13 Vihreän kullan maa s. 94–97.

Esitys aiheesta: "13 Vihreän kullan maa s. 94–97."— Esityksen transkriptio:

1 13 Vihreän kullan maa s. 94–97

2 Etsi kuvasta keksi. 13. Vihreän kullan maa

3 Keksi eli uittohaka on tukkien siirtelyyn käytetty pitkävartinen työkalu, jonka päässä on rautakoukku. 13. Vihreän kullan maa

4 Nälkävuosien seuraukset
Suomen väkiluku kasvoi 1800-luvulla nopeasti. Vuosien 1867−68 nälkävuosien aikana kuoli jopa ihmistä. Millä tavoin uudet nälkävuodet aiottiin estää?  karjataloutta kehitettiin  hankittiin uusia koneita  parannettiin viljan varastointia Linkki sanasta ”nälkävuosien” johdattaa Yle Arkiston haastatteluun (1950), jossa Josefiina Sulin kertoo kokemistaan suurista katovuosista Vuonna 1868 Ylivieskassa kuoli 337 henkeä eli noin 9 % kunnan asukasluvusta. Monet lapset olivat menettäneet vanhempansa. Orpoina heidät myytiin huutokaupalla vieraiden hoitoon. 13. Vihreän kullan maa

5 Metsäteollisuus kehittyy
Aluksi sahojen perustamista rajoitettiin, koska pelättiin metsien loppumista. Kun rajoitukset poistettiin, sahateollisuus alkoi nopeasti kehittyä 1800-luvun puolivälissä. 1800-luvun lopussa ryhdyttiin valmistamaan puusta paperia.  Sahat saivat rinnalleen paperiteollisuutta. Paperista kehittyi erittäin tärkeä vientituote  Paperin myynnistä ulkomailta saatu raha vaurastutti Suomea. 13. Vihreän kullan maa

6 Raha virtaa maaseudulle
Metsän myynti ja karjatalous  maaseutu vaurastui Metsähakkuista ja puunuitosta työtä ja rahaa köyhille Vain maanomistajilla oli metsää myytäväksi.  Tuloerot kasvoivat. Tuloerojen kasvu Maanomistajien tulot Maattomien tulot 13. Vihreän kullan maa

7 Tekstiiliteollisuuden suhteellinen merkitys työllistäjänä pieneni
Teollisuuden kasvu 1860−1900 Perustele: Tekstiiliteollisuuden suhteellinen merkitys työllistäjänä pieneni vuosina 1860−1900. 13. Vihreän kullan maa

8 Tekstiiliteollisuuden työntekijöiden osuus laski 43,3 %:sta 23,8 %:n.
Teollisuuden kasvu 1860−1900 Tekstiiliteollisuuden työntekijöiden osuus laski 43,3 %:sta 23,8 %:n. 13. Vihreän kullan maa

9 Teollisuuden kasvu 1860−1900 Perustele:
Metsä- ja paperiteollisuus olivat nopeimmin kasvavia teollisuuden aloja 1860−1900. 13. Vihreän kullan maa

10 Teollisuuden kasvu 1860−1900 Metsä- ja paperiteollisuudessa työskentelevien henkilöiden osuus kasvoi suhteessa eniten. 13. Vihreän kullan maa

11 Suurin osa suomalaisista eli edelleen maataloudesta.
Teollisuuden kasvu 1860−1900 Perustele: Suurin osa suomalaisista eli edelleen maataloudesta. 13. Vihreän kullan maa

12 Teollisuuden kasvu 1860−1900 Taulukon työntekijää oli vain murto-osa koko Suomen väestöstä. Vuonna 1900 Suomen väkiluku oli noin 2,7 miljoonaa. 13. Vihreän kullan maa

13 SUURIMMAT YRITYKSET SUOMEN TEOLLISUUDESSA 1844-1975
13. Vihreän kullan maa