Mikä on elämänkatsomus? Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos
Niiniluodon maailmankatsomuksen käsite Maailmankuva kuva luonnosta (ja yliluonnollisesta) kuva ihmisestä (ja yhteiskunnasta) kuva itsestä Etiikka, arvot Maailmankatsomus Yksilön maailmankatsomusta sanotaan elämänkatsomuksesi Jonkinlainen tieto-oppi: mistä katsomus on peräisin
Onko kaikilla elämänkatsomus? Niiniluoto (Humanismi maailmankatsomuksena, 214–215) on hyvin varovainen sen suhteen, missä määrin ihmisillä on maailmankatsomus. Normatiivisesti hän näyttää – varovaisesti – puolustavan kantaa, että maailmankatsomus edellä esitetyssä mielessä olisi hyvä olla. ET opetuksessa lähdetään siitä, että ihmisellä on aina elämänkatsomus, mutta varsinkin lapsilla ja nuorilla se voi sisältää merkittäviä aukkoja ja olla pitkälle tiedostamaton. elåmänkatsomuksen ei tarvitse sopia mihinkään selkeään maialmankatsomukseen
Muita katsomuksen käsitteitä Vaikka ET:n (ja pitkälle myös UEn) opetuksessa tukeudutaan Niiniluodon käsitteeseen, muitakin on. Katsomis-metafora ei myöskään ole ongelmaton. Käytännössä terminologia on varsin vakiintunut esimerkiksi sinänsä perusteltu tapa puhua elämän- ja maailmankäsityksestä viittaa helposti Erkki Hartikaiseen
Mahdollinen katsomuksen tunnusmerkki ”[L]apsen voi opettaa uskomaan Jumalaan tai siihen, ettei mitään Jumalia ole olemassa, ja että lapsi osaa aina tämän mukaisesti esittää pätevältä tuntuvia perusteita toisen tai toisen puolesta.” Ludwig Wittgenstein (Varmuudesta, § 107) Lapsi siis pystyy molemmissa tapauksissa selittämään kaiken muun valitusta lähtökohdasta. Katsomuksena voi pitää sellaista käsityskokonaisuutta, jonka pohjalta kaiken muun voi selittää. Siihen liittyi monia sellaisia oletuksia, arvoja ja asenteita, jotka nykyajan lapsi oppii koulussa.
Tiede ja katsomukset Tiede ja teknologia ovat aikamme etuoikeutettuja tiedon (ja hallinnan) muotoja, joten katsomuksella on oltava jokin kanta niihin. Uskontojen osalta fundamentalismi/konservatismi vs. liberalismi. Uskonnottomalta kannalta kysymys siitä, miten vastataan kysymyksiin, joihin tiede (ei ainakaan vielä) vastaa.