Asiakaslähtöisyys yhteisen sote-kehittämisen lähtökohtana

Esitys aiheesta: "Asiakaslähtöisyys yhteisen sote-kehittämisen lähtökohtana"— Esityksen transkriptio:

1 Asiakaslähtöisyys yhteisen sote-kehittämisen lähtökohtana
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen – Etelä-Suomen kehittäjäverkostojen yhteistyölle uutta suuntaa Helsinki Tapani Hämäläinen, ylilääkäri, HUS, perusterveydenhuollon yksikkö Pirjo Marjamäki, johtaja, pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus, Socca

2

3 Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt
Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta Terveydenhuoltolaki 35 § 2 mom.

4

5 Tilaisuuden tavoitteet
Tavoitteena on valmistautua sote-integraatioon vahvistamalla sote- perustason kehittämisosaamista niin, että toimiva asiakaspalvelu ja potilaiden hyvä hoito taataan myös tulevaisuudessa. Sote-perustason kehittäjäverkostojen kokoaminen ja kehittäjävoimavarojen yhdistäminen Hyvien perustason käytäntöjen esittely ja levittäminen Etelä-Suomen alueella Etelä-Suomen kehittäjäverkostojen yhteistyön ja yhteisten periaatteiden työstäminen niin, että niiden käsittelyä voidaan jatkaa kehittäjäverkostojen seuraavassa tilaisuudessa

6 Suomen Lääkärilehti 48/2013 RIIKKA-LEENA LESKELÄ
Ph.D., Nordic Healthcare Group VESA KOMSSI SAANA SANDSTRÖM SIRKKU PIKKUJÄMSÄ ANNA HAVERINEN SIRKKA-LIISA OLLI KIRSTI YLITALO-KATAJISTO

7 Suomen Lääkärilehti 48/2013, LESKELÄ, KOMSSI, SANDSTRÖM, PIKKUJÄMSÄ, HAVERINEN, OLLI, YLITALO-KATAJISTO

8   Hoitoonohjaus oikeaan prosessiin (Akuutti jo ambulanssissa)
Kaikki toimijat eivät välttämättä osallistu kaikkiin prosesseihin! Varsinainen kliininen työ: (kunkin toimijan suorittamissa) osaprosesseissa Lähtökriteerit ja -dokumentit Prosessit voivat tilata palveluja toisiltaan. Luettelo: mitä palveluja tämä prosessi toimittaa Alue- sair. ESH Yksikkö A Yksikkö C Yksikkö B Sos. toimi Kunn. TK Järjestöt Yksityiset Ydinprosessi: Pitkäaikaisen sairauden toteaminen Äkillisesti alkava - prosessi A Kiireetön - prosessi   Ydinprosessi: Eläminen sairauden kanssa Pärjääjä-asiakkuus- prosessi Hoitoonohjaus oikeaan prosessiin (Akuutti jo ambulanssissa) B Tuki-asiakkuus -prosessi Asiakas Asiakas Yhteistyö- asiakkuus -prosessi Huolenpito- asiakuus -prosessi Ydinprosessi: Kerralla kuntoon C Lääketieteellinen raide: Erilaiset potilasryhmät (kr. sairaat, terveet) > erilaiset tarpeet Asiakkaan raide: Asiakkaan ydinprosessit Oleellista: Hoidontarpeen ja asiakkuuden arviointi – palveluluettelo - prosessin päättymiskriteerit/ mittarit – prosessin kesto Mikä muuttuu: 1) tavoitteet, mittarit, johtaminen 2) asiakas ei tipu tai juutu siilojen väliin Tarvitaan: mm. työkaluja asiakkuuksien hallintaan – Ulla kertoo seuraavaksi Vaikutusten seuranta Tulokriteerit ja -dokumentit D Ydinprosessi: Terveyden edistäminen, pääosin muita toimijoita Kurkiaura

9 Sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto
Lakisääteinen sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto kattaa koko Suomen Kukin osaamiskeskus on paikallisten sosiaalialan tarpeiden, verkostojen ja kehittämisen asiantuntija Yhteinen verkosto on vahva sosiaalialan toimija ja merkittävä sosiaalialan valtakunnallinen vaikuttaja Tutustu verkostoon

10 Sosiaalialan osaamiskeskusten laissa määritelty tehtävä on
Kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta Kehittää peruspalveluja sekä erityisosaamista vaativia erityis- ja asiantuntijapalveluja Turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys Toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa Ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi

11 Uusi sosiaalihuoltolaki (voimaan 1. 4
Uusi sosiaalihuoltolaki (voimaan ) haastaa yhä vahvempaan asiakkaan huomioimiseen Lain tarkoitus edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa parnataa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä 1-4 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi

12 Kehittämistoiminta sosiaali- ja terveysalueella
Sosiaali- ja terveysalue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen koordinoinnista, tuesta ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalue päättää yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta alueellaan. Lakiehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 32 §

13 Tervetuloa! Suunnataan yhdessä etelä-Suomen sote-kehittämistä !