Tekstin tyyli eriteltävänä Tyyli syntyy pienien seikkojen muodostamasta kokonaisuudesta. Tyylin jäljille pääseminen edellyttää pikkutarkkaa lukemista!

Mitä tyyli on? Tekstin tyyli on vaikutelma, joka syntyy tekstin kielessä käytetyistä valinnoista

Erilaisten tyylien nimityksiä Asiatyyli Arkityyli Puhekielinen tyyli Kapulakielinen tyyli Runollinen tyyli Vanhahtava tyyli Kuvaileva tyyli Abstrakti tyyli / konkreettinen tyyli Humoristinen tyyli Romanttinen tyyli (tunteita korostava) Realistinen tyyli Oih rakas, lähdemmehän pian rientämään kohti onnemme autereista rantaa! b) Älä aina marise tota samaa. c) ”Elinkeinonharjoittajien on hyvä huomioida, että ennen lain voimaantuloa sen, joka lain voimaan tullessa on harjoittanut kaupallisessa tarkoituksessa ampuma-aselain 14 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua asealan elinkeinoa aseen osilla, jotka eivät olleet säännösten mukaan aiemmin voimassa olleen lain soveltamisalaan kuuluvia, on hankittava toiminnan harjoittamiseen oikeuttava asealan elinkeinolupa vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.”

Tyyli syntyy monesta asiasta Lauseet ja virkkeet Sanasto Tekstin rytmi Tyyli syntyy monesta asiasta Tekstin rakenne (Ulkoasu- elementit) Kuvakielen ja muiden tehokeinojen käyttö

Kohosteinen ja neutraali tyyli Jos tyylissä on paljon neutraalista tyylistä selkeästi erottuvia piirteitä, kutsutaan sitä kohosteiseksi tyyliksi. Jos tyyli tuntuu sopivan neutraalisti kontekstiin, on se neutraalia tyyliä.

tyylivalintoja: Etäinen tyyli Lukijan sivuuttaminen Sanasto yleensä aika abstraktia Asian käsittely tiukan asiallista Tekstin toimijat häivytetty esim. passiivin käyttö: ”Järjestelmä uudistui mietinnön esitysten pohjalta.”

tyylivalintoja: Läheinen tyyli ”Meitä oli kaksi hölkkäämässä tasaisen jumputtavaan tahtiin Paloheinässä. Takaa sauvoi sama rullasuksimies, joka oli ohittanut meidät jo kertaalleen ulkoilumajalla. Tiedäthän sen sellaisen, korppupylly ja riukureidet tiukassa muovissa, pelkkää jännettä. Minä pysäytin miehen ja jäin juttelemaan.” Lukijan puhuttelu Humoristisuus, hauskuttaminen Konkreettisuus Minä- tai me -muoto

Kieleen ja tyyliin liittyviä termejä SANASTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ: Sanaluokka: verbi, adjektiivi jne. Kielikuva: metafora, vertaus, personifikaatio päämerkitys, sivumerkitys, miellemerkitys, synonyymi Sanakenttä, merkityskenttä, sivistyssana Puhekieli, arkikieli, ylätyyli, alatyyli, asiatyyli, murre, slangi Konkreettinen, havainnollinen, abstrakti Kuvaileva tyyli (paljon adjektiiveja) Lue Särmä s. 388-390

Kieleen ja tyyliin liittyviä termejä LAUSEESEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Lause, päälause, sivulause, virke, lauseenvastike Ydinvirke, tukivirke, teema, reema Lauseenjäsen: subjekti, objekti, predikaatti, määrite, pääsana Lausetyyppi: väite, kysymys, käsky, huudahdus Toisto (sama lauserakenne toistuu) Sanajärjestys Lue Särmä s. 391

MUITA TYYLIIN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Välimerkki, välimerkittömyys Kohosteinen, huomaamaton Rytmi: vaihteleva rytmi, monotoninen rytmi, ripeä, hengästyttävä rytmi (Lue Särmä s. 392) Rytminvaihdos Tekstin kokonaisrakenne Kappalejako: lyhyet, pitkät kappaleet Humoristinen, ironinen, sarkastinen tyyli Vuodattava, runsas tyyli Liioitteleva tyyli, kärjistävä tyyli Niukka, toteava tyyli

Pikaohjeet, kun analysoit kielen tyyliä ja sävyä 5. Tutki lauseita ja virkkeitä Lausetyypit, rytmi, sivu- ja päälauseet? Pitkät ja lyhyet virkkeet? Välimerkkien käyttö virkkeissä? Sanajärjestys virkkeissä? 6. Miten kuuluu kirjoittajan ääni? Miten sitä tehostetaan? Toimittaja, tutkija, kirjailija vai tavis? Miten näkyy kielessä? Mitä oletuksia tehdään lukijasta? Miten näkyy kielessä? Avaa tekstin tavoite Kuka, mitä kenelle, miksi? Tekstilaji, aihe, kohderyhmä, konteksti 2. Tee yleishavaintoja kielestä Yleiskieltä? Puhekieltä? Asiatyyliä? Murretta? Tekstityypit? (Kuvailua, kerrontaa, pohdintaa jne.) 3. Tutki sanastoa Sanaluokat, sanakentät, abstraktia, konkreettista? Verbien muodot? 4. Miten otetaan kantaa (jos otetaan?) Tunteeseen vetoavat sanat, toisto, muut retoriset keinot? Lue ohjeita myös Särmästä s. 393

RAYMOND QUENEAU: TYYLIHARJOITUKSIA -Nii täs siis käsitellää tota Kvenöön lausuttasko se noin öö en tiiä ni sen tota yht kirjaa mis on eri tyylei sillai. Ihan jänskä, kyl niinku nauratti ihan paikoin. -Fantastinen verbaalinen produkti! Variaation sinfonia! Spektaakkelimainen kombinaatio proosaa & lyriikkaa! -Ällös näit' sanoja huoleti lue/ Sil' niiden sisin taiteen olemusta valaisee/ Sen sijaan tarkkaavaisuuden lasit päälles pue/ ja luo silmäys Queneaun viestiin salaiseen!  99 tyyliä kertoa sama tarina! http://www.lily.fi/blogit/klassikko-viikossa/37-raymond-queneau-tyyliharjoituksia Tunnettu ranskalainen modernisti. Kokeileva kirjailija!

SEURAAVISSA DIOISSA ON OHJEITA ERITYISESTI EDISTYNEILLE TYYLIANALYYSIN TEKIJÖILLE

1. Sanasto ensin syyniin! - Ovatko sanat juhlavaa ylätyyliä, sivistynyttä akateemista tyyliä, tavallista arkipäiväistä tyyliä, kansanomaista tyyliä kuten slangia tai murretta? - Minkälainen on sanojen luoma tyylin voimakkuusaste, tyylivalööri, -sävy? - Ovatko sanat intensiivisiä eli ponnekkaita, tehokkaita, vahvoja vai neutraaleja eli tavallisia, ponnettomia, jokapäiväisiä? - Ovatko predikaattiverbit aktiivissa vai passiivissa? Mitä persoonamuotoa käytetään? Esimerkiksi pakinassa on yleensä tyylirikkoja, kohosteisuutta: käytetään tahallisesti esim. viralliseen tyyliin kuuluvassa tekstissä arkikieltä, slangia, murretta.

2. Pureudu sanastoon syvemmin! - Ovatko tekstin sanat vaikeita ja harvinaisia vai helppoja ja yleisiä, käytetäänkö abstrakteja vai konkreetteja substantiiveja? Ovatko sanat pitkiä vai lyhyitä? - Ovatko sanat vanhoja vai tuoreita? Onko kuluneita muotisanoja ja kliseitä? - Ovatko verbit staattisia (paikallaan pysyvyyttä ilmaisevia) vai dynaamisia (liikettä, liikkumista, eloisuutta) ilmaisevia? - Tarkastele yhdyssanoja ja johdoksia? Ovatko ne abstrakteja vai helppoja, yleistajuisia, kansantajuisia? Mihin kirjoittaja pyrkii? - Hae tekstistä kuvailmaukset: metaforat ja vertaukset. Sanojen tutkimisen avulla löydät kirjoittajan näkökulman ja asenteen.

2. Vieläkin tutkitaan sanastoa! - Onko teksti (yleensä elävää) verbityyliä vai (yleensä abstraktia) substantiivityyliä? Mihin kirjoittaja pyrkii tällä valinnallaan? - Käyttääkö kirjoittaja paljon adjektiiveja? Missä yhteydessä? Mihin pyritään? - Onko tekstissä runsaasti pronomineja? Ovatko viittaussuhteet selvät vaiko tarkoituksellisen epäselvät? - Onko tekstissä paljon lukusanoja, numeroita? Mitä ne ilmentävät?

3. Rakenne tarkasteluun! - Tarkastele, miten kirjoittaja on jäsentänyt koko tekstinsä: ajallisesti (kronologisesti), paikallisesti (horisontaalisesti), vertailevasti (komparatiivisesti), vastakohta-ajatteluun perustuvasti (antiteettisesti), tärkeysjärjestyksen mukaan ym.? - Minkälainen on tekstin jaksotus: kappalejako? - Miten kirjoittaja rakentaa tekstistä sidoksista? Miten asiat liittyvät kappalejakotasolla toisiinsa? Mitkä seikat sitovat tekstiä? Sanatko? Sanajärjestyskö? Vai juoniko? - Millainen on tekstin kokonaisuus ulkoasun kannalta: typografia ja taitto? Onko niillä jotain vaikutusta?

4. Virkkeiden ja lauseiden kimppuun! - Ovatko tekstin virkkeet yleensä rinnasteisia päälauseita vai onko myös selittäviä, tarkentavia sivulauseita? - Esitteleekö, kuvaileeko, kertooko, analysoiko vai perusteleeko tekstin kirjoittaja (tekstityypit)? - Mihin kirjoittaja pyrkii vaikkapa pelkillä toteavilla väitelauseilla? - Ovatko lauseet tai virkkeet kysymyslauseita? Väitteitä? Käskyjä? Huudahduslauseita? (lausetyypit) - Pyrkiikö kirjoittaja sanomaan pääasian virkkeen alkuun vai loppuun sijoittamassaan päälauseessa? Vaikuttaako tämä virkkeen tematiikkaan? - Ovatko virkkeet pitkiä vai lyhyitä? Vaikuttaako virkkeiden pituus tai lyhyys ymmärrettävyyteen. Pysyykö lukija helposti perässä pitkissäkin virkkeissä? - Seuraa myös tekstin välimerkitystä. Mitä huomaat?

5. Lauserakenteet luupin alle! Sisältääkö teksti lauseenvastikkeita? Ovatko ne luontevia, ovatko ne tehokkaita? Pyrkiikö kirjoittaja niillä luonnollisuuteen, tiiviyteen tms.? - Ovatko lauseet ns. täyteläisiä lauseita, joissa on subjektin ja predikaatin lisäksi muitakin jäseniä? Minkälaisia ja mitä lauseenjäsenet ovat? - Käyttääkö kirjoittaja elliptisiä lauseita, joista tahallisesti puuttuu jokin lauseenjäsen, esim. predikaatti? - Onko lauseissa etupainoisia, predikaatin edelle kasautuvia määriteketjuja? Ovatko lauseet helposti ymmärrettäviä? - Onko lauseen sanajärjestys normaali, vai tahallaan poikkeava? Miten lause kulkee lukijan ajatuksissa? - Seuraa myös lauseen sisäistä välimerkitystä.

Tyypillisiä tehtävänantoja lukutaidon kokeessa Erittele ja arvioi uutisen / kolumnin / runon jne. kieltä ja tyyliä. Erittele novellin sanastoa ja sanaryhmiä. Erittele tekstin kieltä ja rakennetta. Erittele kielen piirteiden avulla tekstityyppiä. Vertaile suomennosten kieltä. Tutki, miten tekstin kieli ja tyyli sopivat sen kontekstiin ja kohderyhmälle. Miten tekstin myönteisyys / kielteisyys näkyy kielessä?