Peruskoulu on pelastettava! Mitä OAJ odottaa peruskoulun tulevaisuutta pohtivalta parlamentaariselta ryhmältä?

Peruskoulu on suomalaisen koulutusjärjestelmän ja yksi koko suomalaisen yhteiskunnan perusta, kivijalka. Erinomaisia tuloksia saavuttaneen peruskoulumme kantava idea on ollut tasa-arvoisten ja laadukkaiden koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai muista lapsen taustaan liittyvistä tekijöistä riippumatta. OAJ on huolissaan tämän kivijalan nopeasta murenemisesta.

Kaikille tasa-arvoinen peruskoulu? Oppimistulokset (mm. PISA) ovat laskeneet vuodesta 2006 alkaen. Tasa-arvon kannalta huolestuttavaa on etenkin erojen kasvu: Hyvin ja heikosti menestyvien oppilaiden välillä. Yhä suurempi joukko oppilaita ei tavoita edes jatko-opinnoissa ja työelämässä vaadittavaa vähimmäisosaamista. Myös vahvimmin pärjäävien oppilaiden tulokset laskevat. Maan eri alueiden välillä. Pääkaupunkiseutu erottuu muun maan tuloksista kirkkaasti edukseen. Yhtä lailla eroja on nyt havaittavissa kaupunkikoulujen eduksi. Eri sosioekonomisista taustoista tulleiden oppilaiden kesken. Aiemmin oppilaiden kotitaustan (vanhempien koulutustaso, työ ja toimeentulo) yhteys oppimistuloksiin oli Suomessa OECD-maiden vähäisimpiä, nyt se on nopeasti romahtanut OECD:n keskitasoon. Tyttöjen ja poikien välillä. Erityisesti heikosti menestyvien oppilaiden joukossa pojat ovat Suomessa selvästi yliedustettuina. 24.12.2018 | OAJ |

Joka kunnassa tasa-arvoinen peruskoulu? Oppilaiden saaman opetuksen määrässä voi olla jopa yli puolen kouluvuoden mittainen ero perusopetuksen aikana. Opetusryhmän enimmäiskoko vaihtelee 14–38 oppilaan välillä. Tämä siitä huolimatta, että uusi opetussuunnitelma edellyttää yhä yksilöllisempää opetusta oppilaille. 15 kunnassa erityistä tukea saavien oppilaiden osuus on alle 3 % oppilaista – yli 30 kunnassa tätä tukea saa yli 10 % oppilaista. Opinto-ohjaajan ja oppilaiden suhdeluvun suositus on 1:200, jossakin kunnissa suhdeluku voi olla 1:400 tai enemmän Koulujen väliset erot kasvavat huimasti kouluvalinnan kiihtyessä etenkin suurissa kaupungeissa.   Opettajien täydennyskoulutuksen suunnitelmallisuus ja määrä… Uuden oppimisen edellyttämissä materiaaleissa ja välineissä esim. tieto- ja viestintäteknologiset laitteet vaihtelevasti puutteita… Peruskoulu on yhä maailman huippua, mutta ei valitettavasti joka kunnassa.

Peruskoulua kehitetään jatkuvasti, mutta tehdyt toimet eivät riitä sen pelastamiseksi ja huolestuttavan kehityksen kääntämiseksi. OAJ vaatii parlamentaariselta ryhmältä kunnianhimoa ja rohkeutta. Peruskoulun paikkailu ei riitä, se on pelastettava. Mitä siis on tehtävä?

1. Perusopetukset resurssit pohjoismaiselle tasolle kansallisella ohjelmalla Koulutusmenot osuutena BKT:sta 2013 (OECD, Education at a Glance 2016) Perusopetus Kaikki koulutusasteet (perus–korkea-aste) Suomi 2,4 % 5,7 % Ruotsi 2,5 % 5,4 % Norja 3,1 % 6,3 % Islanti 3,3 % 5,9 % Tanska 3,4 % 6,4 % ka Pohjoismaat 2,94 % 5,94 % Korkealaatuinen perusopetus edellyttää riittäviä kansallisia panostuksia perusopetukseen. OAJ esittää pitkäkestoista, yli hallituskausien jatkuvaa kansallista ohjelmaa, jonka tavoitteena olisi perusopetuspanostuksiemme nostaminen pohjoismaiselle keskitasolle.

2. Perusopetuksen lainsäädäntöä on täsmennettävä oppilaiden yhdenvertaisten oikeuksien turvaamiseksi OAJ vaatii perusopetuslakiin mm. Yksilöllisen oppimisen tuen takaavia opettajamitoituksia Vuosiluokilla 1-2 1:18, luokilla 3-9 1:20 Oppilaiden tuen tarpeen huomioiminen mitoituksessa Opetuksen järjestäjiä sitovia perusopetuksen laatukriteerejä Aluehallintovirastojen oma-aloitteinen puuttumisoikeus lainvastaisiin opetusjärjestelyihin

3. Pitkäjänteisyyttä perusopetuksen kehittämiseen Jokaisen kunnan laadittavaksi koulutuspoliittinen ohjelma. Suuntaviivat tähän suunnitelmaan saataisiin sitovista laatukriteereistä. Nykyisten pirstaleisten hankerahoitusten kokoaminen Opetushallituksen alaisuuteen jaettavaksi em. ohjelmien toimeenpanon tukemiseksi.

4. Jatkuvaa panostamista opettajien ja etenkin johtajien osaamiseen Toimia opettajien osaamisen kehittämiseksi läpi koko työuran on jatkettava. Johtamisen resursointi on turvattava. Rehtoreille on varattava aikaa pedagogiseen johtamiseen. Joka koulussa on oltava läsnäoleva johtaja ja apulaisrehtorien asemasta ja määrästä on säädettävä.