIN NÄKÖKULMASTA 27.9.2012 Pirjo Sorsa hallintolakimies HYKS-sairaanhoitoalue

TERVEYDENHUOLTOLAKI terveydenhuollon yleislaki voimaan 1.5.2011, eräitä poikkeuksia samassa laissa kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki vanhat lait jäivät osin vielä voimaan

TERVEYDENHUOLTOLAKI Lain tarkoitus (2 §) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä ja hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, saumaton yhteistyö, kustannusten hillitseminen

Uudistukset ovat tarpeen, koska Peruspalvelut ovat heikentyneet ja väestön terveyserot ovat kasvaneet. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelee kunnittain; tasa-arvo ei toteudu. Palvelujen rahoitusvaikeudet vain kasvavat, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Kunnat kilpailevat työvoimasta. Kuntatyöntekijät eläköityvät ja uudet nuorisoikäluokat eivät riitä täyttämään työvoimatarvetta. (lähde:STM)/Palvelurakenneuudistus osana kuntauudistusta)

TERVEYDENHUOLTOLAKI terveydenhuollon yhteistyö ja alueelliset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö (32 §) perusterveyden ja erikoissairaanhoidon yhteistyö (33 §) terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (34 §) terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti (36 §) terveyskeskusten kehittäminen (37 §) terveydenhuollon alueellinen varautuminen (38 §) ensihoitopalvelun järjestäminen (39 §) päivystystoiminnan järjestäminen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (43 §)

TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA (34 §) valtuustokausittain samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja ktt-kuntayhtymien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuutahoista, palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ym palveluista ja yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken monitahoinen toimijakunta

ERITYISVASTUUALUEEN (ERVA) TEHTÄVÄT (42 §) erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito erikoissairaanhoitolain 9 §:ssä tarkoitetulla vastuualueellaan tutkimus ja opetus

ERITYISVASTUUALUEEN (ERVA) TEHTÄVÄT (42 §) erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisestä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, lääkinnällinen kuntoutus, tietojärjestelmäratkaisut

ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS (43 §) erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus valtuustokausittain sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien shp:n työnjakosta, toiminnan yhteensovittamisesta, uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista valmisteilla toteutumista arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sh-piirien kanssa, tarvittaessa muutoksia jos kunnat eivät pääse sopimukseen erikoissairaanhoidon järjestämisestä tai sopimus ei täytä 2 momentin edellytyksiä, VN voi määrätä sopimuksen sisällöstä

ETUJA JA HYÖTYJÄ liikkuvuus ja joustavuus lisääntyvät potilaalla valinnanvapaus oman kuntansa alueella valita terveyskeskus perusterveydenhoidon palvelut oleskelu- tai asuinkunnasta perusterveydenhuollon osaaminen ja arvostus paranee erikoissairaanhoito keskittyy vain vaativimpien sairauksien hoitoon sitä kautta toiminta ja kustannustehokkuus paranevat ?

ESILLÄ OLLET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISMALLIT integraatiomalli; sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Välimäen malli; 20 vahvaa kuntaa Erva –malli (dekaanit) 5 yliopiston sairaalan ympärille muodostunut alue = luoda yhteistyörakenne perus- ja erikoistason sekä erityistason sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksesta = tavoitteena palvella laadukkaasti koko alueen asukkaita järkevällä kustannusrakenteella

TAVOITE Vahva integraatio perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito sosiaalihuolto = sosiaali- ja terveydenhuolto/SOTE

Kysymyksiä mikä on lopullinen malli ? Miten palvelut järjestetään, rahoitetaan ja tuotetaan jatkossa ? aikataulu: ehdotus ennen kunnallisvaaleja HUS?

MITEN HYKSin toiminta-alue muodostaa vahvan metropolialueen: Helsinki, Espoo, Vantaa + kuumakunnat Helsinki kannattaa vahvaa HUSia alueen ja yhteistyön tiivistäminen logistiikka tärkeä tekijä yliopiston läsnäolo HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén kutsuttu varsinaiseksi jäseneksi järjestämismalli-työryhmään, jolta odotetaan tuloksia syyskuun aikana

HYKS-lautakunta antoi 28.8.2012 kokouksessa seuraavan julkilausuman: HYKS-lautakunta pitää pitää toiminnallisista ja taloudellisista syistä tärkeänä HYKS-sairaanhoitoalueen yhtenäisyyden säilyttämistä osana HUS-konsernia.

MINKÄ KUITENKIN TIEDÄMME? Hallinnon asiantuntijoilta ja juristeilta eivät jakossakaan työt lopu ;) Kiitos!