Yhteiskunnasta ja sen kehityksestä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Advertisements

Pardian jäsentutkimus 2013: Työssäjaksaminen koetuksella jatkuvassa muutoksessa 1.
PALVELURAKENNEUUDISTUS
UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI KMP Työsuojelupiirien toimintamahdollisuudet muuttuvassa työympäristössä Kaarina Myyri-Partanen piiripäällikkö Uudenmaan.
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Työn ja työsuhteiden muutos
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
Rahan ja politiikan maailma
MIELENTERVEYSTYÖ JA OMA JAKSAMINEN Copyright Tero Lappalainen 2011
Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos”
Teollistuminen Vaikutuksia.
Suomalaisen yhteiskunnan juuria :
KASVATUS, KOULUTUS JA YHTEISKUNTA ( ) Pantzar
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
ASUTUSHISTORIA / VÄESTÖNKASVU
VÄESTÖMAANTIETOA Väestön määrään vaikuttavat: 1. Syntyneisyys
Teollistuminen.
Väestö ja väestön muutokset Tampere Kaupunkiseudun kunnat
Elinkeinorakenne Suomessa. Yleistietoa Suomen talous vastaa rakenteeltaan tyypillistä länsieurooppalaista teollisuusmaata. Palvelujen osuus tuotannosta.
Väestönmuutokset - Tammi - marraskuu /2015 Kuopion tammi-marraskuun väestönmuutos 853 henkeä Kuopion ennakkoväkiluku marraskuun 2015 lopussa oli.
Megatrendit Mitä ovat megatrendit? Mannermaa (1999) kuvaa megatrendejä seuraavasti Megatrendillä tarkoitetaan kehityksen suuria aaltoja tai linjoja Megatrendeillä.
HYVINVOINTI JA SOSIAALIPOLITIIKKA Toni Uusimäki
TEOLLISTUMISEN SEURAUKSIA HY1-kurssi © Toni Uusimäki 2010.
SUOMI ENNEN AUTONOMIAA KESKIAIKA. KESKIAIKA SUOMESSA 1.VARHAISKESKIAIKA Muualla: SYDÄNKESKIAIKA Muualla: MYÖHÄISKESKIAIKA.
Luku Kolme maailmaa, s. 170–174 KOLME MAAILMAA. Kolme maailmaa Maailma vuonna Kokoa kolmen maailman keskeiset tunnuspiirteet ja vertaile niitä.
Suomen teollistumisen edellytykset 1.Raaka-aine kotimaasta Suomessa riitti puuta -> sahateollisuus Euroopassa kysyntää puulle Myöhemmin ryhdyttiin valmistamaan.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Teollistuva yhteiskunta.
Suomalaisten elämänmeno 1950-luvulla luku ylipäätään 1950-luku oli hyvä vuosikymmen Välit Neuvostoliittoon oli lämpimät Vuosi 1952 oli suomalaisten.
MODERNISAATIO JA KIRKOT - UUDET AATTEET JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET AIHEUTTIVAT HAASTEITA KIRKOILLE 1700-LUVUN LOPULTA LÄHTIEN.
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen sodan jälkeen
Strategiaperusta ja ohjelmat
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
Paluu tulevaisuuteen:
Kirkot, teollistuminen ja sosialismi
Jokilaaksot.
TEOLLINEN YHTEISKUNTA
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Perusopetuksen opettajien kokemuksia oppilashuoltotyöstä Lapissa
1860-luvun murros Venäjän keisariksi Aleksanteri II -> Uudistuksia liberalismin hengessä - Valtiopäivät koolle 1863 alkaen - Maatalouden modernisointi.
Maalta kaupunkiin s
Nuorisokulttuuri 1950-luvulta nykyhetkeen.
Osakkeet Laskea, onko omat osakkeet plussalla vai miinuksella
Suomalainen palkkarakenne
Modernin kulttuurin synty
OHJEITA HISTORIAN KOKEESEEN
Keskiaika Suomessa Noin
IRTI VANHASTA – 1860-LUVUN MURROS
Talonpoikia ja torppareita
13 Vihreän kullan maa s. 94–97.
Köyhyys maailmassa.
Suomen kaupunkien kehitys
RUOTSIN NOUSU SUURVALLAKSI
Kuvia keskiajalta Sakari Koistinen 2010.
Väestönkasvu ja kaupungistuminen
ELÄMÄÄ UUDEN AJAN EUROOPASSA
Ilmoittautuminen kurssille webOodissa ajalla
V TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY
ABORIGINAALIT JA SIIRTOLAISET
Keskiajan feodaaliyhteiskunta
Huomioita sosiaalipolitiikasta
Hyvinvointi eriarvoistuneessa yhteiskunnassa
O0525KO TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS JA KUNTOUTUSOHJAUS
RAHAN JA POLITIIKAN MAAILMA
Ensimmäinen ja toinen moderni
Teollistuminen.
Pohjois-Suomi tilastoissa Seurantakomitea, Helsinki
Työvoiman alueellinen liikkuvuus
Näkökulmia kuvien ja tehtävien avaukseen: jokilaaksot
Jakso III Monikasvoinen Aasia.
Mikko Lahtinen Tunne itsesi
Esityksen transkriptio:

Yhteiskunnasta ja sen kehityksestä

Yhteiskunnasta yleisesti käytettyjä määreitä: Mikä yhteiskunta? valtio ja yhteiskunta merkitsevät eri asioita valtio on hallinnon koneisto yhteiskunta on ihmisten välisten suhteiden muodostama kokonaisuus, joka on suhteellisen pysyvä Yhteiskunnasta yleisesti käytettyjä määreitä: 1. tietty alue 2. oma kokonaiskulttuuri 3. väestö 4. talous 5. sosiaalinen rakenne 6. sosiaaliset instituutiot

Mitä tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteella? käsittää yhteiskunnan suuret osat pysyviä, syviä piirteitä selittävät yksilöiden toimintaa ja valintoja Koostuu väestörakenteesta ja sosiaalisesta rakenteesta, kuten luokkarakenteesta (Allardt)

Suomalaisen yhteiskunnan muutos - nykyisenkaltainen suomalainen yhteiskuntarakenne on alkanut kehittyä 1800 –luvun puolivälissä - höyrykone - aikaisemmin perinteinen maalaisyhteiskunta o vaatimaton elintaso o tehotonta viljelyä o omavaraistaloutta o paljon lapsia o tilattoman väestön kasvua o aatelisto, papisto ja talonpojat kun sääty-yhteiskunta menetti merkitystään talonpoikien painoarvo kasvoi

Teollistuminen syntyi uusia aatteita ja ideologioita, elinkeinovapaus 1879 - syntyi uusia elinkeinoja, teollistuminen alkoi o puunjalostusteollisuus o tekstiiliteollisuus o metalliteollisuus - liikkuvuus kasvoi - kuljetustavat paranivat, samoin viljelymenetelmät - koulutuksen merkitys lisääntyi - työväenluokka kasvoi - ristiriidat omistavien ja omistamattomien luokkien välillä

Teollistuminen jatkui MAAILMANSOTIEN VÄLINEN AIKA: Suomi säilyi vielä maatalousvaltaisena suurin sosiaalinen kerrostuma oli kuitenkin työväestö kaupungistuminen oli pitkään hidasta kulttuuri säilyi yhtenäisenä poliittinen valta oikealle sosiaalinen nousu mahdollista syntyneisyys aleni tiedotusvälineet kehittyivät

Suuri muutto maalta kaupunkeihin uusi elinympäristö uusi elämäntapa - suuria rakenteellisia muutoksia 2.maailmansodan jälkeen: maalta kaupunkeihin uusi elinympäristö uusi elämäntapa 1960 -1970 –luvuilla voimakkainta

Rakenteelliset muutokset jatkuvat alkutuotannossa työskentelevien osuus laski jyrkästi teollisuus ja palvelut kasvoivat rinnakkain palkkatyöläistyminen yleistyi väestö alkoi keskiluokkaistua hyvinvointivaltion rakentuminen naisten työssäkäynti väestön keskittymistä tulopolitiikka

Ja jatkuvat edelleen informaatioyhteiskunta tehdastyö on vähentynyt yhä useampi on tekemisissä työssään tietotekniikan kanssa keskiluokkaisten palkkatyöläisten määrä on lisääntynyt työyhteiskunnan kehittymisessä ristiriitaisia piirteitä työn vaatimukset ovat lisääntyneet, huono-osaisuus epätyypilliset työsuhteet Ulrich Beck: työ on epävakaistunut Raija Julkunen: ihmiset yhä arvostavat työyhteiskunnan arvoja Sosiaalinen nousu on hidastunut 1990 –luvulta informaatioyhteiskunta

Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat, myös arvot muuttuvat Siirtyminen modernista teollisuusyhteiskunnasta myöhäismoderniin elämysyhteiskuntaan nautinnonhalu, elinvoimaisuus, itsemääräämisoikeus ja itseilmaisu (ekspressiiviset arvot) Mika Pantzar Perustarpeet tulevat tyydytetyksi, jolloin sosiaalinen arvostus ja itsensä toteuttaminen muodostuvat keskeisiksi.

Missä on sosiaalialan tehtävä? Yksilöllistyminen ja eriarvoistuminen, yhteiskunnan jakautuminen Traditioiden merkitys vähenee ja moniarvoisuus lisääntyy. Rakenteelliset ongelmat: Ikääntyminen, työttömyys, aluekehitys ja perhetyyppien muutokset Minkälaista sosiaalialan ammatillisuutta ja asiantuntijuutta tarvitaan tulevassa yhteiskunnassa?