Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima
Advertisements

Leena Kalin Metsätaloustarkastaja
Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu ja toteuttaminen
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
Johtoalueiden vierimetsien hoito
Sanginjoki – Pohjois-Suomen Nuuksio Sanginjoen ulkometsän suojeluhanke Me, aloitteen tehneet järjestöt, esitämme, että Oulun kaupungin tulee kehittää omistamaansa.
Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona.
Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM
Sinikka Hiidenmaa KHT Mikkelin Tilitoimisto Oy
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
METSÄNUUDISTAMINEN JUKKA-PEKKA VAPANIEMI
Metsäntutkimuslaitos MOSSE: Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa. Sosiaalinen kestävyys.
Metsänhoidon suositukset
Puukauppa Jukka-Pekka Vapaniemi
Forest Knowledge Know-how Well-being Valtion talousmetsien monimuotoisuushyötyjen arviointi Juha Siitonen Metla, Vantaa.
Perinnebiotooppien rahoitus
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Hakalassa
ENSIHARVENNUS Pertti Mäkinen
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
METSO- toimintaohjelma Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä – kokemuksia tähän asti Lea Jylhä METSO-ohjelman valtakunnallinen vuosiseminaari
XXX yhteismetsä XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys
Kansallispuisto Etelä-Pohjanmaalle
METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 1 METSO -kohteiden valintaperusteet: Suojeltavat elinympäristöt ja rakennepiirteet.
Kuolinpesän omistusjärjestelyt
Metsätilan sukupolvenvaihdos
METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 1 METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus.
Kotiseutukosteikot - Life: kosteikkokoulutus Jyväskylä Luonnonsuojelu- ja metsälain kohteiden huomioiminen kosteikkohankkeissa Juha Jämsén.
LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona Ympäristöministeriö ja Maa- ja.
METSÄLAIN TARKISTUS
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa
Kokemuksia yhteismetsistä
VUOKRATAKUUPALVELU VUOKRANANTAJILLE
LUONNONARVOKAUPPA kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä
Laajennettu työssäoppiminen TOP LAAJA Verkostotapaaminen
Talousmetsän kierto Talousmetsän kierto – oppimateriaali perusopetukseen ( , päivitetty 06/2012) Lisätietoja: Taustatietoa ja linkkejä löytyy.
Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme.
Metsänomistajan verosuunnittelua
YHTEISKUNTA MAANOMISTAJANA- VOIKO VAIKUTTAA
Metsäntutkimuslaitos Monimuotoisuusverkostojen sosio- taloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut.
Perhemetsä 3G -hanke K ari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi.
Unicef-kävely Unicef lyhyesti  YK:n lastenjärjestö  Perustettu 1946  Toimii yli 190 maassa  Työ perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen:
Vesialueiden yhdistäminen
Talousmetsien luonnonhoidon tilannekatsaus Monimetsä-hankkeen työpaja
Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus.
VALTION AVUSTUKSET YKSITYISTEIDEN PERUSKUNNOSTUKSEEN.
Metsämonex Oy:n taustatietoja perustettu metsänhoitaja, MMT Jouni Pykäläinen ainoa työntekijä ja omistaja aiempi työkokemus –assistentti ja.
Pienvesistrategia sanoista teoiksi - miniseminaari Lauri Saaristo, Tapio Oy Metsätalouden toimijoille tietoa ja työkaluja pienvesien suojelemiseksi.
Ahlaisten Kievari KEMERA Metsänhoitoyhdistys Satakunta Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki astui voimaan
Kuukkelin suojelu suurten metsänomistajien näkökulmasta– case UPM Kuukkeli-yhteistoimintaverkoston loppuseminaari Joensuu Juha-Matti Valonen.
Luontoinventoinnit kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun apuvälineinä Mitä luontokartoittaja tekee? Esko Vuorinen luontokartoittaja Silvestris luontoselvitys.
Metsän uudistaminen Metsän uudistaminen lähtee liikkeelle uudistushakkuusta ja uuden taimikon perustamisesta. Uudistamisella saadaan aikaan uusi hyväkasvuinen.
Mikä on metsien merkitys? JOHDANTO METSÄ- ja PUUALAN TET-JAKSOLLE.
19 Yritys tavoittelee voittoa s
Metso- henkinen luonnonhoitohanke
Metsätalous ja vesiensuojelu
Sopiiko kuukkeli ELY-keskusten METSO-toimintaan
Suojellut ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat metsät
Metsätalous ja vesiensuojelu
Metsien merkitys ja käytön tarkoitus on erilaista eri ihmisille
Luonnonhoitosuunnitelmat, ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt
Ilkon vanhan ampumaradan maaperä-tutkimukset ja tulosten raportointi
SPV- ja metsätalouden kannattavuus
Korvausten hakeminen valtionkonttorilta Pysyvä vika ja haitta
Metsäsuunnitelmalla ja –arviolla alkuun Päivi Huutoniemi, Metsä Group
Lounais-Lapin arvokkaiden luontokohteiden kartoitus NATNET-hankkeessa
Riistametsänhoidon perusteet
Metsäteollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit vuosina
Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskus
Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys
Liittyminen olemassa olevaan yhteismetsään, Yhteismetsien yhdistyminen, yhteismetsän purkaminen Suomen Yhteismetsäpäivät 2019, Oulu Kari Tuppurainen.
Esityksen transkriptio:

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2025 METSO Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskus Tampere 23.1.2019 © Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskus

METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu Luonnonhoitohankkeet © Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskus

Pysyvä suojelu Mitä kohteita valitaan? Kohteet valitaan METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden perusteella Alueen koko vähintään 4 ha paitsi, jos alue sijaitsee olemassa olevan suojelualeen vieressä luontoarvot täyttävät METSO I-luokan kriteerit on kyseessä lehto, kalkkikallio tai harvinainen suoluontotyyppi Mitä pienempi alue on, sitä enemmän oltava luontoarvoja Suuret alueet voivat sisältää lisäksi myös hoidettuja metsiä, jopa taimikoita. Kokonaisuus ratkaisee

Pysyvä suojelu Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme: Yksityisen suojelualueen perustaminen Alueen myyminen valtiolle Alueen vaihto valtion maahan

Pysyvän suojelun korvaukset Yksityinen suojelu Korvaus perustuu puuston arvoon Käytetään kahden vuoden keskihintoja tai metsänomistajan vastaavasta kohteesta tekemän puukaupan hintoja Esimerkiksi uudistuskypsissä metsissä korvaus vastaa suuruudeltaan puukaupassa verojen ja uudistuskulujen jälkeen käteen jäävää summaa Korvaus verotonta Myynti valtiolle Hinnoittelu perustuu tilan metsätaloudelliseen arvoon Ei mahdollisesti korkeampaan markkina-arvoon Luovutusvoiton vero 0 % Normaalissa tilakaupassa 18 % koko kauppasummasta, kun on omistanut metsää yli 10 vuotta

Pysyvä suojelu Pirkanmaalla Tavoitteena koko maassa 96 000 ha, saavutettu noin 65 000 ha Tavoite Pirkanmaalla 7070 ha, saavutettu 2018 reilu 3000 ha

METSOn tavoitteet ja toteutuminen

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet Kuinka tunnistaa monimuotoisuudelle tärkeät kohteet?

Luonnontieteelliset valintaperusteet Elinympäristöt Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon metsät Puustoiset perinneympäristöt Kalkkikallioiden metsät Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

Metsäluonnon tärkeitä rakennepiirteitä Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haapa, koivu, raita, pihlaja, leppä Jalot lehtipuut: metsälehmus, vaahtera, tammi, saarni, jalavat Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus Valintaperusteiden ja niihin liittyvien rakennepiirteiden avulla valitaan monimuotoisuuden kannalta parhaat alueet METSO-ohjelmaan

Puronvarren suojavyöhykkeen viisi tärkeää vaikutusta puron ekosysteemiin ja sen lajistoon Puuston varjostus pitää puroveden viileänä Puuston kariketuotanto on tärkeää puroekosysteemin pohjaeliöille Puusto vähentää rantapenkkojen ja uoman eroosiota Puusto pidättää ravinteita ja luontoon kuulumattomia aineita Kaatuneet puut hidastavat veden virtausnopeutta luovat suojapaikkoja ja kasvualustoja

Ympäristötuki Korvataan metsälain 10 § erityisen tärkeän elinympäristön säilyttämisestä aiheutuvia kustannuksia tai muiden arvokkaiden luontokohteiden säästämistä Pienvedet – purot, norot, lähteet, lammet Rehevät korvet Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot, kurut ja jyrkänteet METSO-kriteerien mukaiset luontoarvoiltaan arvokkaimmat kohteet Ei enää vähäpuustoisia alueita vuodesta 2016 alkaen

Ympäristötuki Perustuu kestävän metsätalouden rahoituslakiin Yksityismetsissä ja yhteismetsissä Haetaan Metsäkeskuksesta Metsänomistajan itse haettava Sopimuskausi 10 vuotta (1997-2003 oli 30 v) Maksetaan sopimuskauden alussa Keskimääräinen korvaus 10 €/m3 Korvaukset vaihdelleet 500 – 30 000 € välillä Pääomaveron alaista tuloa

Ympäristötuki Tieto sopimuksesta kiinteistörekisteriin Kohteita ei enää merkitä pysyvästi maastoon Omistajan vaihtuessa sopimus säilyy voimassa Omistajan vaihtuessa tai muusta hyvästä syystä sopimuksen voi purkaa, tällöin loppuosa tuesta palautettava Kun sopimuskausi päättyy, alueen käyttö jatkuu metsänomistajan haluamalla tavalla metsälain suojaamat arvokkaat elinympäristöt edelleen säilytettävä

Rahaa on tarjolla hyville kohteille! ELY-keskus: Pysyvään suojeluun selkeitä laajempia kokonaisuuksia ja luontoarvoiltaan hyviä sekä kehittyviä kohteita Metsäkeskus: 10 vuoden ympäristötukeen pienemmät kohteet, joissa on jo olemassa olevia luontoarvoja Ota yhteyttä!

METSO Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Ajankohtaista tietoa internet-sivuilta: www.metsonpolku.fi Jukka Ruutiainen METSO vastaava Suomen metsäkeskus, Pirkanmaa jukka.ruutiainen@metsakeskus.fi p. 040 530 6721