SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
MAB8: Matemaattisia malleja III
Advertisements

Valon taittuminen (refraction)
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
Kuva muodostuu todellisista säteistä, todellinen kuva.
Kuperan linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
Tilavuus.
Tilavuus.
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
LINEAARINEN MUUTOS JA KULMAKERROIN
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Koveran linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
KESKIVIIKKO KOTITETEHTÄVÄT. Siis suorat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
2.1.2 Tason vektori koordinaatistossa
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
3.3. Käyrän tangentti ja normaali
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Ideaalikaasun tilanyhtälö
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Valon ominaisuuksia Valo kulkee suoraviivaisesti. Varjo = alue, johon ei pääse valoa. Valaistus heikkenee, kun etäisyys valonlähteestä kasvaa. Valovoima.
Tiivistelmä 5. Sähkömagneettinen induktio
Suoran yhtälön muodostaminen, kun suoralta tunnetaan 2 pistettä
Virtapiiri Sähkövirralla on säteily-, lämpö-, kemiallinen ja magneettinen vaikutus. Virtalähteen energia siirtyy sähkölaitteen energiaksi suljetun virtapiirin.
Tiivistelmä 6. Sähköteho ja energia
2 Paine.
Sähkötysavain ”morsetin”
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Bn dSyläp. dSsivu dSalap.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
Coulombin laki Kahden varauksen välillä vaikuttaa voima F [N], joka on suoraan verrannollinen varauksien (Q1 ja Q2 [C]) suuruuteen ja kääntäen verrannollinen.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Siirrosvirta Sähkötekniikka/MV
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Divergenssi / sähkökentät
Atomin polarisoituminen
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Työ, energia ja potentiaali (Staattinen sähkökenttä) Sähkötekniikka/MV.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Magneettikentässä vaikuttavat voimat ja vääntömomentit Sähkötekniikka/MV.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Koordinaatistot Sähkötekniikka/MV
Vektori A ja skalaari A Vektoria merkitään konekirjoitetussa tekstissä joko vahvennetulla vinolla suurekirjasimella (A) tai vinon suurekirjaimen päällä.
Differentiaalinen pituus- (eli etäisyys-) alkio karteesisessa koordinaatistossa P(x, y, z)
Induktanssin määrittäminen
Derivointikaavoja 1/2 Seuraavissa kaavoissa u jav ovat x:n funktioita; A ja n ovat vakioita Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Derivointi-
Esityksen transkriptio:

SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA SÄHKÖVUO JA GAUSSIN LAKI

Kokonaisvaraus Q Kokonaisvaraus Q saadaan integroimalla varaustiheys r ko. viivan, pinta-alan tai tilavuuden ”yli”: Viivavaraus: Tasovaraus: Tilavuusvaraus: 12.02.2018 SATE1110.03 / mv

Sähkövuo Y Sähkövuo Y [C] lähtee positiivisesta varauksesta +Q ja päättyy negatiiviseen varaukseen -Q (tai äärettömyyteen) +Q -Q +Q 12.02.2018 SATE1110.03 / mv

Sähkövuon tiheys D Y P D dS Jos pisteen P läheisyydessä vuoviivat ovat yksikkövektorin en suuntaisia ja jos vuo dY kulkee alan dS (ko. tason normaali en) läpi, niin sähkövuon tiheys D [C/m2] pisteessä P: Y dS en P D 12.02.2018 SATE1110.03 / mv

Differentiaalinen sähkövuo dY Alan dS läpäisevä diff. sähkövuo dY : en D q V rV dS S 12.02.2018 SATE1110.03 / mv

Gaussin laki Kuvaa suljetun pinnan sisällä olevien lähteiden ja pinnan läpi kulkevan vektorivuon välistä yhteyttä: 12.02.2018 SATE1110.03 / mv

Gaussin laki: pistevaraus D en dS Q 12.02.2018 SATE1110.03 / mv

Gaussin laki: pistevaraus dS Q en D 12.02.2018 SATE1110.03 / mv

Pistevarauksen aikaansaama sähkövuon tiheys ja sähkökentän voimakkuus 12.02.2018 SATE1110.03 / mv

Gaussin ”pinta” Vaatimukset: Pinnan on oltava suljettu Jokaisessa pinnan pisteessä sähkövuon D on oltava suunnaltaan ko. pinnalle normaali tai tangentiaalinen D on paikallisesti vakio osissa, joissa D on suunnaltaan normaali ko. pinnalle 24.11.2014 SATE1110.03 / mv

Gaussin ”pinta” dS1 S1 D S2 D dS2 S3 D dS3 r l 12.02.2018 SATE1110.03 / mv

Gaussin ”pinta” dS1 r l D D dS2 D dS3 12.02.2018 SATE1110.03 / mv