Lajittelupeli Kone- ja metalliala

Sisältö Alustus Jäteasioiden tärkeysjärjestys Miksi ja miten ehkäistä syntyvän jätteen määrää? Kone- ja metallialan jätteet Pelin purku

Jätehuollon ensisijaisuusjärjestys Vähennetään syntyvän jätteen määrää Käytetään jäte uudelleen sellaisenaan Kierrätetään jätteen sisältämä materiaali Hyödynnetään jätteen sisältämä energia Loppusijoitetaan jäte kaatopaikalle Jätteen synnyn ehkäisy JSE jätelaki 1072/1993 1 § Lain tavoite :Tämän lain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. 4 § Yleiset huolehtimisvelvollisuudet: Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. JSE, kierrätys, poltto vai kaatopaikka? esimerkkijätteenä sähkökaapeli, kaapelisuojaputket Miten ehkäistään: hyvä suunnittelu, materiaalien tarkka käyttö, materiaalitehokas työtapa jen. hyöty ei kuluteta luonnonvaroja jätettä ei synny toiminnan kustannukset pienenevät toimituskerrat harvenevat ja sitä kautta pakokaasupäästöt vähenevät… Jos poltetaan lämpöenergia loppusijoitettavan jätteen (kaatopaikalle menevän jätteen) määrä vähenee haitta päästöt kustannusten lisääntyminen… Kaatopaikka  hyöty / haitta turvallinen loppusijoitus luonnonvarojen haaskaus

Miksi vähentää jätteen määrää? Kasvavat jätemäärät kertovat meille siitä, että yhteiskunnassa luonnonvaroja käytetään entistä enemmän ja ne päätyvät nopeammin jätteeksi. Mitä vähemmän luonnonvaroja käytetään, sitä vähemmän syntyy jätettä ja päästöjä ympäristöön. Ts. jäte on tuhlattua raaka-ainetta. MIPS (Material Input Per Service Unit) ekotehokkuuden mittaamiseen soveltuu hyvin MIPS. Se kertoo kulutuksen eli tuotteen tai palvelun aiheuttaman materiaalivirran käyttökertaa kohti. MIPS saadaan jakamalla luonnonvarojen kokonaiskulutus (MI) käyttökertojen määrällä (S). MIPS-laskenta ottaa huomioon kaikki materiaalivirrat tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ajalta. Siten se ottaa huomioon myös ne ainemäärät, jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistukseen, mutta jotka eivät sisälly itse tuotteeseen. Kun kaikki tuotteen valmistuksen takia alkuperäiseltä paikaltaan luonnon ekosysteemeistä siirretyt luonnonvarat otetaan huomioon, saadaan lopputulokseksi ns. ekologinen selkäreppu. Se sisältää myös tuotannon piilovirrat, kuten kaivosjätteet, kuljetuksissa kuluvan polttoaineen, valmistuksessa käytetyn veden ja energian sekä tuotteen pakkaukset. esimerkiksi yhden kultakilon tuottaminen on vaatinut 500 000 kg kiinteitä materiaaleja kännykän (paino 150 – 200 g) ekologinen selkäreppu on n. 116 kg näin ollen, jos kännykkää ei ”uusi” joka vuosi, ehkäistään 150 grammaa painavan jätteen synty, niin säästetään 116 000 grammaa luonnonvaroja! Auton elinkaari alkaa sen valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden hankinnasta jatkuen tuotantoon, kauppaan ja käyttöön. Useiden tutkimusten mukaan tuotteiden käytön vaikutukset ympäristöön ovat suurimmat. Myös raaka-aineiden, tuotannolla ja puhdistuksella sekä painavien laitteiden kuljetuksilla on suuria vaikutuksia ympäristöön. Jätteiden synnyn ehkäisyn kannalta olennaista on, että autot valmistetaan helposti huollettaviksi ja korjattaviksi sekä varmistetaan varaosien saatavuus. Ympäristölle haitallisia vaikutuksia aiheutuu käytöstä poistetusta autoista ja varaosista. Toisaalta käytön aikainen energiankulutus aiheuttaa suuren osan autojen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Autoalalla eniten jätteitä syntyy korjaamolla ja maalaamossa. Korjaamon tulee olla selvillä auton korjauksessa, huollossa sekä maalaamisessa syntyvien jätteiden määrästä ja laadusta. Jätteet tulee lajitella paikallisten jätehuoltomääräysten edellyttämälä tavalla. HSY:n maksuton Petra-jätevertailu on työkalu pääkaupunkiseudun yritysten ja julkisten palvelujen jätemäärien seuraamiseen ja vertailuun. Järjestelmään jätetietojaan antaneet yritykset saavat vertailuraportteja alan keskiarvoihin, ja vuonna 2011 raportteihin liitetään myös jätteistä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Lisätietoa Petrasta: www.hsy.fi/seututieto/ilmasto >Työkaluja

Miten vähentää jätteen määrää? Syntyvän jätteen määrän vähentämisessä tärkeää on esim. materiaalien ja niiden elinkaaren tunteminen materiaalien käytön suunnittelu ja oikeaoppinen käyttö materiaalihukan välttäminen raaka-aineiden järkevä hankinta koneiden ja laitteiden energiataloudellinen käyttö sekä huolto ja kunnossapito .

Jätteen määrän vähentämisen keinoja kone-ja metallialalla materiaalien käytön suunnittelu, materiaalihukan välttäminen oikeaoppinen käyttö tarkoituksenmukaiset tilaus- ja pakkauskoot hyötyjätteiden lajittelu

Kone- ja metallialan jätteet leikkauksessa ja työstössä syntyvät metallijätteet ja –pölyt puhallus- ja puhdistushiekat happo-, emäsliuosjätteet ja lietteet voitelu- ja työstö-öljypitoiset jätteet maalijätteet Mitä muuta jätettä syntyy? Mitä syntyy eniten oppilaitoksessa/työpaikoilla

Kone- ja metallialan vaaralliset jätteet Metallialan tuotannossa syntyviä vaarallisia jätteitä ovat muun muassa: lastuamisneste halogenoitu (kloori- tai bromihiilivety) liuotinjäte liuotinpesun liete kromia sisältävä märkäpesurin liete kromia, nikkeliä tai sinkkiä sisältävät etallihydroksidilietteet liuotinpitoiset pyyhkeet ja rätit

Kone- ja metallialan vaaralliset jätteet Pinnoituksessa syntyy muun muassa seuraavia vaarallisia jätteitä: maali- ja liuotinaerosolipurkit (ei tyhjät) kuivumaton maalijäte trasselit, rätit, pyyhkeet (runsaasti öljyä, liuottimia tms.) kromihydroksidi-sakka kromia, sinkkiä tai nikkeliä sisältävät metallilietteet ja sakat kuivumaton lakkajäte

Kone- ja metallialan vaaralliset jätteet Metallialan yleisimmät pakkaus-, yhdyskunta- ja kunnossapito-ongelmajätteet: PCB-pitoiset kondensaattorit akut osa elektroniikkaromuista halonisammutusjärjestelmä kiinteät öljyjätteet jäteöljyt lasiastiat jos niihin on pakattu vaarallista jätettä loisteputket, UV-lamput, elohopeahöyrylamput, energiansäästölamput vaarallista jätettä sisältävät metallipakkaukset ja tynnyrit vaarallista jätettä sisältävät muoviastiat ja -kanisterit

Pelin ohjeistus Peliin kuuluu lajittelualustat (erillinen pdf), jotka koostuvat erilaisista jäteastioista Oppilaitoksessa kootaan ”jätepussiin” (puhtaita) jätteitä ja/tai kuvia erilaisista jätteistä Maalipurkkeja, metalliromua… jne Pelin ideana on, että jätteet asetetaan oikeaan jäteastiaan, lajitteluvalinnat käydään yhdessä läpi ja pohditaan myös jätteen syntyä ehkäiseviä vaihtoehtoja Kokemuksen mukaan oppiminen tehostuu, kun käsitellään konkreettisia asioita.

Lajittelupelin purku Graafinen ala

Muistutukseksi Jätehuollon tärkeysjärjestys Ensin pyritään ehkäisemään jätteen synty. Jos se ei onnistu, niin huolehditaan jätteen asianmukaisesta uudelleenkäytöstä ja sen jälkeen kierrätyksestä ennen laitosmaista polttoa tai kaatopaikalle sijoittamista.

Sekajäte Energiajäte Lasi Pahvi Vaarallinen jäte Metallijäte Paperi

Miten toimia, jos kaikkia jätejakeita ei kerätä Lajitteluohjeet löydät HSY:n kotisivuilta www.hsy.fi/jatehuolto/ohjeet/lajittelu