Kirjoittamisen perusoppeja Tikkakosken lukio ÄI2

kuutiointiharjoitus 1. KUVAILE! Tutki sitä tarkasti ja monipuolisesti. Mitä näet? Väri? Koko? Muoto? Miltä se kuulostaa? Miltä se tuntuu? Miltä se maistuu? Miltä se haisee? Kuvaa kaikki yksityiskohdat. 2. VERTAILE! Mihin voit verrata sitä? Mikä on samanlainen kuin se? Mikä on erilainen kuin se? 3. ERITTELE! Mikä on sen rakenne? Miten se on tehty? Jos et tiedä sen tekotapaa tai rakennetta, kuvittele ja kerro! 4. SOVELLA! Miten sitä voi käyttää? Mihin se kelpaa? Kuka sitä tarvitsee? Millaisissa tilanteissa se on tarpeen? 5. ESITÄ VÄITTEITÄ PUOLESTA TAI VASTAAN! Ota kantaa! Ole joko sen puolesta tai sitä vastaan! Perustelut voivat olla järkeviä tai järjettömiä – pääasia on, että esität johdonmukaisesti joko kielteisiä tai myönteisiä näkökohtia.

Jäsennä tekstisi! Yksinkertaisimmillaan jäsennystapoja on neljä: aikajärjestys tärkeysjärjestys vertailujärjestys ongelmanratkaisujärjestys Jäsentämällä tekstin kunnioitat lukijaa ja saat viestisi varmemmin oikealla tavalla välitetyksi. Muista huomioida konteksti!

jokaisen jakson YDINVIRKE! otsikko aloituskappale käsittelykappaleet lopetus on tärkeä osa tekstiä A J T U S UON I ALLEVIIVAA jokaisen jakson YDINVIRKE! si-dos-tus si-dos-tus

ydinvirke On yleensä muodoltaan väite tai toteamus – se ilmaisee jakson keskeisen asian tai näkökulman. Usein kappaleen alussa tai koontina kappaleen lopussa = Tärkeintä kuitenkin on, että ydinvirke on jokaisessa kappaleessa.

tukivirkkeet kuvaavat käsiteltävää asiaa antavat esimerkkejä tai lisätietoa perustelee mielipiteen tarjoaa selityksen arvioi ydinvirkkeessä esitettyä esittää päätelmiä

Kappaleiden perustyypit Erilaisia kappaleita voi kuvata muutamalla kuvaavalla kielikuvalla. porras: kappale kuvaa prosessin vaiheita. Sen virkkeissä on järjestystä osoittavia ilmauksia. vaaka: kappale tarjoaa rinnakkain eri näkemyksiä perusteluineen (toisaalta, päinvastoin, tästä huolimatta, verrattuna, kun taas, jne.)

3) ketju: virkkeen ajatus liittyy selvästi VAIN edelliseen virkkeeseen 3) ketju: virkkeen ajatus liittyy selvästi VAIN edelliseen virkkeeseen. Uudessa virkkeessä on jokin ilmaus, joka viittaa edellisen virkkeen puheenaiheeseen ja kytkee näin virkkeet yhteen. 4) pino: kappaleen alussa on väite, jota seuraa sen tueksi pinottuja perusteluja. 5) suppilo: viimeinen virke esittää päätelmän tai tiivistelmän edellä sanotusta.

jäsennyssuunnitelma Lue saamasi palaute peda.net -sivulta. Tee kommentiksi JÄSENNYSSSUUNNITELMA, josta näkyy jokaisen kappaleen ydinajatus. 1) aloitusjakso 2) 1. käsittelyjakso 3) 2. käsittelyjakso 4) jne. 5) lopetusjakso Nimeä suunnitelmaan järjestystapa, joka sopii aiheeseesi ja prosessitekstiisi.

Kirjoita havainnollisesti Tukivirkkeen tehtävä usein on antaa esimerkki, perustella tai vaikkapa selittää. Tarkat yksityiskohdat, nimet Aktiivimuotoiset verbit, joista tekijä näkyy

Synnytä mielikuvia ja tunteita. Kielikuvat, voimakkaat ilmaisut ja yhdistäminen lukijan maailmaan auttaa lukijaa hahmottamaan abstraktia aihetta.

Karta tasapaksua ilmaisua Voit välttää toistoa esim. parafraaseilla ja eripituisilla virkkeillä. Ne luovat rytmiä ja vaihtelevuutta tekstiin. Lukijan on helppo seurata tekstin ajatusjuonta.

Rakenna siltoja tekstin ulkopuolelle Kommentit ja omat pohdinnat, sekä linkit muihin teksteihin, ihmisiin ja maailman ilmiöihin tekevät tekstistä uskottavan. Osoitat laajan tietämyksesi aiheesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

Erilaiset aloitustavat: Mene suoraan asiaan Kuvaile tilannetta, asiaa, esinettä, tunnelmaa Lainaa aiheeseen kuuluvaa sitaattia tms. Esitä kysymys tai väite Kerro omasta kokemuksesta Selkeä kappalejako (jaksotus, järjestystapa) on hyvän tekstin perusta. Muista siis ydin- ja tukivirkkeet! Alleviivaa tekstisi 1. version jokaisesta kappaleesta sen YDINVIRKE.

lopeta tekstisi tiivistykseen parannusehdotukseen, neuvoon väitteeseen, toteamukseen aloituskappaleessa käytettyyn esimerkkiin