Moraalinen relativismi

Esitys aiheesta: "Moraalinen relativismi"— Esityksen transkriptio:

1 Moraalinen relativismi
Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Moraalinen relativismi
Moraalinen relativismi on varsin suosittu ajattelutapa. Se on yksi relativismin eli suhteellisen ajattelun muoto. Suhteellisen ajattelun vastakohta on absolutismi, jonka mukaan on asioita (esim. kokemus, uskonnollinen ilmoitus, looginen totuus), jotka eivät ole suhteellisia. Suhteellisen ajattelun sisällä on monia mahdollisuuksia, joista moraalinen relativismi on yksi.

3 Relativistinen johtopäätös
Radikaalin moraalisen relativismin mukaan moraali perustuu vain yhteisön (tai kulttuurin) käyttäytymissääntöihin. Siksi moraalin arvosteleminen yli kulttuurirajojen ei ole mielekästä. Miltä väite kuulostaa?

4 Relativistin paradoksi
Epämielekkäältä! Siinä yritetään sanoa jotain siitä, minkä väite itse kieltää eli moraalin arvostelemisesta yli kulttuurirajojen (nimittäin, että se ei ole mielekästä). Väite kieltää siis itsensä, koska se on itse sellainen kulttuurirajat ylittävä moraaliväite, jollaiset se kieltää. Paradoksia kutsutaan relativistin paradoksiksi. Sillä on sukulaisparadokseja, esimerkiksi skeptikon paradoksi.

5 Paradoksien voima? Sekä relativisti että skeptikko voi (luultavasti – asia on jossain määrin avoin filosofinen kiistakysymys) muotoilla kantansa niin, ettei ajaudu paradoksiin. Silti relativistin paradoksilla on merkittävä moraalikasvatuksellinen merkitys, koska se kumoaa naiivin relativismin, joka voi tuntua oppilaasta houkuttelevalta.

6 Moraalisen relativismin ongelmat
Paradoksi ei ole suurin moraalisen relativismin ongelmista. Suurempi moraalinen ongelma on, että radikaali relativismi (eli kaiken salliminen) johtaa juuri siihen suvaitsemattomuuteen, jota sillä halutaan vastustaa. Koska suvaitsevaiset yhteisöt tai kulttuurit eivät muka saa puuttua vähemmän suvaitsevaisten käytäntöihin. Vrt. Kuinka pitkälle pitää suvaita suvaitsemattomuutta? Koska suvaitsevaisuuden käsite ei ole ongelmaton, nykyään (esim. POPS2014) puhutaan mieluummin yhdenvertaisuudesta ja sen kunnioittmaisesta.

7 Arvorelativismin kysymyksiä
Usein ajatellaan, ettei asialla ole arvoa, jollei sitä kukaan arvosta. Arvokkuus on siis suhteellista. Suhteellisuudella on kuitenkin useita mahdollisia asteita ja tapoja.

8

9 Relativismi ja subjektiivisuus
Kysymys subjektiivisuuden ja relatiivisuuden suhteesta ei aina ole selvä. Käytännössä subjektiivisuus on joskus relativismin (äärimmäinen) muoto, koska se merkitsee riippuvuutta yhdestä subjektista. Loogisesti suhteellisuus ja subjektiivisuus ovat kuitenkin eri asioita.

10

11 Relativismi ja subjektiivisuus
Kaikki (subjektiin kuulumaton) subjektiivinen on siten relatiivista, koska riippuu jostain muusta (eli subjektista). Kaikki objektiivinen ei kuitenkaan ole absoluuttista. Esimerkiksi juustonreiät riippuvat välttämättä juustosta eli ovat relatiivisia kokijasta riippumatta.

12 Relativismi ja moraalikasvatus
Suomen yleinen arvoilmapiiri – kasvavista konservatiivisista korostuksista huolimatta – on liberaali ja individualistinen. Jokaisella aikuisella on oikeus valita arvonsa, ellei siitä ole vaaraa muille. Tällöin ei ole oikeita tai parhaita arvoja. Arkiajattelussa tästä usein tehdään johtopäätös, että arvoja tai niitä ilmentäviä mielipiteitä ei voi vertailla. Oppilailtakin voi kuulla: ”Et sä voi tulla mulle sanoon...” Onko siis jokaisella oikeus omiin mielipiteisiin?

13 Relativismi ja moraalikasvatus, jatkuu
Jokaisella aikuisella on 1) oikeus valita arvonsa, 2) ellei siitä ole vaaraa muille. Moraali- ja arvokasvatus edellyttää, että muistetaan 1). 2) ja se, että aidot mielipiteet vaikuttavat niitä kannattavan henkilön kautta todellisuuteen – ensin asenteissa ja ilmapiirissä, mutta yleensä lopulta myös teoissa – aiheuttaa sen, ettei mihin tahansa mielipiteisiin ole oikeutta. On toki erittäin vaikea tietää varmasti, millaiset mielipiteet ovat vahingollisia, mutta Suomessa esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on lailla kielletty, joten sitä on ilmeisesti pidetty vahingollisena.

14 Relativismi ja moraalikasvatus, jatkuu
On toki erittäin vaikea tietää varmasti, millaiset mielipiteet ovat vahingollisia, mutta Suomessa esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on lailla kielletty, joten sitä on ilmeisesti pidetty vahingollisena. ET opettajan arvomittarina toimii OPS:n arvoperusta.

15 Relativismi ja moraalikasvatus, jatkuu
Individualismi, liberalismi ja relativismi ovat johtaneet tilanteeseen, jossa arvoja ei uskalleta opettaa. Tämä on johtanut moraalikasvatuksen nykyiseen ydinongelmaan: kaksinaismoraaliin ja sitä tukevaan välttämättömyyspuheeseen. Juhlapuheissa (ja esim. OPS:n arvoperustassa) kannatetaan arvoja, joita keskusteluissa ja pohdinnoissa pidetään hyvinä.

16 Relativismi ja moraalikasvatus, jatkuu
Käytännön päätöksenteossa ratkaisevat taloudelliset arvot, jotka usein esitetään välttämättöminä. Kansantaloudellisen ajattelun taustalla on kuitenkin usein oletus psykologisesta ja jopa normatiivisesta egoismista. Onko esim. Suomen kansallisen kilpailukyvyn kasvattaminen eettisesti kestävä tavoite? Suomessa toki on huono-osaisia, jotka tarvitsisivat parannusta tilanteeseensa, mutta auttaako heitä esim. 5 % tuottavuushyppy; joskus vaikuttaa, että tällaiset ohjelmat pikemminkin lisäävät kuin vähentävät heikko-osaisten määrää ja ahdinkoa. Talous on hyvä esittää hyvinvoinnin tuottajana.