Mitä elämä on? 1 Avainsanat alkuaine elämä elämän organisaatiotasot happamuus hiili lämpötila paine suolapitoisuus säteily valo vesi Avainsanat

Tähtiä silmissäsi – eli mistä eliöiden sisältämät alkuaineet ovat peräisin Eliöiden yleisimmät alkuaineet ovat vety, happi, hiili, typpi ja fosfori. Alkuaineet ovat peräisin räjähtäneistä tähdistä. Aineet kiertävät jatkuvasti elottoman ja elollisen luonnon välillä. 70 kg painavan ihmisen alkuainekoostumus alkuaine määrä(kg) happi 45,5 hiili 12,6 vety 7,0 typpi 2,1 kalsium 1,05 fosfori 0,70 rikki 0,175 kalium 0,140 kloori 0,105 natrium muut aineet 0,525

Hiili on elämän rakennusaine Hiili on tärkein alkuaine, koska se pystyy muodostamaan monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä.

Mistä elämän tunnistaa? aineenvaihdunta evoluutio järjestyneisyys itsesäätelykyky Elämälle tyypilliset piirteet samankaltaiset kemialliset ominaisuudet elämänkaari informaation sisältäminen ja hyödyntäminen lisääntyminen

Mitä tarvitaan, jotta elämää voi olla olemassa? Miksi juuri Maapallolla on elämää, eikä vaikkapa Marsissa?

Vesi on tärkeä elämän olemassaololle aineiden kuljettaja lämpötilanvaihteluiden tasaaja Vesi fotosynteesin raaka-aine hyvä liuotin

Paine, happamuus ja suolapitoisuus rajoittavat elämän esiintymistä Paine pienenee, kun noustaan vuoristossa ylöspäin. Paine kasvaa, kun siirrytään syvemmälle merenpinnan alapuolelle.

Fotosynteesissä tarvittava energia on peräisin näkyvästä valosta. Auringosta tuleva näkyvä valo ja lämpösäteily pitävät yllä elämää maapallolla Fotosynteesissä tarvittava energia on peräisin näkyvästä valosta. Lyhytaaltoinen säteily on elämälle vaarallista. gamma-säteet röntgen-säteet infrapuna-säteet mikro-aallot radio-aallot UV näkyvä valo 380 nm 750 nm energia lisääntyy aallonpituus kasvaa

Avainsanat alkuaine elämä elämän organisaatiotasot happamuus hiili lämpötila paine suolapitoisuus säteily valo vesi

2000-luku – biologian aikakausi hypoteesi luonnontieteellinen tutkimus perustutkimus soveltava tutkimus Avainsanat

Miten biologinen tietämys on kehittynyt? Keräily- ja metsästystalous: ravinto- ja lääkekasvien tunteminen luonnonilmiöiden seuraaminen eläinten käyttäytyminen Maatalouteen siirtyminen: kasvien ja eläinten hyödyntäminen

Elämää tutkitaan monista eri näkökulmista Biologian tutkimusalat voidaan jakaa eri ryhmiin sen mukaan, mitä eliöryhmää tai mitä elämään liittyvää ilmiötä tutkitaan. Biokemia Fysiologia Etologia Ekologia Solubiologia Molekyylibiologia Taksonomia Anatomia Genetiikka Sienitiede Mikrobiologia Eläintiede Kasvitiede Biologia

Tieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan luovuutta ja uutteruutta havainto, ongelma olemassa olevaan tietoon tutustuminen hypoteesin muodostus tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen Tulokset eivät vastaa hypoteesia tiedon keruu tiedon käsittely ja hypoteesin testaus johtopäätösten teko ja hypoteesin hyväksyminen tai hylkääminen tiedon julkaiseminen

Mihin tutkimus johtaa? Biologinen tutkimus voi olla perustutkimusta, esimerkiksi sademetsien lajiston kartoitusta soveltavaa tutkimusta, esimerkiksi uusien lääkkeiden kehittämistä

Mihin biologiaa tarvitaan? omasta terveydestä huolehtiminen omasta elinympäristöstä huolehtiminen ravinnontuotanto metsätalous lääketiede useat harrastukset

Avainsanat biologia hypoteesi luonnontieteellinen tutkimus perustutkimus soveltava tutkimus

Eliömaailman luokittelu jäsentää elämän monimuotoisuutta 3 alkueliö alkueläin arkki bakteeri eläin esitumallinen jäkälä kasvi laji levä luokittelu samansyntyinen samantoiminen sieni tumallinen Avainsanat

Eliömaailman luokittelujärjestelmässä on monta tasoa Laji on luokittelun perusyksikkö. Lajin määritelmä Samaan lajiin kuuluvat yksilöt pystyvät lisääntymään keskenään ja niiden jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä.

Eliöiden tieteellisessä luokituksessa on seitsemän tasoa susi Canis Lupus päivänkakkara Leucanthemum vulgare LAJI koirat Canis päivänkakkarat Leucanthemum SUKU koiraeläimet Canidae asterikasvit Asteraceae HEIMO petoeläimet Carnivora Asterales LAHKO nisäkkäät Mammalia kaksisirkkaiset Magnoliopsida LUOKKA selkäjänteiset Chordata siemenkasvit Magnoliophyta PÄÄJAKSO KAARI eläimet Animalia kasvit Plantae KUNTA

Mitä hyötyä on siitä, että kaikki eliömaailman lajit tunnetaan ja luokitellaan? Tieteellinen tutkimus Luonnonvarojen hyödyntäminen Luonnon monimuotoisuuden suojelu

Eliömaailma voidaan jakaa kuuteen kuntaan Esitumalliset yksisoluisia perintöaines solulimassa vähän soluelimiä solut pieniä Tumalliset perintöaines tumakotelon sisällä solussa useita erilaisia soluelimiä solut suuria

Arkit ja bakteerit ovat eliömaailman vanhimmat kunnat Arkit muistuttavat enemmän tumallisia eliöitä kuin bakteereja. Molemmissa on sekä omavaraisia että toisenvaraisia lajeja. Osa happea vaativia ja osa hapettomissa oloissa eläviä. Tumallisilla eliöillä ja arkeilla ollut yhteinen kantamuoto.

Eliöiden luokittelussa käytetään apuna useita keinoja Luokittelu perustuu lajien sukulaisuussuhteisiin. kromosomeja proteiineja anatomisia rakenteita verrataan DNA:ta käyttäytymistä yksilönkehitystä

Avainsanat laji alkueliö levä alkueläin luokittelu arkki samansyntyinen samantoiminen sieni tumallinen alkueliö alkueläin arkki bakteeri eläin esitumallinen jäkälä kasvi

Elämän monimuotoisuus ilmenee monella tasolla 4 biodiversiteetti biomi biotooppi ekosysteemi ekosysteemien monimuotoisuus lajien monimuotoisuus lajinsisäinen eli geneettinen monimuotoisuus Avainsanat

Monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän erilaisuutta bios – elämä diversus – erilainen biodiversiteetti – elollisen luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuuden tasot Ekosysteemien monimuotoisuus Lajien monimuotoisuus Lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus

Ekosysteemien monimuotoisuus perustuu elottoman luonnon vaihteluun maapallolla ympäristöolot muuttuvat ajan mukana ekosysteemi eliöiden ja elottoman luonnon muodostama kokonaisuus biomi suurekosysteemi, esim. sademetsä, havumetsä biotooppi alue, jossa valo, lämpö, kosteusolot ja maaperä ovat samankaltaiset

Lajien monimuotoisuus helpoimmin nähtävä monimuotoisuuden taso tietyssä ekosysteemissä (esim. havumetsä) elävien lajien määrä suurinta sademetsissä vähenee karuissa olosuhteissa

Lajin sisäinen monimuotoisuus saman lajin populaatioiden ja yksilöiden välillä on eroja eli muuntelua aiheuttajana ovat perintötekijät ja ympäristö lisää lajin sopeutumis- ja selviytymiskykyä muuttuvissa olosuhteissa

Elämän monimuotoisuus eli biodiversiteetti Määritelmä Aiheuttajat Merkitys Ekosysteemin monimuotoisuus Erilaisia elottoman luonnon ja eliöyhteisön muodostamia toiminnallisia kokonaisuuksia Elottoman luonnon ympäristötekijöiden vaihtelu eri alueilla Lisää monimuotoisuutta. Lajien monimuotoisuus Lajien määrä ja yksilörunsaus erilaisissa ekosysteemeissä Ympäristön vaihtelevuus Lajien sopeutuminen Vakauttaa ekosysteemiä, vähentää kilpailua ja tehostaa ympäristöresurssien käyttöä. Lajinsisäinen monimuotoisuus Yksilöiden erilaisuus populaatiossa eli muuntelu Saman lajin populaatioiden väliset erot Mutaatiot Suvullinen lisääntyminen Auttaa lajeja ja populaatioita selviytymään muuttuvissa ympäristöoloissa.

Järjestyneisyys takaisin